Blogi: Timo Vihavainen, ke 15.08.2018 22:24

Kun kone lukee

Kun kone lukee

 

Ben Blatt, Nabokov’s Favourite Word is Mauve. The Literary Quirks and Oddities of our Most-loved Authors. Simon & Schuster 2017, 271 s.

 

Suuret kirjat ovat suuria ja kehnot ovat roskaa. Vladimir Nabokov sijoitti jälkimmäiseen kategoriaan amerikkalaiset bestsellerit, tarkoittamatta luultavasti, että puhui jokaisesta tapauksesta (kaikki kehnot kirjat ovat roskaa ja kaikki amerikkalaiset…).

Kirjallisuudessa ihminen joutuu lukemaan ja kokemaan asioita, joita ei ole hänelle selvästi esitetty eikä aina voidakaan selvästi ja tarkasti esittää. Ehkä me juuri siksi niin paljon tarvitsemme kaunokirjallisuutta ja sitä rakastamme.

Olipa miten tahansa, Nabokov on yksi niistä kirjailijoista, jotka Ben Blatt on ottanut mukaan anglosaksisen kirjallisuuden kärkijoukkoon, jonka laatua hän tutkii tietokoneen avulla.

Itse asiassa kysymys ei ole valinnasta. Blattin käytössä on valtava aineisto, toisinaan miljoonien sanojen tekstikorpukset, joita hän nuohoaa kehittämiensä ohjelmien avulla. Näillä aineistoilla ja metodeilla on mahdollista saada vastauksia jopa naiivin yksinkertaisiin ja siksi mahdottomilta tuntuviin kysymyksiin kuten: kirjoittavatko amerikkalaiset äänekkäämmin kuin britit?

Vastaus on muuten myönteinen. Amerikkalaiset todella käyttävät enemmän kovaa ääntä ilmaisevia sanoja kuin brittikollegansa. Muitakin eroja veljesten välillä on. Monet sanat ovat toisen osapuolen englannissa niin harvinaisia, että ne suurella varmuudella kertovat, kumpaa kirjoittaja edustaa, ainakin usein toistuessaan.

Tällaisiin sanoihin kuuluu esimerkiksi brilliant, mistä ei vielä pidä tehdä päätelmiä amerikkalaisen kulttuurin tasosta. Ne voi ja on syytä tehdä muun aineiston perusteella ja ne ovat silloin vakuuttavampia.

Yhtä kaikki, Blattin algoritmit ovat kiehtovia ja tulokset usein vähintäänkin huvittavia, mikä on jo saavutus sinänsä.

Blatt tutkii niin miesten ja naisten erilaisia tapoja kirjoittaa, kuin välimerkkien käyttöä, romaanien aloitusta ja lopetusta ja jopa kirjojen kansia ja sitä, miten suurella kirjoittajan nimi niissä on painettu.

Kliseet eli suomalaisittain pikemmin fraasit tarjoavat myös herkullisen aiheen.

Muuan kirjoittajaa vaivannut kysymys on, voiko hyvän ja huonon kirjan tunnistaa objektiivisesti, tietokoneella.

Vaikka on toki selvää, ettei kirja ole enempää hyvä kuin huono siksi, että käyttää tiettyjä kliseitä tai välimerkkejä tai englannin –ly –loppuisia adverbejä, näyttää siltä, että erot ovat suuria ja paremmat kirjat voidaan objektiivisesti erottaa. Tämä koskee myös saman kirjoittajan tekstejä.

Toki esimerkiksi fraasit ovat ensi kertaa esiintyessään tuoreita, eikä yllätä, että niitä tavataan klassikoilla.

Kirjoittaja etsii myös huonon kirjan tuntomerkkejä. Klassinen esimerkki huonosta aloituksesta on luonnon kuvaus: Oli synkkä ja syksyinen yö (It was a dark and stormy night…), mutta onko sekään välttämättä huono?

Ei tietenkään. Kirjallisuus pyrkii niin syvälle ajattelumme rajoille, ettei hyvän kirjallisuuden osoittaminen kvantitatiivisin keinoin taida useinkaan olla mahdollista. Joskus se kyllä on. Nyrkkisäännöt, sellaiset kuin show, don’t tell ovat yleensä aina päteviä. Jo Goethe sanoi saman asian: Schaff Bilder, Künstler, rede nicht!

Laiska kirjoittaminen, jossa käytetään paljon adjektiiveja ja adverbeja, saattaa tosiaan olla puuduttavaa lukijalle. Toisaalta myös ylenmääräinen konstikkuus vähentää luettavuutta ja tympäisee, kun sen huomaa tekemällä tehdyksi.

Blatt esittää kirjassaan huomattavan määrän tuloksia ja selostaa myös käyttämiään metodeita, jotka auttavat ymmärtämään, millä pohjalla päätelmät ovat ja millaisia muita teitä asioiden tutkimiseen olisi olemassa.

Saattaa olla, että kaikkein ilmeisimmät tulokset ovat tässä kirjassa kiinnostavimpia, ainakin ne lyövät korvalle sitä muodikasta huuhaata, joka aivan ensimmäisenä tunkeutui juuri kirjallisuuden tutkimukseen.

Ajatelkaamme sellaisia lauseita kuin he/she screamed. Kumpi sukupuoli esittää useammin toisen kirkumassa?

Klassisessa anglosaksisessa kirjallisuudessa miehet esittävät naisen kaksi kertaa useammin kirkujana kuin miehen. Naiset tekevät samoin.

Onko tämä merkittävä tulos vai ei? Sehän heijastaa reaalimaailmaa, jossa kirkujia ovat nimenomaan naiset. Tulokset eivät kuitenkaan ole kauttaaltaan näin banaaleja.

He/she grinned esitetään samoin monta kertaa useammin miehiseksi tapahtumaksi molempien sukupuolten toimesta ja tämä koskee niin klassista, kuin populaarikirjallisuutta.

He/she sobbed poikkeaa edellisistä. Mies ei nyyhkytä fiktiossa, jos miehet ovat kuvittelemassa. Naiset kuvittelevat toisin.

Kun tullaan seksiin, ovat odotukset nimenomaan toisen osapuolen aktiivisuuden suhteen korkealla: he/she kissed on koko kirjallisuudessa miehillä naisvoittoinen tapahtuma ja naisilla miehinen. Eroottisessa kirjallisuudessa naiset kertovat miesten olevan paljon naisia aktiivisempia, miesten kirjoittamissa teksteissä taas vallitsee tasa-arvo, käyttääkseni tähän yhteyteen kuulumatonta ilmausta.

Mitä naisten näkyvyyteen tulee, se on kirjallisuudessa pienempi kuin miesten, mikäli indikaattorina pidetään he/she pronominia. Mainittakoon kuitenkin, että New York Timesin 50 viimeaikaisessa  naisen kirjoittamassa bestsellerissä vain 17 käytti useammin sanaa she ja 33 sanaa he.

Todistaako tällainen yhtään mitään mistään?

Olisi ainakin typerää mitata näillä indikaattoreilla sukupuolten (niiden kahden) tasa-arvoa. Näkyvyydestä voinee sen sijaan puhua, mutta sen olettaminen, että kyseessä olisi jonkinlainen epäkohta, veisi ajattelun jo Helsingin Sanomien kulttuuriosaston tasolle.

Joka tapauksessa tietokoneen käyttö tällaisessa yhteydessä ei ole vailla mielenkiintoa. Myös muilla kielillä kuin englanniksi kirjoitettu kirjallisuus ansaitsee tämän käsittelyn, jota voinee lähes rajattomasti muunnella eri kirjailijoiden ja kirjallisuudenlajien ja niiden kehityksen tutkimisessa.

Timo Vihavainen ke 15.08. 22:24

Timo Vihavainen

Timo Juhani Vihavainen on toiminut Helsingin yliopiston Venäjän tutkimuksen professorina vuodesta 2002. Hän on tutkinut myös Suomen historiaa, jossa hän on keskittynyt erityisesti niin sanotun suomettumisen aikaan 1960-luvulta 1980-luvulle.

tuoreimmat

Demokraattinen repressio

Klo 23:40.

Saaristolaivaston vaiheista

ma 24.06. 00:18

Venäjällä osataan

to 20.06. 23:01

Maa, joka oli

ti 18.06. 23:48

Helppohintaisuuden kysymyksiä

la 15.06. 01:04

Edelläkävijämaa

su 09.06. 22:53

Heräämisiä

to 06.06. 23:11

Kyydistä ja kyydityksistä

ke 05.06. 23:40

Orjuuden kasvot

ti 04.06. 23:03

Portti länteen

ma 03.06. 21:34

blogit

Vieraskynä

Päivi Räsäsen avoin kirje arkkipiispa Luomalle

ti 18.06.2019 23:56

Juha Ahvio

Kirkollinen avioliittoon vihkiminen ja Helsinki Pride -yhteistyö kirkkolain ja kirkkojärjestyksen valossa

to 20.06.2019 23:03

Professorin Ajatuksia

Poliittinen korrektius vie harhaan

ma 24.06.2019 23:39

Marko Hamilo

Puolusta Eurooppaa, äänestä euroskeptikkoa

la 25.05.2019 16:12

Jukka Hankamäki

Tarkistuksia Titanicin törmäyskurssiin

ti 04.06.2019 23:07

Petteri Hiienkoski

Poliittisesti harhaanjohtavaa laintulkintaa oikeustieteilijöiltä

ma 24.06.2019 15:54

Tapio Holopainen

Mistä on pienet getot tehty?

ma 27.08.2018 23:18

Laura Huhtasaari

PS:n eurovaalitulos historiansa paras

ma 27.05.2019 20:18

Petri Kaivanto

Vallankaappaus

ke 14.06.2017 09:13

Henna Kajava

Multikultin edistäminen hallitukselle ilmastotoimia tärkeämpää

ma 24.06.2019 14:28

Piia Kattelus

Hallitsematon maahanmuutto ja liittoutumispolitiikka ovat nostaneet terrorismin uhkaa Suomessa

ke 17.01.2018 08:44

Henry Laasanen

Kirja-arvio: Seksuaaliutopia - Feministien sota sivistystä vastaan

ke 29.05.2019 09:00

Arto Luukkanen

Kokko-kieltolaki ei sytytä

ma 24.06.2019 23:43

Mika Niikko

Kuka kantaa vastuun SETA-lobbareiden aiheuttamista peruuttamattomista vahingoista?

ti 28.05.2019 22:52

Musta Orkidea

Vieraskynä: Kirje eräältä äidiltä

pe 08.02.2019 13:23

Mikko Paunio

HBO Chernobyl sarja - Greenpeacen valheellista narratiivia

su 16.06.2019 10:20

Heikki Porkka

Tanska - maahanmuuttovastainen sosialidemokraattinen puolue voitti vaalit

to 06.06.2019 11:26

Tapio Puolimatka

Sukupuoli-ideologia estää kriittisen seksuaalikasvatuksen

ti 18.06.2019 00:49

Olli Pusa

Vappusatasesta juhannuskympiksi?

la 22.06.2019 10:11

Alan Salehzadeh

Ei shariaa länteen, vaan länsimaiden tasa-arvoinen lainsäädäntö muslimimaihin

ti 12.06.2018 11:53

Janne Suuronen

Ev.-lut kirkosta vasemmiston kivakerho

ti 18.06.2019 13:42

Reijo Tossavainen

Perussuomalaisten puoluesihteeriksi osaava tekijä: Arto Luukkanen

ma 24.06.2019 07:31

Jessica Vahtera

Sananvapauden puolesta on taisteltava

ma 24.06.2019 10:45

Pauli Vahtera

Kansanvaihdon kiihdyttäminen

pe 07.06.2019 23:27

Timo Vihavainen

Demokraattinen repressio

ma 24.06.2019 23:40

Matti Viren

Mitä on köyhyystutkimus?

ma 24.06.2019 00:19