Blogi: Timo Vihavainen, la 20.01.2018 12:38

Ihmemaan turisti

Lewis Carroll ihmemaassa

 

Journal of a Tour in Russia, 1867. In: The Russian Journal and Other Selections from the Works of Lewis Carroll (Ed.&with and Introduction by John Francis McDermott. Dover Publications, 1977.

 

Lewis Carroll, tuo tunnettu Oxfordin satusetä ja Ihmemaan Liisan luoja kirjoitti myös kiinnostavia matkakuvauksia.

Ainakin minun mielestäni niiden pääasiallinen viehätys on siinä, etteivät ne kuvaa mitään poikkeuksellisen erikoislaatuisia ja harvinaisia asioita, vaan nimenomaan sitä jokapäiväistä rutiinia, jonka ulkomaanmatka tuon ajan ihmiselle tarjosi.

Englantilaisten matkailu mannermaalle taisi tuohon aikaan olla kovasti lisääntymässä, kiitos rautateiden. Anekdootit tosin kertoivat englantilaisten olevan usein haluttomia matkailemaan. Muuan herrasmies oli kuulemma kerran mennyt laivalla Calais’hen ja palannut heti seuraavalla takaisin, kirjoittaen päiväkirjaansa: ”ranskalaiset ovat pienikokoisia, ruskeatukkaisia ja sangen hävyttömiä”.

Englantilaisten, kuten useimpien muidenkin turistien suurimpia ongelmia ulkomailla oli yhteisen kielen puute. Suorastaan hurjalta vaikutti niiden amerikkalaisten tilanne, jotka olivat tulleet Saksaan osaamatta sanaakaan maan kieltä. Amerikkalaisillakin oli nimikortti maailmankielellä, ranskaksi, kertoo Carroll.

Carroll itse osasi äidinkielensä lisäksi ainakin jotenkuten sekä ranskaa että saksaa, mutta kun normaalit yleisönpalvelijat eivät useinkaan näitä kieliä osanneet, joutui hän Venäjällä opiskelemaan joitakin sanoja ja sanontoja ja käyttämään runsaasti elekieltä.

 Kun senkin teho loppui, piirsi Carroll kerran kuvan siitä, miten halusi saada takkinsa takaisin venäläiseltä ajurilta, jolle oli sen jättänyt. Sivilisaatiossa oli siis palattu Niniven ajan hieroglyfien tasolle…

Toki englanti oli kieli, jolla tuohonkin aikaan pärjäsi ainakin Englannin nykyisissä ja entisissä siirtomaissa ympäri maailmaa. Myös Venäjällä oli tietty joukko ns. anglomaaneja, jotka sekä osasivat englantia että pyrkivät käyttäytymään kaikessa englantilaisten esikuviensa mukaisesti.

Kyseessä joka tapauksessa olivat yläluokan edustajat ja Carroll nyt oli vain tavallinen pappi ja satusetä, jolla ei ollut pääsyä ns. suurmaailman piiriin. Moskovassa ja Pietarissa oli kyllä englantilaiset klubinsa, mutta niissä tämä turisti ei käynyt, englantilaisissa kirkoissa ja jumalanpalveluksissa kyllä.

Käytännössä turisti joutui yleensä pärjäämään paikallisella kielellä ja Pietarissakin jopa ranskan puhujat olivat, outoa kyllä, harvinaisia, vaikka Nevskillä olivatkin ranskalaiset liikekyltit vallitsevina. Vasilinsaarella nekin olivat vain venäjäksi. Sivumennen sanoen, sehän oli muuan saksalaisuuden keskus.

Venäjän kieli oli vaikuttava kokemus ja Carroll vallan innostui kirjoittamaan lukijan ihmeteltäväksi sanan zaštšištšajuštšihsja (защищающихся). Sehän on lähes sama kuin se kuuluisa shibboleth самозащищающихся женщина, jota ei venäläisen patrioottisen taruston mukaan kukaan ulkomaalainen kykene lausumaan.

No, onhan meilläkin nyt vaikkapa tämä järjestelmällisyydellistyttämättömyydellänsäkäänköhän. Siitä vain ulkomaalaiset lausumaan!

Joka tapauksessa Carroll oppi pian jopa venäjäksi tinkimään ajurien taksoista, joka pitikin tehdä joka kerta. Moinen oli ihan hupaisaa, mutta olisipa ollut ikävää tehdä sitä Lontoossa joka päivä!

Ruoka oli osittain outoa ja joka paikassa sai aluksi kaalikeittoa, щи, johon sekoitettiin smetanaa. Kun sen happamuuteen tottui, niin hyväähän se oli. Joskus ateriat olivat kerrassaan mainioita.

Pietarin nähtävyydet olivat mahtavia myös Euroopan nähtävyyksiin tottuneille ja Palatsiaukiota kirjoittaja arveli maailman suurimmaksi lajissaan. Taitaa tosin Pekingissä ainakin olla suurempi, mutta siellähän sankarimme ei kai ollut käynyt.

Eremitaasin kokoelmat olivat hyvin vaikuttavia, samoin Pietarhovi ja myös Iisakin kirkko. Pietari-Paavalin linnoituksessa turistille oli avoinna kirkko keisarillisine hautoineen, mutta ei toki sen sijaan Aleksein raveliini, joka oli aktiivikäytössä…

 Pietarin ihmeisiin kuului myös suolattoman ja vuorovedettömän Suomenlahden jäätyminen talvisin kulkukelpoiseksi.

Vähäkielitaitoinen turisti matkaili sitten vielä Moskovaan ja Nižnyi Novgorodiin ja tunsi itsensä Robinson Crusoeksi Uuden Jerusalemin luostarissa, jossa ymmärrettävällä kielellä puhuvia ihmisiä ei ollut mailla eikä halmeilla.

Kaiken kaikkiaan Carrollin Venäjän-matkan kuvaus on kohteelleen sympaattinen ja nykylukijaa siinä kiinnostavat lähinnä arkipäivän banaliteetit. Joskus harvoin, kuten poistuessaan Venäjän keisarikunnan alueelta Preussin puolelle, kirjoittaja yltyy suuriin yleistyksiin:

Hurjien, karkealta näyttävien venäläisten sotilaiden tilalle tulivat sivistyneemmän ja intelligentimmän näköiset preussilaiset. Jopa talopojatkin näyttivät olevan korkeammalla tasolla ja heissä oli enemmän yksilöllisyyttä ja itsenäisyyttä.

Venäläinen talonpoika, jonka kasvot ovat lempeät ja hienot ja usein jalomuotoiset, tuo minulle aina mieleen alistuneen eläimen, joka on vanhastaan tottunut hiljaa sietämään karkeutta ja epäoikeudenmukaisuutta, sen sijaa, että näyttäisi mieheltä, joka sekä kykenee että uskaltaa puolustaa itseään.

Näin siis saatettiin kirjoittaa aikana, jolloin poliittinen korrektius oli vielä tuntematon käsite. Sanomattakin on selvää, että tässä kyse on vain vaikutelmista, impressioista, joita vain, sanoisinko, älykääpiö yrittäisi muitta mutkitta soveltaa konkreettisiin yksittäistapauksiin.

Carrollin vaikutelmat eivät kuitenkaan ole sui generis. Kertomuksissa Venäjän rajan ylittämisestä toistuvat yhä uudelleen huomiot jyrkästä kulttuurirajasta, joka muuten ei tässä tapauksessa suinkaan sijoittunut Iso-Venäjälle, vaan Puolaan ja luultavasti ihmiset myös Preussin puolella olivat usein samaa puolalaista juurta kuin Venäjänkin puolella.

Mutta tämä nyt on sivuseikka. Myös meidän päiviemme maailmasta tällaiset jokapäiväisiä kokemuksia kartoittavat matkakertomukset ovat kiinnostavaa luettavaa, ainakin tulevaisuudessa.

Timo Vihavainen la 20.01. 12:38

Timo Vihavainen

Timo Juhani Vihavainen on toiminut Helsingin yliopiston Venäjän tutkimuksen professorina vuodesta 2002. Hän on tutkinut myös Suomen historiaa, jossa hän on keskittynyt erityisesti niin sanotun suomettumisen aikaan 1960-luvulta 1980-luvulle.

tuoreimmat

Suunnitelmat oli vahvistettu

Klo 00:07.

Demokraattinen repressio

ma 24.06. 23:40

Saaristolaivaston vaiheista

ma 24.06. 00:18

Venäjällä osataan

to 20.06. 23:01

Maa, joka oli

ti 18.06. 23:48

Helppohintaisuuden kysymyksiä

la 15.06. 01:04

Edelläkävijämaa

su 09.06. 22:53

Heräämisiä

to 06.06. 23:11

Kyydistä ja kyydityksistä

ke 05.06. 23:40

Orjuuden kasvot

ti 04.06. 23:03

blogit

Vieraskynä

Päivi Räsäsen avoin kirje arkkipiispa Luomalle

ti 18.06.2019 23:56

Juha Ahvio

Kirkollinen avioliittoon vihkiminen ja Helsinki Pride -yhteistyö kirkkolain ja kirkkojärjestyksen valossa

to 20.06.2019 23:03

Professorin Ajatuksia

Dopingiin uusi standardi

ke 26.06.2019 00:06

Marko Hamilo

Puolusta Eurooppaa, äänestä euroskeptikkoa

la 25.05.2019 16:12

Jukka Hankamäki

Tarkistuksia Titanicin törmäyskurssiin

ti 04.06.2019 23:07

Petteri Hiienkoski

Poliittisesti harhaanjohtavaa laintulkintaa oikeustieteilijöiltä

ma 24.06.2019 15:54

Tapio Holopainen

Mistä on pienet getot tehty?

ma 27.08.2018 23:18

Laura Huhtasaari

PS:n eurovaalitulos historiansa paras

ma 27.05.2019 20:18

Petri Kaivanto

Vallankaappaus

ke 14.06.2017 09:13

Henna Kajava

Multikultin edistäminen hallitukselle ilmastotoimia tärkeämpää

ma 24.06.2019 14:28

Piia Kattelus

Hallitsematon maahanmuutto ja liittoutumispolitiikka ovat nostaneet terrorismin uhkaa Suomessa

ke 17.01.2018 08:44

Henry Laasanen

Kirja-arvio: Seksuaaliutopia - Feministien sota sivistystä vastaan

ke 29.05.2019 09:00

Arto Luukkanen

Kokko-kieltolaki ei sytytä

ma 24.06.2019 23:43

Mika Niikko

Hallitusohjelma, Seta ja lapset

ke 26.06.2019 00:10

Musta Orkidea

Vieraskynä: Kirje eräältä äidiltä

pe 08.02.2019 13:23

Mikko Paunio

HBO Chernobyl sarja - Greenpeacen valheellista narratiivia

su 16.06.2019 10:20

Heikki Porkka

Tanska - maahanmuuttovastainen sosialidemokraattinen puolue voitti vaalit

to 06.06.2019 11:26

Tapio Puolimatka

Sukupuoli-ideologia estää kriittisen seksuaalikasvatuksen

ti 18.06.2019 00:49

Olli Pusa

Vappusatasesta juhannuskympiksi?

la 22.06.2019 10:11

Alan Salehzadeh

Ei shariaa länteen, vaan länsimaiden tasa-arvoinen lainsäädäntö muslimimaihin

ti 12.06.2018 11:53

Janne Suuronen

Ev.-lut kirkosta vasemmiston kivakerho

ti 18.06.2019 13:42

Reijo Tossavainen

Voiko pahemmin epäonnistua kuin Soini?

ti 25.06.2019 19:04

Jessica Vahtera

Sananvapauden puolesta on taisteltava

ma 24.06.2019 10:45

Pauli Vahtera

Kansanvaihdon kiihdyttäminen

pe 07.06.2019 23:27

Timo Vihavainen

Suunnitelmat oli vahvistettu

ke 26.06.2019 00:07

Matti Viren

Mitä on köyhyystutkimus?

ma 24.06.2019 00:19