Blogi: Timo Vihavainen, to 10.05.2018 17:53

Laki ja oikeus

Lain takana

 

Matti Norri, Omistan, olen. Lain filosofian perusteet. Terra cognita 2005, 384 s.

 

Muistan filosofian seminaarissa joskus 1970-luvulla käsitellyn Hans Kelsenin subsumptioteoriaa, jonka ideana oli, että lakipykälien tuli olla johdettavissa yleisistä periaatteista.

Teoria tuntui aika tyhjänpäiväiseltä ja yhtä kuivalta kuin koko lainoppi, jota joku oli juuri noihin aikoihin keksinyt ruveta nimittämään oikeustieteeksi.

Oikeustiede tuntuu kuitenkin olevan yhtä problemaattinen käsite kuin vaikkapa teologia. Toki siinäkin toimivat tieteen metodit ja se voi ottaa palvelukseensa monenmoista, niin sanoakseni ihan oikeaa tiedettä, historiasta ja sosiologiasta logiikkaan ja psykologiaan. Sen on jopa käytännössä pakko niin tehdä.

Kuitenkin sekä lainopin että teologian kohde on hyvin problemaattinen. On olemassa jotakin, jota kutsumme laiksi, kuten on olemassa jotakin, jota kutsumme Jumalaksi. Ne on usein hyväksytty annettuina totuuksina, mikä on helppo ratkaisu tai sitten lähdetty vaikkapa siitä, että kyseessä on yksinkertaisesti konventio, keksintö, johon ei kannata tuhlata sen enempää miettimistä, mikä on olennaisesti sama asia.

Mutta ei se ongelmaa ratkaise. Niinpä sellaisetkin merkittävät filosofit kuin David Hume ja Immanuel Kant ovat ahkeroineet lain filosofian alalla kuten myös alan miehet Hugo Grotius ja Carl von Savigny.

Mutta ei niitä paljon ole, sanoo Matti Norri, joka on asiaan perehtynyt. Niinpä hän on itse ryhtynyt lain filosofiaa harjoittamaan, eikä olekaan turhaa työtä tehnyt. Tuloksena on ollut mainio kirja, jota ryydittävät rivakat sivallukset myös ajankohtaisiin aiheisiin.

Kirjaan sukeltamista oli turha pelätä, vaikka itseäni aluksi hieman kammotti ajatus joutumisesta juridisen hiuksenhalkomisen maailmaan. Siitä kirjassa ei ole kysymys.

Sen sijaan siinä kysytään, mihin asiat perustuvat, kun niiden sanotaan perustuvan lakiin ja mitä laki eri tapauksissa tarkoittaa. Laki ei näet ole sama asia kuin oikeus, kohtuudesta puhumatta. Sen olemuksen sivuuttaminen viittaamalla vain lakikirjaan taas on helppohintaista, mikäli asioita todella halutaan myös ymmärtää. Eihän niitä yleensä halutakaan.

Ilmeisesti laki on kuten matematiikka eli jotakin, jota ei itse asiassa lainkaan ole, se vain kuvitellaan tai sitten puhutaan positiivisesta oikeudesta ius positum. Matematiikkakin on siitä mukavaa, ettei sillä ole reaalimaailmassa olemassaoloa, joten se pitää aina ja ikuisesti paikkansa ja siis on oikeastaan yhtä saman jankkaamista eli tautologiaa. Tämä oli oma näkemykseni ja minusta Norri näyttää olevan samaa mieltä.

Kirjoittaja on asianajaja, joka on laajasti käytännössä tutustunut myös ei-eurooppalaisten oikeusjärjestelmien toimintaan.

Tämä näyttää olleen avartavaa. Meille sopimukset ovat pyhiä: pacta sunt servanda, kun taas ne jossakin muualla saatetaan mieltää vain toimintasuunnitelmiksi ja ollaan aidosti hämmästyneitä, kun niihin vedotaan.

Omaisuus taas on lain kannalta niin keskeinen asia, että voidaan sanoa, että se on koko sivistyneen yhteiskunnan ydin. Omistus edellyttää itsensä kunnioittamista… moraalista asennoitumista. Vasta kun se pitkän, sukupolvien ajan jatkuvan kehityksen myötä muodostuu instituutioksi eli kun sen pysyvyyteen, periytyvyyteen ja siirrettävyyteen luotetaan, se alkaa synnyttää vaurautta.

Kiinnostavaa. Venäjällä ei ollut mahdollista toteuttaa tätä 500 päivässä, kuten muuan ohjelma edellytti. Pikemmin tarvitaan 500 vuotta, arvelee Norri.

Kirjoittaja katsoo, että laissa on olemassa vain yksi apriorinen peruskäsite, jolla on posteriorisia piirteitä: omistus. Siihen liittyy kaksi posteriorista tointa: vaihtaminen ja lupaus ja niihin liittyy kaksi apriorista käsitettä: velvoite ja vastuu. Siinä koko yksityislaki.

Tämä on niin jylhästi sanottu, että kirja ansaitsee jo tämän vuoksi jäädä tietokirjallisuutemme historiaan.

Vaikka lukijan kompetenssi ei yltäisi arvostelemaan niitä lain kiemuroita, joiden parissa kirjoittaja on kuin kotonaan, panevat tällaiset kiteytykset ajattelemaan. Omistus on myös politiikassa aivan keskeinen käsite ja sen rajoittaminen näyttää usein olevan sen piirissä päätyönä. Tuntuukin selvältä, että tässä asiassa pitäisi vallita jonkinlainen kohtuus. Omaisuuden poistaminen sen sijaan näyttää olevan suora tie barbariaan.

Rikoslaki ei suurimmalta osalta näytä olevan muuta kuin kostoa, jonka mittaamisen vaikutuksia arvioidaan muuten kuin lain keinoin, eihän laki siihen mitään eväitä anna tai sitten antaa sellaiset, joiden käyttämistä pidetään sopimattomana. Mutta kosto on tietenkin välttämätöntä ja sen uskottavuus on säilytettävä, sanoo lukija enkä huomaa kirjoittajan olevan asiasta eri mieltä.

Norrilla on yhtä ja toista sanomista monopolista (immateriaalioikeus) ja kaavoittamisesta (omistuksen mitätöinti) ja monesta muustakin asiasta. Näkökulmat ovat aina teräviä ja johtopäätökset virkistäviä. Mitä esimerkiksi tutkii lainoppi? Ei sanottavasti lakia, vaan taloutta, kuuluu vastaus.

Asia on ymmärrettävä, eihän aritmetiikkakaan tutki aritmetiikkaa, vaan erilaisten asioiden mittoja ja suhteita.

Nämä seikat eivät sinänsä vähennä enempää lain kuin aritmetiikankaan merkitystä. Tuota merkitystä kuitenkin tullaan kovin harvoin pohtineeksi.

Sitäkin sentään on syytä tehdä. Kuten kirjoittaja toteaa, maailmassa näyttää olevan kovin vähän kirjoitettua lain filosofiaa. Suomeksi tämä lienee ainoa kirja.

Niinpä tämä opus olisi ilman muuta syytä kääntää englanniksi ja miksei myös muille kielille, ellei sitä jo ole tehty. Sen kirjoittaminen suomeksi oli kulttuuriteko, mutta kaikki omaperäinen ajattelu ansaitsee myös tulla vertaisryhmän tuntemaksi. Silloin se vasta pääsee oikeuksiinsa.

Uskon, että monella alan miehellä on paljonkin huomautettavaa tämän kirjan ajatuksiin ja niinhän tuleekin olla. Ei niitä muuten olisi kannattanut esittää.

Timo Vihavainen to 10.05. 17:53

(Kaikki OM:n osoitteet vaihdettiin turvallisiksi https- osoitteiksi 28.10.2018. Muutos nollasi osan vanhoista FB peukutus- ja jakolaskureista)

Timo Vihavainen

Timo Juhani Vihavainen on toiminut Helsingin yliopiston Venäjän tutkimuksen professorina vuodesta 2002. Hän on tutkinut myös Suomen historiaa, jossa hän on keskittynyt erityisesti niin sanotun suomettumisen aikaan 1960-luvulta 1980-luvulle.

tuoreimmat

Tavattomuuden lähteillä

ke 16.01. 23:10

Memento

ti 15.01. 23:23

Taantuminen totalitarismiin

su 13.01. 10:28

Kunnian kuuleminen

la 12.01. 00:01

Strateginen isku

to 10.01. 23:42

Ranskan jälkivaikutusta

ke 09.01. 23:15

Fingerporilainen aikakausi

ti 08.01. 22:27

Eselin

ma 07.01. 22:32

Pois nälkärajalta

su 06.01. 22:33

Ohranointia

la 05.01. 22:59

blogit

Vieraskynä

Vihapuhe on ihmisoikeus

ke 09.01.2019 17:44

Juha Ahvio

Vuosi 2019 totuuden valossa -luentosarja alkaa

la 12.01.2019 00:06

Professorin Ajatuksia

Oulun tapauksen poikimaa huumoria

ke 16.01.2019 23:09

Jukka Hankamäki

Edessä maahanmuuttovaalit, ja miksi?

ti 15.01.2019 23:26

Petteri Hiienkoski

Pääministerin falskit selitykset

ma 14.01.2019 00:14

Tapio Holopainen

Mistä on pienet getot tehty?

ma 27.08.2018 23:18

Laura Huhtasaari

Perussuomalaiset ovat ratkaisu

ma 14.01.2019 17:38

Petri Kaivanto

Vallankaappaus

ke 14.06.2017 09:13

Henna Kajava

Suomesta tulossa Espanjaa afrikkalaisempi

ma 14.01.2019 23:12

Piia Kattelus

Hallitsematon maahanmuutto ja liittoutumispolitiikka ovat nostaneet terrorismin uhkaa Suomessa

ke 17.01.2018 08:44

Henry Laasanen

Mitä termi "vihervasemmisto" tarkoittaa?

pe 24.08.2018 09:42

Arto Luukkanen

Lopetetaan hyssyttely ja turvataan Suomen lapset!

ke 16.01.2019 23:12

Mika Niikko

Itsekkyyden naamiaiset

ma 02.07.2018 00:54

Musta Orkidea

Viimeisen muurin takana on totuus

ke 14.02.2018 10:55

Mikko Paunio

Elina Grundström on maineriski JSN:lle

to 20.12.2018 16:13

Heikki Porkka

Arvopohjista ja pedofiliasta

to 17.01.2019 10:50

Olli Pusa

Vastuunpakoilun SM-kisat?

la 12.01.2019 22:51

Alan Salehzadeh

Ei shariaa länteen, vaan länsimaiden tasa-arvoinen lainsäädäntö muslimimaihin

ti 12.06.2018 11:53

Janne Suuronen

Kuinka paljon puolue vastaa kannattajakuntaansa ?

la 22.12.2018 19:13

Reijo Tossavainen

Persujytky on viisauden alku - mutta vain vaalien alla

ma 14.01.2019 16:09

Jessica Vahtera

Työpaikkoja ei synny tilastotempuilla

pe 27.04.2018 12:59

Pauli Vahtera

Kokonaisuuden hahmottaminen

ti 17.10.2017 12:43

Timo Vihavainen

Tavattomuuden lähteillä

ke 16.01.2019 23:10

Matti Viren

Taas se Impivaara

ma 06.08.2018 22:40