Blogi: Timo Vihavainen, ke 09.05.2018 23:43

Suunnitelma A

Suuri suunnitelma

 

Stalinin ajan kuuluisille viisivuotissuunnitelmille oli asetettu kunnianhimoisia tehtäviä. Ensimmäisen viisivuotiskauden aikana vuosina 1928-1932 tuli siirtyä suunnitelmatalouteen ja rakentaa raskaan teollisuuden perusta ja toisen viisivuotiskauden aikana eli vuoteen 1937 mennessä tuli hävittää taloudesta ja muualtakin kapitalismin elementit.

Tuloksena oli silloin siis sosialismiin siirtyminen. Vuosi 1937 onkin jäänyt ikuisesti tai ainakin melko tehokkaasti ihmiskunnan mieleen tuon uudenlaisen yhteiskunnan eräitä ominaispiirteitä kuvaamaan.

Viisivuotissuunnitelmien todellisesta merkityksestä on kiistelty, mutta ainakin niiden tuloksena Neuvostoliitossa syntyi jättiläismäinen raskas teollisuus. Tarkoittamattomiin seurauksiin kuuluivat ne komentotalouden riesat, jotka sitten vuosikymmeniä vaivasivat useimpia elämän alueita.

Neuvostoliitto, julisti ja ilmeisesti myös koki olevansa kapitalistisessa piirityksessä ja niinpä sotilaallinen puoli oli viisivuotissuunnitelmien määräävä elementti kuten koko suunnitelmatalouskin oli pohjimmiltaan sotataloutta.

Aloittaessaan uuden kautensa Venäjän presidenttinä Vladimir Putin allekirjoitti jo samana päivänä eli toissapäivänä ukaasin ”Venäjän Federaation kehityksen kansallisista päämääristä ja strategisista tehtävistä vuoteen 2024 saakka”.

Ingressin mukaan presidentti julistaa: ”Venäjän Federaation tieteellis-teknologisen ja yhteiskunnallis-taloudellisen kehityksen läpimurron, väestön lisäämisen, kansalaisten elintason ja asumistason kohottamisen ja jokaisen ihmisen itsetoteutuksen ja kykyjen realisoinnin mahdollisuuksien toteuttamiseksi määrään seuraavaa:”

Tämän jälkeen seuraa luettelo kansallisista päämääristä, jotka määrätään toteutettaviksi vuoteen 2024 mennessä. Tätä koskevien suunnitelmien tulee olla valmiit lokakuun alkuun mennessä. Voitaneen siis puhua kuusivuotissuunnitelmasta.

Luettelo on sangen kiinnostava ja mikäli sitä halutaan tarkastella Neuvostoliiton suunnitelmien taustaa vasten, herättää ensimmäisenä huomiota se, ettei sotalaitoksella ole tässä suunnitelmassa mitään osuutta.

Voidaan tietenkin sanoa, ettei asiaa yleensä suoraan todettu myöskään 1930-luvulla. Kuitenkin kaikki, mikä vahvisti raskasta teollisuutta ja sen edellytyksiä, vesivoiman rakentamisesta öljyn ja teräksen tuotantoon, palveli tätä asiaa.

Näin asia tietysti on jossakin määrin myös nyt. Väestönkasvu, digitaalisten menetelmien laaja käyttöönotto ja koko talouskasvu edesauttavat tietenkin maan sotilaallisen kyvyn parantamista. Siitä huolimatta on mielestäni syytä panna merkille ohjelman tietty rauhanomaisuus. Mikäli ukaasissa mainittuja aloja todella priorisoidaan, joudutaan ilman muuta vastakkain sotilaallisten tarpeiden kanssa. Miten silloin käy, luoja tietää.

Ylimpänä luettelossa mainitaan eliniän ennusteen kasvattaminen 78 vuoteen ja siitä sitten vuoteen 2030 mennessä 80 vuoteen. Sen jälkeen seuraavat terveydenhuollon ja koulutuksen parantaminen, asumiseen ja kaupunkiympäristöön liittyvät seikat, ekologia, liikenneyhteydet, työn tuottavuus, tiede, digitaalitalous, kulttuuri ja niin edespäin.  Näistä aloista on laadittava suunnitelmat presidentin vahvistettaviksi syksyyn mennessä.

Itse asiassa ukaasissa priorisoidaan hyvin vankasti hyvinvointiin, eikä siis edes pelkästään talouteen liittyviä asioita, vaikka on tietenkin mahdotonta sanoa, mitkä asiat käytännössä saavat väistyä toisten tieltä, kun tullaan arkielämän tasolle.

Kerran menneisyydessä siinä talossa, jossa valtakunnanduuma nyt kokoontuu, toimi valtakunnan suunnitteluvirasto eli Gosplan, jonka ylevänä tehtävänä oli harmonisoida nykyisyys tulevaisuuden, mahdollinen toivotun ja tunnettu tuntemattoman kanssa. Parastaan kai ihmiset siellä yrittivät, mutta kun tavoitteena oli viime kädessä ihmisen käyttäytymisen ennustaminen keskipitkällä aikavälillä, ei työstä juuri kiitoksia herunut.

Venäjä ei kuitenkaan ole palaamassa suunnitelmatalouteen ainakaan vanhan komentotalouden mielessä. Valtio ei ole taloudessa ainoa toimija eikä halua sellainen ollakaan. Itse asiassa tässäkin ukaasissa edellytetään yritysten, myös pienten ja keskikokoisten saavan tehostettua tukea toiminnalleen, muun muassa normeja purkamalla ja lainoja myöntämällä.

Neuvostoliitto pyrki autarkiaan tai ainakin sitä lähelle. Venäjä sen sijaan, uuden ukaasin mukaan panostaa paljon myös kansainvälisiin taloussuhteisiin, vientitavaroiden kehittämiseen ja kansainvälisiin liikenneväyliin.

Samalla kun huomiota kiinnitetään suurten etäisyyksien väyliin itä-länsi ja etelä-pohjoinen suunnilla, annetaan paljon tilaa myös maanteiden ja liikenneturvallisuuden kehittämiselle. Huonokuntoiset tiet ovatkin perinteisesti olleet toinen Venäjän suurista vitsauksista…

Kiinnostavana pidän myös sitä merkittävää painotusta, joka annetaan terveiden elämäntapojen ja kuntourheilun edistämiselle. Juoppouden vastainen kampanja näyttää Venäjällä olleenkin menossa jo muutaman vuoden. Siihen on liittynyt rajoituksia alkoholin myynnissä, hintapolitiikkaa ja terveyspropagandaa.

Ennalta ehkäisevän työn lisäksi pyritään tehostamaan terveydenhoitoa ja jokainen pyritään saamaan lääkärintarkastukseen kerran vuodessa.

Tavoitteista annetaan usein määrällisiä tai muita numeerisia mittareita. Venäjä pyritään saamaan viiden suurimman talouden joukkoon, jossa se itse asiassa joidenkin laskelmien mukaan jo onkin. Maan opetuslaitos halutaan kymmenen parhaan joukkoon, köyhyys halutaan puolittaa, liikennekuolleisuutta vähentää kolme- ja puolikertaisesti, kohottaa maa viiden parhaan joukkoon tieteen ja tutkimuksen alalla ja niin edelleen.

Numeroiden käyttö tällaisissa yhteyksissä on luonnollista eikä vielä merkitse konkreettisesti juuri mitään.

Maksimaalisen inflaation pitäminen neljässä prosentissa on varmaankin hyvä tavoite, samoin kuin hypoteekkilainan koron pitäminen alle kahdeksassa prosentissa ja samaa on sanottava työn tuottavuuden nostamisesta vähintään viidellä prosentilla vuodessa.

Tämän tapaisia tavoitteitahan lienee kaikilla valtioilla toiset niitä ovat realistisempia kuin toiset, kuten kehitysloikkaajakansana tiedämme. Kuitenkin sitä tuntee kuulevansa kaikuja menneisyydestä lukiessaan, että kuudessa vuodessa pitäisi muiden kuin raaka-aineita ja energiaa edustavien tuotteiden viennin olla noussut 250 miljardiin dollariin, mistä koneenrakennuksen osuus on 50 miljardia.

Tulevaisuutta hallitaan toki kiusallisen huonosti niin meillä kuin naapurissa. Presidentin ukaasissa esitettyjen tavoitteiden voi joka tapauksessa katsoa olevan mahdollisuuksien rajoissa ja näin naapurina voi vain toivoa onnea niiden toteuttamisessa. Eläköön se rauhallinen kehitys ja hyvinvoinnin kasvu!

Timo Vihavainen ke 09.05. 23:43

Timo Vihavainen

Timo Juhani Vihavainen on toiminut Helsingin yliopiston Venäjän tutkimuksen professorina vuodesta 2002. Hän on tutkinut myös Suomen historiaa, jossa hän on keskittynyt erityisesti niin sanotun suomettumisen aikaan 1960-luvulta 1980-luvulle.

tuoreimmat

Helsinki on muutoksen kärjessä

ke 20.03. 11:27

Käppäukolle kyytiä

ma 18.03. 23:33

Törkeä tapaus

su 17.03. 10:07

Suomenmielisyys

pe 15.03. 20:45

Kauheat puhdistukset

to 14.03. 23:15

Nyt saa jo lukea

ke 13.03. 17:42

Seremonioilla ja ilman

ti 12.03. 15:47

Ohranan arkistoista

ma 11.03. 16:14

Työn kirous

la 09.03. 16:03

Menneisyyden varjo

pe 08.03. 00:58

blogit

Vieraskynä

Ps-nuorten naiset: Nykyfeminismi tai sukupuolikiintiöt eivät edusta tasa-arvoa

ti 19.03.2019 20:01

Juha Ahvio

Vuosi 2019 totuuden valossa: Miksi kristityn tulee olla kansallismielisen isänmaallinen?

su 17.03.2019 10:23

Professorin Ajatuksia

Utrechtin turkkilaisampujalla on ihmisoikeudet

ke 20.03.2019 11:26

Jukka Hankamäki

Miksi vaalikoneiden tuloksiin ei kannata luottaa? - Vältä kysymysten ja suositusten miinat

to 21.03.2019 01:44

Petteri Hiienkoski

The Telegraphin uutiset liikaa Facebookille: yhteisöpalvelu bannasi tiedonvälittäjän vaalien alla

ke 20.03.2019 19:18

Tapio Holopainen

Mistä on pienet getot tehty?

ma 27.08.2018 23:18

Laura Huhtasaari

Riittää, että kansa on sitä mieltä

ti 05.03.2019 14:48

Petri Kaivanto

Vallankaappaus

ke 14.06.2017 09:13

Henna Kajava

Työvoiman tarveharkinnan poiston tuhoisat seuraukset

la 16.03.2019 16:17

Piia Kattelus

Hallitsematon maahanmuutto ja liittoutumispolitiikka ovat nostaneet terrorismin uhkaa Suomessa

ke 17.01.2018 08:44

Henry Laasanen

Mitä termi "vihervasemmisto" tarkoittaa?

pe 24.08.2018 09:42

Arto Luukkanen

Lapset marssilla - kuten suomettumisen aikana

pe 15.03.2019 20:46

Mika Niikko

Kuka opettaa sinun lapsellesi seksuaalisuudesta?

ma 28.01.2019 22:12

Musta Orkidea

Vieraskynä: Kirje eräältä äidiltä

pe 08.02.2019 13:23

Mikko Paunio

Otsikko

su 10.03.2019 10:50

Heikki Porkka

Yleisradio ohjaa suomalaisten ajattelua

ti 19.03.2019 11:04

Tapio Puolimatka

Kirjablogi: Vaarallinen vihreä valhe

su 17.03.2019 10:11

Olli Pusa

Berner kävelevänä skandaalina

pe 22.02.2019 00:16

Alan Salehzadeh

Ei shariaa länteen, vaan länsimaiden tasa-arvoinen lainsäädäntö muslimimaihin

ti 12.06.2018 11:53

Janne Suuronen

ISIS-morsiamet - tätä dokumenttiä ei Yle esitä

ke 13.03.2019 20:09

Reijo Tossavainen

Journalistin päätoim. M. Pettersson: "Me vaikutamme äänestystulokseen"

to 14.03.2019 18:27

Jessica Vahtera

Työpaikkoja ei synny tilastotempuilla

pe 27.04.2018 12:59

Pauli Vahtera

Tyhjästä on paha nyhjästä

la 16.03.2019 11:29

Timo Vihavainen

Helsinki on muutoksen kärjessä

ke 20.03.2019 11:27

Matti Viren

Populismia

ti 19.02.2019 23:20