Blogi: Arto Luukkanen, ti 10.04.2018 10:58

Unkarin "väärät" vaalitulokset

Sunnuntaina – 8 pnä huhtikuuta - pidettiin Unkarissa parlamenttivaalit.

Ennakkokyselyiden mukaan vaalien ylivoimainen voittaja oli Viktor Orbánin” Fidesz” puolue. Orbán on ”Fidesz” puolueen puheenjohtaja ja nykyinen pääministeri. Fidesz tarkoittaa suomeksi sanaa: ”Uskomme” ja sen toinen nimi on Unkarin kansalaisliitto.

Suuren enemmistön ongelma

Viktor Orbán nousi valtaan vuonna saatuaan vuoden 2010 vaaleissa murskavoiton 52 prosentin äänisaaliilla yhteislistalla pienen Kristillisdemokraattisen kansanpuolueen kanssa. Vuoden 2014 vaaleissa sen äänimäärä laski hieman 45 prosenttiin äänistä mutta silti se sai 2/3 parlamenttipaikoista.

Fideszin ja koalitiohallitus kärsi skandaaleista ja poliittisesta vastatuulesta vuoden 2014 vaalien jälkeen mutta vuoden 2015 migraatiokriisi käänsi tilanteen.

Hallituksen asema lujittui taas karhunvahvaksi kun pääministeri Viktor Orbán ilmoitti, että se rakentaa etelärajalleen 4 metrisen aidan. Orbán myös arvosteli kärkevästi EU:ta ja erityisesti Saksaa siitä, että ne eivät kyenneet estämään ihmistulvaa mailleen eivätkä noudattaneet omia lakeja ja asetuksiaan.

Kansalaiset pitivät päätöstä oikeana

Aita osoittautui onnistuneeksi Orbánin kannalta. Tulijoiden tulva Unkariin loppui ja turvapaikanhakijat kääntyivät ensin käyttämään Slovenian reittiä, joka sekin myöhemmin tukittiin. Hallituksen suosio nousi välittömästi tämän politiikan jälkeen. Kun kesäkuussa 2015 Fidesz in suosio oli 41% tienoilla, niin esimerkiksi vuoden 2017 joulukuussa sen kannatus oli jo 57%  korkeuksissa. Vuoden 2015 kesän jälkeen Fidesz kannatus on ollut yleensä noin 50% tienoilla.  

Tämän päivän vaaleissa Orbán näyttää tulevissa vaaleissa saavan uuden ”superenemmistön” parlamenttiin. Viimeisten kyselyiden mukaan Fidesz voisi tällä tavalla muodostaa oman hallituksensa jopa ilman liittolaisiaan kristillisdemokraatteja. Superenemmistö antaisi sille mahdollisuuden yksinään muokata perustuslakia samalla kun se voisi turvautua hyvinkin radikaalisiin otteisiin esimerkiksi talouspolitiikassa.

Heikot haastajat

Orbánin poliittiset vastustajat ovat arvostelleet häntä vallanhimosta ja siitä, että hän aikoo enemmistönsä turvin hiljentää opposition ja demokraattiset instituutiot, peukaloida perustuslakia ja turvautua ns. enemmistön mielivaltaan.

Ehkä tärkein haastajista on Unkarin sosialistipuolueen pääministeriehdokas Gergely Karácsony,  joka edustaa vuonna 2010 valtansa menettänyttä vasemmistoa, entistä Neuvosto-Unkarin kommunistista puoluetta. Tämän puolueen alamäki alkoi globaalin laman myötä vuonna 2008. Vuonna 2010 se sai vain 19% äänistä ja siitä tuli pääoppositiopuolue.

Vasemmisto hajosi tämän jälkeen edelleen eikä Gergely Karácsony saanut taakseen tarpeeksi väkeä omalle uudistavalle linjalleen. Tärkein sosialisteista eronnut ryhmä on entisen pääministeri Ferenc Gyurcsányn vuonna 2011 perustama ja sittemmin johtama Demokraattinen koalitio.

Yksityistäjät eivät saaneet kannatusta

Vuoden 2010 vaaleissa kansalaiset saivat tarpeekseen Gyurcsányn massiivisista yksityistämisistä ulkomaisten sijoittajien hyväksi sekä kohonneesta työttömyydestä. Sosialistit ottivat käyttöön mm. yliopistojen lukukausimaksut ja terveyskeskusmaksut, jolloin opposition Fidesz keräsi allekirjoitukset kansanäänestyksen järjestämisestä niiden kumoamiseksi ja sai näin kannatusta. Fideszin julistus, että kommunismi ja riistokapitalismi ovat sama systeemi eri vaatteissa, upposi kansaan.

Näiden vanhojen poliitikkojen rinnalle on noussut vaihtoehtopuolue: Lehet Más a Politika – Politiikka voi olla erilaista, jonka pääministeriehdokas Bernadett Szél, joka on toiminut ihmisoikeuksien puolustajana ja ollut aktiivi politiikassa tätä ennen talousliberaalin Humanistisen puolueen jäsenenä. Talouslibe

Toinen mielenkiintoinen hahmo on András Fekete-Győr lakimies ja Momentum- puolueen johtaja, joka vastustaa olympiahanketta Budapestissa 2024. Nämä haastajat saavat kyselyiden mukaan alle 10% äänistä.

Jobbikin rietas metamorfoosi

Tulevien vaalien suurin yllätysmomentti on äärioikeiston Jobbik-puolueen johtajan Gábor Vonan kohtalo. Tämä hyvin räyhäkkään nationalistisen kannan omaksuneen poliitikon on kerrottu nyt siirtyneen keskustaan ja jopa lähelle liberaaleja.

Ennen vuoden 2014 vaaleja Vona halusi rakentaa puolueestaan ”aikuisemman” ja puhunut siitä miten puolue on nyt kasvanut aikuiseksi.  Samalla hän on halunnut luoda yhteisen oppositioliiton sosialistien ja markkinaliberaalien kanssa. Erikoista kyllä on länsi-Euroopassa Jobbik herättänyt hyvin vähän tuomitsevia lausuntoja, kun taas perusporvarilliselle Fidesz puolueelle on koetettu sovittaa äärioikeistolaista viittaa.

Halutessaan päästä lähemmäksi keskustaa ja saadakseen hyväksyntää Vona on hylännyt vaatimuksen erosta Euroopan Unionista. Vonan metamorfoosi äärioikealta lähelle keskustaa on tietenkin vienyt häneltä uskottavuutta äänestäjien keskuudessa, mutta lieneeselvää, että Jobbik kuitenkin tulee saamaan noin 10 % osuuden äänistä. Tuleeko sosialistis-liberaalis-oikeistolainen liitto vakiintumaan on sen sijaan epäselvää.

Miksi Fidesz menestyy?

Tulevien vaalien tärkein kysymys liittyy Orbanin tarjoamaan stabiliteettiin ja taloudelliseen menestykseen. Valitsijat miettivät epäilemättä seuraavia kysymyksiä: miten hallitsevan puolueen taloudellinen menestys - ns. ”Orbanomics” on toiminut?  Hän on uudistanut ja muovannut Unkarin poliittista järjestelmää ja maan instituutioita mutta se ei ole haitannut äänestäjiä, jotka arvostavat talouden saavutuksia ja politiikan ennustettavuutta.

Maan bruttokansantuote on kasvanut ja sen kansainvälinen luottoluokitus on parantunut. Samoin budjettialijäämä on puolittunut. Palkat ovat nousseet noin 10 % ja työttömyys on laskenut. Jännittävintä oli se, että Orbánin ennustus osoittautui aivan oikeaksi: mittavat väliaikaiset erikoisverot suuryrityksille eivät johtaneet niiden muuttoon pois Unkarista. Puolitetutkin suurvoitot ovat voittoja, joita ei jätetä käyttämättä vaan ainoastaan maristaan niistä.

Vastustajien mukaan tämä on taas näköharhaa ja saavutukset näennäisiä. He ovat myös syyttäneet hallitsevaan puoluetta ja pääministerin lähipiiriä korruptiosta. Myös työttömyyden lasku on arvostelijoiden mukaan näköharhaa sillä unkarilaisia on lähtenyt töihin muihin maihin noin 350 000. Toisaalta tämä on prosentuaalisesti paljon vähemmän kuin useimmissa muissa Itä-Euroopan tai Baltian maissa.

Oppositio on myös syytellyt Orbania Putinin Venäjän kaltaisista hyökkäyksistä riippumattomia kansalaisjärjestöjä vastaan.

Väärin voitettu?

Tilastot eivät kuitenkaan valehtele.

Unkarista on tullut eurooppalaisessa mittakaavassa houkutteleva sijoituskohde. Siellä on halpaa energiaa, koulutettua työväkeä, toimiva infrastruktuuri ja edullinen verotus.  Samalla minimipalkkalait ovat tiukat. Juuri Unkarissa on myös toteutettu eurooppalaisen vasemmiston tyhjäksi jäänyt hanke keinottelua rajoittavasta Tobias-verosta. Orbanin hallinto on myös vedonnut varmuudellaan sijoittajiin, jotka ovat huolestuneet alueen politiikasta.  

Äänestäjien suuri joukko on myös viehättynyt Orbanin kansallisesta linjasta. Hänen vastustajiensa mukaan hän käyttää häpeilemättä iskulausetta ”Orban vai Turban” – Orban vai Turbaani ts. pääministeri vai Islam. Unkarin historian tuntien tämä tulee olemaan tehokas iskulause.

Suhteessaan Euroopan Unioniin Orban on korostanut koko ajan kansallista itsemääräämisoikeutta ja Unkarin suvereenisuutta. Unkari aikoo EU:n lainsäädäntöä tarkasti noudattaen käyttää edelleen omaa pelivaraansa suhteessa Brysselin määräyksiin turvapaikan hakijoista.

Eräänä merkkinä politiikkansa menestyksestä Orban on myös tuonut esille demografiakehityksen Unkarissa – syntyvyys on lähtenyt kasvuun. Toisin kuin Länsi-Euroopassa.

Miksi Orban on niin suosittu?

Se johtuu siitä, että hän toteuttaa äänestäjille mieluisaa politiikkaa. Noin 85% väestöstä vastustaa EU:n ehdottamaa kiintiöpakolaisjärjestelmää. Samoin 67% väestöstä kannattaa kyselyjen mukaan hallituksen ajamaa tiukkaa maahanmuuttopolitiikkaa. EU ei voi myöskään kiristää Unkaria sillä sen läheiset naapurit Saksaa lukuunottamatta ovat sen kannalla näissä asioissa. Ehkä tärkeintä on kuitenkin, että unkarilaiset eivät usko ulkoa työnnettyjen talousjärjestelmien autuaaksitekevyyteen vaan hyväksyvät vain ihmiskasvoisen kapitalismin.

EU:n pahis ja EU hyvän median hirvitys

Euroopan Unionin saksalais-ranskalaiselle johtokaksikolle Keskinen Eurooppa on murheenkryyni! Nämä ns. ”Visegrad-maat” eli Puola, Tšekki, Slovakia ja Unkari ovat EU:n sisäisessä äänimäärissä yhtä painavat kuin Ranska ja haluavat tietysti maksimoida oman vaikutuksensa. Taloudellisen yhteistyön lisäksi ne ovat ryhmittyneet EU:n sisäisissä kiistoissa lähelle toisiaan ja tässä maahanmuuttoasiassa niillä on varsin samanlaiset mielipiteet.

Oppositio näyttää vaaleissa olevan toivottomassa tilanteessa. Se pelkää sitä, että Orbanin puolue kostaa sille vaalien jälkeen ja käy sen kimppuun parlamenttienemmistönsä turvin. Oppositio näyttää hyvin hajanaiselta ja sen uskottavuus on rapistunut kun se ei ole kuitenkaan kyennyt aidosti yhdistymään eikä edes tekemään yhteisiä kannanottoja.  

Soros – hallituksen kauhu?

Hallitseva puolue onkin kääntänyt katseensa sitä vastustavaan ulkomaalaiseen tahoon: unkarilaisperäiseen George Sorosiin. Mielenkiintoista kyllä Sorosin omaa säätiö rahoitti aikoinaan Orbanin yliopisto-opinnot Oxfordissa. Tämä miljardööri on pyrkinyt omalla tuellaan auttamaan oppositiota ja antanut sille moraalista ja mediatukea  niin Unkarissa kuin sen ulkopuolellakin.

Orbanille Soros on punainen vaate, peräti epäilyttävä hahmo, joka pyrkii vallanvaihtoon ja muodostaa ns. ”ulkoisen poliittisen uhan”.  Orban onkin maalaillut Sorosista diaboolista hahmoa, joka aikoo muuttaa Euroopan kasvoja ja potkia sen ”ovet hajalle”, repiä aidan ja tuhota Unkarin. Orban on syytellyt miltei kaikesta; hänen mukaansa Soros on vastuussa slovakialaisen lehtimiehen Jan Kuciak’n murhasta. Hallituksen ”Stop Soros” kampanja on ollut näkyvästi esillä ennen vaaleja. Rikas miljardööri on tietysti myös hyvä populismin maali. Se onko Soros todellinen uhka vai ainoastaan poliittisesti sopiva maalitaulu on tietysti asia josta voidaan keskustella.

Tolokun politiikkaa?

Tavalliselle unkarilaiselle Orban haluaa olla vaihtoehto, joka tarjoaa taloudellista turvaa ja puolustaa sen kansallisia etuja EU:ssa. Toisaalta, Orban vakuuttaa, että hän on kuitenkin Eurooppa-myönteinen ja vain vastustaa Brysselin ja  ennen kaikkea Berliinin ylivaltaa. Monille kansallisille puolueille Orban onkin tavoittelemisen arvoinen esimerkki ja kertoo myös siitä, että on mahdollista päästä valtaan – yli 50 % kannatuksella. Mikäli toteuttaa kansan enemmistön haluamaa politiikkaa.

Meillä media on äärimmäisen hapan Fideszin tulevalle vaalivoitolle. Kansan suosio on saatu väärin, vaalijärjestelmää on rukattu, YK on arvostellut ja kaikki on ollut vähän huonolla tolalla kun väärä ”tolokun” puolue voittaa (https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000005632929.html, https://www.verkkouutiset.fi/unkarin-vaaleissa-asetelmana-viktor-orban-vastaan-muut/, http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/201804082200863138_ul.shtml).

Euroopan Unionin liittovaltiolinjalle Orban on kiusallinen ja vahingollinen esimerkki. Hän on liian vahva eikä häntä saa horjutetuksi Unkarin sisällä mediakampanjoilla. Orban sanoo kyllä: ”Isänmaitten Euroopalle” ja se on myrkkyä EU:lle.

Iso kysymys on: luotammeko demokratiaan ja Unkarin kansaan, että se osaa tehdä itselleen oikean valinnan vain haluammeko mestaroida sitä. Ja lopuksi: mikä on demokratiassa kansalaisten enemmistön merkitys? Onko niin, että enemmistö tarvitsee tuekseen vielä jonkinlaisen henkisen siunauksen joiltain tahoilta? Vai riittävätkö kansalaisten vaaliliput? Pitääkö vaalituloksen olla jotenkin ylempien tahojen hyväksymä?

Arto Luukkanen ti 10.04. 10:58

Arto Luukkanen

Dosentti Arto Luukkanen toimii Venäjän ja Itä-Euroopan yliopistolehtorina Helsingin yliopiston Renvall-instituutissa. Vuonna 1964 syntynyt Luukkanen on väitellyt vuonna 1994.

tuoreimmat

Pelastetaan lottopotti Järvenpään kaupungille

ma 25.03. 21:43

Roni Back on poliittinen henkilö?

su 24.03. 22:19

GCM-sammakosta suudellaan maahanmuuttoprinssia

la 23.03. 11:56

Maahanmuuton hintalappu tarkentuu

to 21.03. 10:26

Lapset marssilla - kuten suomettumisen aikana

pe 15.03. 20:46

Tapaus Safi jatkuu ministerin tyhjä vastaus

ma 11.03. 16:14

Se erosi!

la 09.03. 16:05

Miksi poliisi salli kiipeilyn eduskuntatalolle?

to 07.03. 00:01

Teologinen tiedekunta islamilaisen opintosuunnan ajajana

ke 06.03. 00:21

Lapsilisät - ei osakerahastoihin - vaan perheille

ti 26.02. 21:34

blogit

Vieraskynä

Ps-nuorten naiset: Nykyfeminismi tai sukupuolikiintiöt eivät edusta tasa-arvoa

ti 19.03.2019 20:01

Juha Ahvio

Vuosi 2019 totuuden valossa: Miksi kristityn tulee olla kansallismielisen isänmaallinen?

su 17.03.2019 10:23

Professorin Ajatuksia

Loogista ja tavallaan loogista

ma 25.03.2019 21:40

Jukka Hankamäki

Miksi "#Suostumus2018"-aloitteeseen ei pidä suostua?

ma 25.03.2019 21:44

Petteri Hiienkoski

The Telegraphin uutiset liikaa Facebookille: yhteisöpalvelu bannasi tiedonvälittäjän vaalien alla

ke 20.03.2019 19:18

Tapio Holopainen

Mistä on pienet getot tehty?

ma 27.08.2018 23:18

Laura Huhtasaari

Riittää, että kansa on sitä mieltä

ti 05.03.2019 14:48

Petri Kaivanto

Vallankaappaus

ke 14.06.2017 09:13

Henna Kajava

Tapauskertomus: Muslimimaasta tullut valehteli ja sai turvapaikan

pe 22.03.2019 23:24

Piia Kattelus

Hallitsematon maahanmuutto ja liittoutumispolitiikka ovat nostaneet terrorismin uhkaa Suomessa

ke 17.01.2018 08:44

Henry Laasanen

Mitä termi "vihervasemmisto" tarkoittaa?

pe 24.08.2018 09:42

Arto Luukkanen

Pelastetaan lottopotti Järvenpään kaupungille

ma 25.03.2019 21:43

Mika Niikko

Kuka opettaa sinun lapsellesi seksuaalisuudesta?

ma 28.01.2019 22:12

Musta Orkidea

Vieraskynä: Kirje eräältä äidiltä

pe 08.02.2019 13:23

Mikko Paunio

Pekka Haavisto ja Paroni von Munchausen

la 23.03.2019 08:13

Heikki Porkka

Tappiosta tappioon

ti 26.03.2019 08:47

Tapio Puolimatka

"Homofobinen" professori haluttiin erottaa Oxfordin yliopistosta

pe 22.03.2019 21:47

Olli Pusa

Demokratia vaarassa?

ti 26.03.2019 12:22

Alan Salehzadeh

Ei shariaa länteen, vaan länsimaiden tasa-arvoinen lainsäädäntö muslimimaihin

ti 12.06.2018 11:53

Janne Suuronen

ISIS-morsiamet - tätä dokumenttiä ei Yle esitä

ke 13.03.2019 20:09

Reijo Tossavainen

Journalistin päätoim. M. Pettersson: "Me vaikutamme äänestystulokseen"

to 14.03.2019 18:27

Jessica Vahtera

Työpaikkoja ei synny tilastotempuilla

pe 27.04.2018 12:59

Pauli Vahtera

Tyhjästä on paha nyhjästä

la 16.03.2019 11:29

Timo Vihavainen

Aikakauden alku

ma 25.03.2019 21:41

Matti Viren

Paula ja Donald

ma 25.03.2019 21:20