Blogi: Timo Vihavainen, la 10.02.2018 14:41

Aisankannattamisen peruskysymyksiä

Aisankannattaja , sarvikuono ja käki

 

Aisankannattajaa eli miestä, jonka vaimoa toinen mies saa käyttää seksuaalisesti, kutsutaan englanniksi nimellä cuckold eli käki, mikä on varsin typerää, koska käkihän juuri on se, joka jymäyttää muita lintuja muniessaan niiden pesään.

Onhan sanalla muitakin sivumerkityksiä ja sen synonyymien yhteisenä piirteenä on tietty halveksittavuus ja epämiehekkyys.

Sivumennen sanoen, venäjäksi aisankannattaja on rogonosets eli sarvikuono ja vaimon rakastajan sanotaan panevan sarven aviomiehen otsaan.

Meillä joskus 70-luvulla tunnettu, Moskovalle uskollisista käytetty ilmaus sarvikuono nauratti venäläisiä kovasti. Siitäpä juuri oli kysymys noiden hölmöjen kanssa.

Mutta onko aisankannattajuus eli aisurius epämiehekkyyden merkki? Kyse toki on usein myös eräänlaisesta seksuaalisesta erikoisuudesta (kieroutumia ei ole eikä voikaan olla, niin), josta asianomainen saa nautintoa. Lienee sukua masokismille.

Masokismia pidetään usein feminiinisenä ominaisuutena, mutta tuskinpa asialle on erityisiä todisteita. Herra Sacher-Masoch oli mies, ainakin. Naiselliset dominat tunnetaan, dominus taitaa kuulua lähinnä kirkon terminologiaan. Seksologit lienevät tätäkin asiaa tutkineet.

Ns. alfauroksen käyttäytymiskaavaan aisurius kuitenkaan tuskin kuuluu ainakaan nykyisin. Mutta onko asia aina ollut näin? Aikoinaanhan rakkaudesta riutuvat ritarit tekivät kaiken maailman urotekoja miellyttääkseen nirsoa kaunotarta, jonka käsiin luovutettiin pateettisesti oma henki ja mitä arvokasta nyt oli käytettävissä. Kunniaa tuskin sentään.

Asiaa tietenkin opittiin härskisti käyttämään hyväksi. La belle dame sans merci on satujen klassinen hahmo. Säälimätön kaunotar asuu jollakin vaikeapääsyisellä lasivuorella, kutsuu luokseen kosijoita, joilla teettää mahdottomia tehtäviä. Ellei homma onnistu, seuraa kuolema. Siitä huolimatta onnettomat (vähä-älyiset?) urokset yhä uudelleen ryhtyvät tehtävään ja tuhoutuvat.

Aivan harvinaisena kai täytyy pitää Schillerin runon Der Handschuh palvojahahmoa. Runon kehyksenähän on kuninkaallinen leijonatarha, jota hoviväki, kaunottaret mukaan lukien, on kerääntynyt katsomaan:

 

Vor seinem Löwengarten,
Das Kampfspiel zu erwarten,
Saß König Franz,
Und um ihn die Großen der Krone,
Und rings auf hohem Balkone
Die Damen in schönem Kranz.

 

Sitten neiti Kunigunde pudottaa ikään kuin sattumalta hansikkaansa petojen keskelle ja sanoo kosijalleen, että kun tämän lempi nyt on niin kovin kuumaa, niin sen voisi todistaa vaikkapa hakemalla tuo hansikas.

Nuorukainen hyppää kuin hyppääkin aarretta hakemaan ja onnistuu vielä palaamaan takaisinkin. Se herättää suurta kohua ja ihailua ja neiti Kunigunde on hänkin ihastuksissaan. Mutta mitä tekeekään nuori ritari:

 

Und mit Erstaunen und mit Grauen
Sehen's die Ritter und Edelfrauen,
Und gelassen bringt er den Handschuh zurück.
Da schallt ihm sein Lob aus jedem Munde,
Aber mit zärtlichem Liebesblick -
Er verheißt ihm sein nahes Glück -
Empfängt ihn Fräulein Kunigunde.
Und er wirft ihr den Handschuh ins Gesicht:
"Den Dank, Dame, begehr ich nicht!"
Und verläßt sie zur selben Stunde.

 

Urospa heittääkin hansikkaan vasten neidon naamaa ja sanoo kylmästi, ettei hän kiitoksia pyydä, lähtien pois.

Minusta juttu kuulostaa omituiselta. Nythän tarjolla oli juuri se ihanuus, mitä nuori herra halusi ja sitä paitsi hän oli kaikkien sankari. Olisipa passannut pasteerata hovissa Kunigunden kanssa, koko neitokatraan huokaillessa ja miesten kadehtiessa!

Itse ajattelin nuorempana, että miehen käytös oli kyllä sopimatonta ja tyhmääkin. Sitä paitsi se oli epäuskottavaa.

Mutta kunnia on katkera juoma, kuten sanotaan. Joka tapauksessa on ymmärrettävää, että neito koettele esulhasehdokkaita, ennen kuin uhraa aarteensa. Eihän niitä ole kuin se yksi. Miksi nyt herra Delorgesin piti niin kovasti loukkaantua siitä, ettei häntä ilman muuta uskottu?

Ottiko koville se, ettei neito uskonut hänen olevan kyllin rohkea? Mutta jos se palkinto ei ollut hengenvaaran arvoinen, olisi asian kai voinut heti sanoa?

No olkoon, olihan tuo nyt sangen merkittävä suoritus sekä fyysisesti että henkisesti. Mennäpä tuota tekemään perästä! Kumartakaamme vain.

Käyttääkseni kunnioitetun kollegan Ruuukinmatroonan (ah, missä hän nyt on?) käsitteistöä, tässä tehtiin niin sanottu shit test.

Nuorukainen on valmis mihin tahansa saadakseen sitä yhtä. En nyt tässä täsmennä tarkemmin. Aarteen haltija taas haluaa varmistaa, minkä arvoisena häntä pidetään. Kun panokset nousevat yhä suuremmiksi, syntyy helposti kiusaus mennä tolkuttomuuksiin ja leikkiä uhrilla kuin kissa hiirellä.

Koko klassinen kirjallisuus pursuaa tätä aihetta eikä kyseessä ole vain romantiikan ajan paisuttelu. Seksuaalivietti saattaa usein voittaa itsesäilytysvietin ja se, jolla resurssit on, tietenkin niitä käyttää, usein häikäilemättä.

Asiaan kuuluu, ettei totuutta missään tapauksessa tunnusteta. Asiahan kärsisi siitä, tämä pelipankin pitäjän asia.

Kun sen sijaan masinoidaan säälittäviä skenaarioita vaikkapa häirinnän kauheuksista, pyritään kylmässä todellisuudessa vallitsevat valtasuhteet kääntämään päälaelleen.

No, yksi ostaa yhden tarinan ja toinen toisen. Hölmöillä on omat markkinansa ja viisaat jäävät aina vähemmistöön, mutta näinhän se maailma pyörii, parin asian ympärillä. Samainen Schiller, niin kuollut eurooppalainen heteromies kuin onkin, sanoi siitä sattuvasti olennaisen:

 

Einstweilen, bis den Bau der Welt
Philosophie zusammenhält,
Erhält sie das Getriebe
Durch Hunger und durch Liebe.

Timo Vihavainen la 10.02. 14:41

(Kaikki OM:n osoitteet vaihdettiin turvallisiksi https- osoitteiksi 28.10.2018. Muutos nollasi osan vanhoista FB peukutus- ja jakolaskureista)

Timo Vihavainen

Timo Juhani Vihavainen on toiminut Helsingin yliopiston Venäjän tutkimuksen professorina vuodesta 2002. Hän on tutkinut myös Suomen historiaa, jossa hän on keskittynyt erityisesti niin sanotun suomettumisen aikaan 1960-luvulta 1980-luvulle.

tuoreimmat

Joutavan paperin johdosta

ti 11.12. 23:49

Symbolit ja historia

ma 10.12. 23:29

Tatuoitu nainen

la 08.12. 23:22

Siivottomuuden psykologiaa

pe 07.12. 23:08

Satuja lapsille

to 06.12. 12:56

Kansallispäivä

ti 04.12. 22:31

Suuri johtaja

ma 03.12. 22:50

Euroopan konsertti I

la 01.12. 23:34

Ukraina on eri maata

la 01.12. 11:27

Pankin ja kilpailun merkityksestä

pe 30.11. 00:03

blogit

Vieraskynä

Kirja-arvio: Kiinalainen juttu

su 18.11.2018 00:00

Juha Ahvio

Sananvapaus on uhattuna Suomessa

to 06.12.2018 13:01

Professorin Ajatuksia

Kuinka taipuu briteiltä EU:n iltalypsy

ti 11.12.2018 23:48

Jukka Hankamäki

Tapahtuneiden tosiasioiden edessä

ma 10.12.2018 23:34

Petteri Hiienkoski

Ylen sokeat politrukit "natsijahdissa"

pe 07.12.2018 05:29

Tapio Holopainen

Mistä on pienet getot tehty?

ma 27.08.2018 23:18

Petri Kaivanto

Vallankaappaus

ke 14.06.2017 09:13

Henna Kajava

Afrikan tulevaisuus huumeiden varjossa

su 09.12.2018 15:21

Piia Kattelus

Hallitsematon maahanmuutto ja liittoutumispolitiikka ovat nostaneet terrorismin uhkaa Suomessa

ke 17.01.2018 08:44

Henry Laasanen

Mitä termi "vihervasemmisto" tarkoittaa?

pe 24.08.2018 09:42

Arto Luukkanen

Petteri vaatii Suomeen hissunkissun vaaleja?

ma 10.12.2018 23:32

Mika Niikko

Itsekkyyden naamiaiset

ma 02.07.2018 00:54

Musta Orkidea

Viimeisen muurin takana on totuus

ke 14.02.2018 10:55

Mikko Paunio

Jani Toivola, vammaiset ja vihreä identiteettilässytys

to 20.09.2018 16:44

Heikki Porkka

Strasbourgilla ratsastaen

ke 12.12.2018 11:16

Olli Pusa

Länsimaiden perikato?

su 02.12.2018 22:56

Alan Salehzadeh

Ei shariaa länteen, vaan länsimaiden tasa-arvoinen lainsäädäntö muslimimaihin

ti 12.06.2018 11:53

Janne Suuronen

Yle asennekasvatuksen asialla

to 23.08.2018 14:57

Reijo Tossavainen

Agendatoimittajat turvautuvat jo natsien propagandajohtaja Göbbelsin oppeihin

la 08.12.2018 18:28

Jessica Vahtera

Työpaikkoja ei synny tilastotempuilla

pe 27.04.2018 12:59

Pauli Vahtera

Kokonaisuuden hahmottaminen

ti 17.10.2017 12:43

Timo Vihavainen

Joutavan paperin johdosta

ti 11.12.2018 23:49

Matti Viren

Taas se Impivaara

ma 06.08.2018 22:40