Blogi: Professorin Ajatuksia, la 27.01.2018 19:22

Kasvihuonekaasuilla ja globaalilla lämpenemisellä ei ole syy-seuraussuhdetta

 

 

Arvoisa lukijani varmaan hämmästyi avatessaan tämän kirjoituksen ja havaitessaan tekstin sijaan yllä olevan kuvan. Kyse on siitä, että olen jo vuosia seurannut ilmakehän hiilidioksidin ja ilmaston lämpenemisen välistä suhdetta ja halusin tänään näyttää siihen liittyvän uuden analyysini tuloksia esittävän kuvan.

Kuva ei kuitenkaan liene itsestään aukeava, joten on syytä kertoa, että siinä on esitetty X-akselille merkityistä vuosista eteenpäin laskettuna niiden vuosien määrä, joiden jälkeen tuo yhteys on regressio-analyysin mukaan yhden prosentin riskitasolla tilastollisesti merkitsevä (P < 0,01) kahtena vuotena peräkkäin.

Hiilidioksidipitoisuuden estimaattina olen käyttänyt Mauna Loan pitkää aikasarjaa ja globaalina lämpötilaestimaattina napajään kokoa sinä kuukautena (syyskuu), jolloin se on pienimmillään. Napajäähän päädyin siksi, että olen aiemmin havainnut kaikenlaisten mittauksiin perustuvien ilmakehän lämpöestimaattien muuttuvan vuosien kuluessa sekä huomannut napajään koon korreloivan tilastollisesti erittäin merkitsevästi lämpötilaestimaatteihin.

Yhden prosentin riskitason käyttämiseen päädyin puolestaan siksi, että laskin tätä kirjoitusta varten yli 500 regressiota, joten tavanomaisella viiden prosentin riskitasolla (P < 0,05) olisi ollut odotettavissa yli 20 "väärää tilastollista merkitsevyyttä".

Koska yhden prosentin riskitasollakin sellaisia oli odotettavissa puolenkymmentä, päätin laskea aikasarjat aina siihen asti, kunnes vastaan tuli kahden peräkkäisen vuoden tilastollisesti merkitsevä riippuvuus. Vain yhteen tilastolliseen merkitsevyyteen päätyviä aikasarjoja oli aineistossani yllättävänkin hyvin odotuksia vastaavasti eli neljä kappaletta.

Palautan arvoisan lukijani mieleen vielä sen teoreettisen viitekehyksen, johon alussa ollut kuva liittyy. Vallitsevan ilmastoteorian mukaan globaali lämpeneminen on riippuvainen ilmakehän kasvihuonekaasuista (tärkeimpänä hiilidioksidi) ja vieläpä siten, että tuo muutos on ajan myötä kiihtyvä. Siitä voidaan johtaa käyttämieni tilastojen avulla testattavissa oleva hypoteesi, jonka mukaan ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden ja sen lämpötilan välinen tilastollinen riippuvuus saavutetaan ajan myötä lyhenevässä aikajaksossa.

Se tarkoittaa, että mikäli testattavana oleva hypoteesi on oikea, tulisi kuvassa olevien pylväiden lyhentyä koko esitetyn aikasarjan ajan vasemmalta oikealle. Mikäli näin ei käy, on hypoteesi hylättävä.

Kuvasta nähdään, että ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden ja napajään minimikoon välisen tilastollisen merkitsevyyden välinen yhteys tosiaankin tiivistyy vuodesta 1979 aina vuoteen 2001 alkavaan aikasarjaan asti. Siinä ajassa tilastolliseen merkitsevyyteen (jossa P < 0,01) tarvittava ajanjakso lyhenee 30 vuodesta vain kymmeneen.

Jos analyysini olisi tehty vuonna 2002 ja siten päättynyt tähän, olisin ilman epäilyksiä tehnyt sen johtopäätöksen, että tutkimani tilastot tukevat vahvasti hiilidioksidin keskeistä roolia globaalin lämpenemisen keskeisenä ajurina. Havaitulle ilmiölle on kuitenkin myös toinen mahdollinen selitys, eli kasvihuonekaasujen pitoisuuden ja lämpenemisen välinen jostain kolmannesta syytä johtuva korrelaatio: siis jokin vähän samantapainen yhteys kuin hukkumisten ja jäätelönsyönnin välillä vallitsee.

Koska nyt on kuitenkin vuosi 2018 ja olen jatkanut analyysiäni vuoteen 2017 asti, siirryn vuoden 2001 jälkeisiin havaintoihin. Silloin tilanne muuttui dramaattisesti, eikä (kahta peräkkäistä) tilastollista merkitsevyyttä esiinny enää lainkaan (minkä olen havainnollistanut merkitsemällä pylväät punaisiksi), vaikka sarjan pituus on venynyt jo 16 vuoteen. Sen jälkeen kuvan pylväät lyhenevät vuosi vuodelta, koska tarkastelu on tehty vain vuoden 2017 tilastoihin saakka.

Yhteenvetona edelle kirjoittamastani totean, ettei tekemäni analyysi tue ilmastomalleihin kirjattua kasvihuonekaasujen ratkaisevaa roolia viime vuosikymmenien ilmaston lämpenemisen perimmäisenä syynä. Sen sijaan se näyttäisi osoittavan, että niiden välinen yhteys viime vuosituhannen lopulla oli vain korrelatiivinen, eikä syy-seuraussuhde.

Sen sijaan tulos on samansuuntainen kuin aiempina vuosina tekemissäni analyyseissä ilmakehän hiilidioksidin ja ilmastotilastojen mukaisen lämpenemisen välisestä riippuvuudesta. Nähtäväksi jää, muuttuuko tämä tilanne ja siitä tehty johtopäätös tulevina vuosina. Tiedehän ei tunne lopullisia totuuksia, vaan korjaa itseään tarvittaessa.

Lopuksi toivon, etteivät myös napajäätikköjen mitatut koot ala elää samalla tavalla kuin ilmaston lämpötilastot. Esittämieni regressioiden laskeminen on nimittäin varsin työlästä, enkä haluaisi jälleen ensi vuonna laskea kaikkea tässä esitettyä uudelleen, vaan ainoastaan täydentää lukuja vuoden 2018 tilastojen perusteella.

 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:

Havaintoja globaaleista ilmastoestimaateista ja arktisista jäätilastoista
Myös RSS:n globaalit lämpötilaestimaatit ovat jälkikäteisen muokkauksen kohteena
Kasvihuonekaasut ja huippulämmin vuosi 2016

Professorin Ajatuksia la 27.01. 19:22

Professorin Ajatuksia

Professori on ammattitutkija, ja tullut valituksi professuuriin 2000-luvun alkupuolella. Kirjoitan blogia nimimerkillä voidakseni kommentoida vapaasti asioita, joista kaikki eivät välttämättä ole oikeaoppisia tai vallitsevan politiikan mukaisia.

tuoreimmat

Yllättäviä käänteitä

ti 23.04. 22:21

Väkivaltaisen sarjaseksuaalirikollisen ihmisoikeudet

ma 22.04. 22:05

Halla-ahosta pääsiäisen kunniaksi

su 21.04. 22:51

HS:n rikosuutisista pohjaa EU-vaaleihin

la 20.04. 00:30

Miksei rahaa löydy katastrofiapuun?

to 18.04. 23:57

Sirpa Kurppa vaati väestöräjähdyksen tukemista luopumalla lihansyönnistä

ke 17.04. 21:41

Ilmastonmuutos. Nyt?

ti 16.04. 22:42

Syntyykö Rinteen ensimmäinen?

ma 15.04. 23:46

Johanna Vehkoo ja orwellilainen tasa-arvo

la 13.04. 23:47

Vaalikoneiden oikeasta käytöstä

pe 12.04. 00:06

blogit

Vieraskynä

Pääsiäinen ei unohdu edes taivaassa!

la 20.04.2019 00:43

Juha Ahvio

Vaikuta vaaleissa kristillissosiaalisen ja kansallismielisen arvokonservatismin puolesta!

la 13.04.2019 23:49

Professorin Ajatuksia

Yllättäviä käänteitä

ti 23.04.2019 22:21

Marko Hamilo

Kuinka muutosta äänestetään - miksi oikeistolaisen kannattaa äänestää perussuomalaisia

su 14.04.2019 09:35

Jukka Hankamäki

Vahvoja suosituksia

ke 17.04.2019 21:44

Petteri Hiienkoski

Jeesuksen kuolemantuomio ja valtapoliittinen suhmurointi

su 21.04.2019 03:29

Tapio Holopainen

Mistä on pienet getot tehty?

ma 27.08.2018 23:18

Laura Huhtasaari

Miksi europarlamenttiin?

ke 24.04.2019 10:45

Petri Kaivanto

Vallankaappaus

ke 14.06.2017 09:13

Henna Kajava

Perussuomalaiset ei ole oikeistopuolue

ma 22.04.2019 17:25

Piia Kattelus

Hallitsematon maahanmuutto ja liittoutumispolitiikka ovat nostaneet terrorismin uhkaa Suomessa

ke 17.01.2018 08:44

Henry Laasanen

Mitä termi "vihervasemmisto" tarkoittaa?

pe 24.08.2018 09:42

Arto Luukkanen

Keskusteluja Suur-Pormestarin kanssa ihmisarvosta

ma 22.04.2019 22:09

Mika Niikko

Somekampanja käänsi tuhansien turvapaikkavaeltajien suunnan

su 07.04.2019 23:11

Musta Orkidea

Vieraskynä: Kirje eräältä äidiltä

pe 08.02.2019 13:23

Mikko Paunio

YLE: "Kunhan vain osaat takoa kyrpänä kontenttia"

to 18.04.2019 16:04

Heikki Porkka

Demokratia - Virossa toteutuu, Suomessa halveksitaan

ke 17.04.2019 10:07

Tapio Puolimatka

Seksuaalinen normittomuus tekee nuorista helppoja uhreja

ke 10.04.2019 22:55

Olli Pusa

Eduskuntavaalien jälkeen

ke 24.04.2019 13:56

Alan Salehzadeh

Ei shariaa länteen, vaan länsimaiden tasa-arvoinen lainsäädäntö muslimimaihin

ti 12.06.2018 11:53

Janne Suuronen

Chile ja media

to 04.04.2019 21:30

Reijo Tossavainen

SDP romahtaa pysyvästi. PS pysyy vahvana

su 21.04.2019 08:16

Jessica Vahtera

Säästöjä ammattiylpeyden hinnalla

to 04.04.2019 19:27

Pauli Vahtera

Etuoikeutetut

la 20.04.2019 00:46

Timo Vihavainen

Kömmähdyksiä

ti 23.04.2019 22:22

Matti Viren

Koulutus avain kaikkeen

ti 23.04.2019 22:31