Blogi: Timo Vihavainen, ke 02.05.2018 18:22

Taantumusmiehen mietteitä

Taantumusmiehen mietteitä

 

Joseph de Maistre, Mietteitä Ranskasta. Suomennos ja esipuhe Mika Keränen. Kiuas 2018, 246 s.

 

Motto:

King Louis was the King of France in times of Revolution

A-way, haul away, oh haul away, Joe!

Then Louis had his head cut off, which spoiled his constitution,

A-way etc.

(Vanha englantilainen sea-shanty)

 

Sen, joka haluaa ymmärtää nykyaikaa, kannattaa tutustua huolella Ranskan vallankumoukseen.

On itse asiassa hämmästyttävää, miten täydellisesti Ranskan suuren vallankumouksen ajatuksenjuoksut kertautuivat Venäjän vallankumouksessa. Usein voidaan todeta Leninin suorastaan kopioineen ranskalaisia esikuviaan, niistä kurjimpia, voi liioittelematta sanoa.

Absurdilta tuntuu, kun vielä tänäänkin voi Pietarissa löytää vaikkapa katukilven Robespierren rantakatu (Набережная Робеспьера), tai Marat’n katu (Улица Марата). Jälkimmäiselle ei ole kuulemma oikein kehdattu palauttaa vanhaa nimeään, sillä se oli alunperin Grjaznaja ulitsa, likainen/lokainen/törkyinen katu. Kehottaisin kuitenkin vielä harkitsemaan asiaa.

Ajatus vallankumouksista historian vetureina ja Ranskan vallankumouksesta suurena siunauksena ja edistysaskeleena, on syvälle syöpynyt Euroopan kansojen historialliseen muistiin. Itse asiassa vasta vuonna 1989, kaksisataavuotisjuhlia vietettäessä, alettiin Ranskassakin vakavasti uudelleenarvioida noita tapahtumia.

Venäjällä Lenin ja hänen seuraajansa siis joka tapauksessa tunsivat jatkavansa suurten ranskalaisten edeltäjiensä töitä ja samalla koko ihmiskunnan edistyvää kehitystä sen kärkijoukkona. Tuon edistysajatuksen näkyvimpiä kehittäjiä oli Condorcet, jota sankarimme, eli siis de Maistre synkästi vihasi.

Joseph de Maistre ei ollut ranskalainen. Itse asiassa hän toteaa, ettei ole koskaan edes Ranskassa käynytkään eikä tunne siellä ketään. Hänen isänmaansa oli Savoiji ja pääkaupunkinsa Torino. Sen valtakunnan täysivaltaisena edustajana hänet lähetettiin Pietariin, jossa hän kirjoitti muun muassa tunnetun kirjansa Pietarin iltoja (Soirées de Saint-Petersbourg).

Siinä on muuan kohta, jossa kirjoittaja filosofoi pyövelin ammatista ja ikään kuin ylistää sen siunauksia. Yhteyksistään irrotettuna se on palvellut sitä helppohintaista propagandaa, jolla de Maistren ajattelua on haluttu mitätöidä ja tehdä vihattavaksi.

Kuten Mika Keränen teoksen ansiokkaassa esipuheessa kertoo, de Maistre oli syvästi uskonnollinen ja hänen ajattelunsa perustana oli käsitys Jumalan johdatuksesta, joka ilmeni muun muassa siinä, että Ranskan vallankumous rankaisi itseään hirveällä tavalla.

Filosofismi, kuten kreivi nimitti aikansa yhtä pinnallista kuin vaateliastakin muotiaatteilua, perustui muutamaan suureen perusvirheeseen, joiden johdosta se ei kyennyt käsittämään todellisuutta adekvaatisti. Niin sanotun järjen argumenteilla se pilkkoi orgaaniset ja jopa mystiset instituutiot palasiksi ja rakenteli kestämättömiä korttitaloja.

Kaikki valtiollinen ja yhteiskunnallinen ajattelu filosofisteilla perustui ajatukseen abstraktista ihmisestä, joka oli kaikkialla samanlainen ja samalla tavoin muovailtavissa. Tosiasiassa mitään ihmistä ei edes ollut olemassa, oli vain erilaisia kansoja ja niiden jäseniä.

Monarkia oli kreiville pyhä asia ja Ludvig XVI:n teloittamisella oli paljon suurempi merkitys kuin millään muulla vallankumouksen aikaansaannoksella eli siis rikoksella. Itse asiassa jo fryygialaismyssyn painaminen herran voidellun päähän oli se kauhistus, jonka jälkeen mikään ei enää ollut ennallaan.

Monarkin pyhyys oli maailman mystisyyteen uskovan vapaamuurarin ja martinistin ajattelussa luonnollista. On kiinnostavaa, että tätäkin päivänä Venäjällä on merkittävä joukko niitä, jotka pitävät tsaarin murhan mystistä merkitystä valtavana. Asiasta voi vakuuttua käymällä Jekaterinburgin veren päälle rakennetussa kirkossa ja kuuntelemalla oppaan selostusta. Siellä ja muuallakin on myynnissä myös aihetta käsitteleviä kirjoja.

Kiinnostava analogia Venäjään on myös se, että kuten de Maistre, myös monet venäläiset uusslavofiilit julistavat uskovansa, että kaitselmuksella sentään oli oma tehtävänsä annettavana myös vallankumoukselle. Venäjän tapauksessa se suojeli maata länsimaiselta kulttuuriselta saastalta. Ranskassa uskoi de Maistre kristillisen sivilisaation syntyvän vallankumouksen jälkeen uudistuneena ja nuortuneena.

Mietteitä Ranskasta on vain yksi de Maistren merkittävistä kirjoituksista ja se on kirjoitettu suurta ajankohtaista tilausta ajatellen: kirjoittaja perustelee monin tavoin restauraation eli kuninkaanvallan palauttamisen välttämättömyyttä ja siunauksellisuutta ja tekee vertailuja Englannin vallankumoukseen, joka tapahtui edellisellä vuosisadalla.

Kaikki ei toki mennyt niin, kuin kirjoittaja ennusteli, mutta ns. tulevaisuuden tutkimushan on aina ollut vaikea laji, kun ei ole käsillä mitään, mitä tutkia.

Kääntäjä huomauttaa esipuheensa lopulla, että mikäli eurooppalaiset kansakunnat mielivät välttää lopullisen tuhonsa, niiden on uskallettava joiltakin osin arvioida radikaalisti uudelleen vuoden 1789 perintö.

Itseäni tuo sana ”radikaalisti” hieman kammottaa, mutta uskon, että asiallisesti kirjoittaja on oikeassa. De Maistren teokset ovat tärkeitä kaikille aikakaudesta (ja omasta ajastamme) vakavasti kiinnostuneille juuri siksi, etteivät ne edusta ns. modernia ajattelua, vaan sen vaihtoehtoa.

Ajatus siitä, että Ranskan vallankumous olisi merkinnyt koko länsimaisen sivilisaation irtautumista omasta todellisesta perinnöstään ja lähtemistä ajelehtimaan ei toki ole uusi. Lähtöruutuun ei varmastikaan ole paluuta, mutta on varsin terveellistä palata katselemaan tuon suurten ratkaisujen ajan maailmaa.

Kustantajalle taas kiitoksia kulttuurityöstä ja kääntäjä/kommentoijalle hyvästä suorituksesta.

Timo Vihavainen ke 02.05. 18:22

(Kaikki OM:n osoitteet vaihdettiin turvallisiksi https- osoitteiksi 28.10.2018. Muutos nollasi osan vanhoista FB peukutus- ja jakolaskureista)

Timo Vihavainen

Timo Juhani Vihavainen on toiminut Helsingin yliopiston Venäjän tutkimuksen professorina vuodesta 2002. Hän on tutkinut myös Suomen historiaa, jossa hän on keskittynyt erityisesti niin sanotun suomettumisen aikaan 1960-luvulta 1980-luvulle.

tuoreimmat

Tavattomuuden lähteillä

ke 16.01. 23:10

Memento

ti 15.01. 23:23

Taantuminen totalitarismiin

su 13.01. 10:28

Kunnian kuuleminen

la 12.01. 00:01

Strateginen isku

to 10.01. 23:42

Ranskan jälkivaikutusta

ke 09.01. 23:15

Fingerporilainen aikakausi

ti 08.01. 22:27

Eselin

ma 07.01. 22:32

Pois nälkärajalta

su 06.01. 22:33

Ohranointia

la 05.01. 22:59

blogit

Vieraskynä

Vihapuhe on ihmisoikeus

ke 09.01.2019 17:44

Juha Ahvio

Vuosi 2019 totuuden valossa -luentosarja alkaa

la 12.01.2019 00:06

Professorin Ajatuksia

Oulun tapauksen poikimaa huumoria

ke 16.01.2019 23:09

Jukka Hankamäki

Edessä maahanmuuttovaalit, ja miksi?

ti 15.01.2019 23:26

Petteri Hiienkoski

Pääministerin falskit selitykset

ma 14.01.2019 00:14

Tapio Holopainen

Mistä on pienet getot tehty?

ma 27.08.2018 23:18

Laura Huhtasaari

Perussuomalaiset ovat ratkaisu

ma 14.01.2019 17:38

Petri Kaivanto

Vallankaappaus

ke 14.06.2017 09:13

Henna Kajava

Suomesta tulossa Espanjaa afrikkalaisempi

ma 14.01.2019 23:12

Piia Kattelus

Hallitsematon maahanmuutto ja liittoutumispolitiikka ovat nostaneet terrorismin uhkaa Suomessa

ke 17.01.2018 08:44

Henry Laasanen

Mitä termi "vihervasemmisto" tarkoittaa?

pe 24.08.2018 09:42

Arto Luukkanen

Lopetetaan hyssyttely ja turvataan Suomen lapset!

ke 16.01.2019 23:12

Mika Niikko

Itsekkyyden naamiaiset

ma 02.07.2018 00:54

Musta Orkidea

Viimeisen muurin takana on totuus

ke 14.02.2018 10:55

Mikko Paunio

Elina Grundström on maineriski JSN:lle

to 20.12.2018 16:13

Heikki Porkka

Me tiesimme, mutta emme estäneet

ke 16.01.2019 14:28

Olli Pusa

Vastuunpakoilun SM-kisat?

la 12.01.2019 22:51

Alan Salehzadeh

Ei shariaa länteen, vaan länsimaiden tasa-arvoinen lainsäädäntö muslimimaihin

ti 12.06.2018 11:53

Janne Suuronen

Kuinka paljon puolue vastaa kannattajakuntaansa ?

la 22.12.2018 19:13

Reijo Tossavainen

Persujytky on viisauden alku - mutta vain vaalien alla

ma 14.01.2019 16:09

Jessica Vahtera

Työpaikkoja ei synny tilastotempuilla

pe 27.04.2018 12:59

Pauli Vahtera

Kokonaisuuden hahmottaminen

ti 17.10.2017 12:43

Timo Vihavainen

Tavattomuuden lähteillä

ke 16.01.2019 23:10

Matti Viren

Taas se Impivaara

ma 06.08.2018 22:40