Blogi: Timo Vihavainen, ke 27.12.2017 14:33

Maa vailla menneisyyttä

Maa vailla menneisyyttä

 

Suomi lukuina 2017. 52 s. Tilastokeskus 2017.

Rautatieasemalla tässä syksymmällä oli iloinen yllätys. Siellä tyttö jakeli pieniä tilastovihkosia ja antoi vielä kullekin Suomi 100-karkin kaupan päälle.

Nämä taskutilastot ovat aina kuuluneet lemppareihini. Kun luvut on ainakin minun helppo unohtaa, niin vihkosesta saa tarvittaessa uskon ja jopa tiedon vahvistusta.

Nykyään tiedot toki löytyvät myös netistä ja tämä nimenomainen kokoelma on osoitteessa tilastokeskus.fi/suomilukuina.

Kirjanen alkoi lupaavasti, siinä oli yksi aukeama Suomesta ennen/nyt ja kyseessä olivat noin sadan vuoden toisistaan erottamat luvut. Väkiluku oli vuonna 1917 jo niin paljon kuin 3 143 300 ja vuonna 2016 peräti 5 503 297 henkeä. Kasvu oli 1800-luvulla ja vielä 1900-luvun alussa ollut huimaa, mutta siitä ei kerrota.

Suosituimmat nimet olivat silloin ennen Anna ja Eino ja nyt Sofia ja Onni. Kahvin kulutus oli silloin 1,7 ja nyt 9,9 kg/hlö. Autojen määrä oli silloin 1754 ja nyt 3 957 153 kappaletta…

Tämähän on ihan kiinnostavaa. Niinpä vihkosta silmäileekin odotukset korkealla. Meidän maassammehan tilastolaitos on maailman vanhimpia ja parhaimpia (mikäpä asia ei meillä olisi maailman paras?).

Niinpä sitä odottaa kiinnostuneena pitkiä aikasarjoja kiinnostavista kysymyksistä, sellaisia, joista näkee tasaisen kehityksen ja kriisit, nousut ja laskut.

Turhapa on odottaa. Tekijöitä näyttää vaivanneen joku selittämätön historiattomuus, sillä miltei kaikki luvut ilmoitetaan vain muutamalta vuodelta ja yleensä ei vuotta 2000 vanhempia tietoja ole lainkaan. Vuosi 1980 on jo harvinaisuus tässä julkaisussa.

Koska lähden siitä, että tekijät ovat olleet korkeakoulututkinnon suorittaneita, ihmettelen suuresti moista lyhytnäköisyyttä. Odottaisin sille perusteluja.  Pelkkien kontekstia vailla olevien lukujen esittämistä ei kai tässä voi selittää ihan typeryydelläkään. Onko tämä meidän aikamme nyt vain tällainen?

Joka tapauksessa on pakko kysyä mitä ihmeen merkitystä on sellaisilla luvuilla, joita ei suhteuteta mihinkään? Miksei mukana ole edes muutamien muiden maailman maiden lukuja samoilta vuosilta ja miksi pitkiä aikasarjoja on vain ani harvoissa tapauksissa?

Tämähän on varma keino piilottaa lukijalta esitettyjen lukujen todellinen merkitys. Tokihan me elämme koko ajan muuttuvassa, dynaamisessa maailmassa emmekä ole putkahtaneet tänne vuonna 2000 valmiina kuin Pallas Athene Zeuksen päästä. Muutos kai se meitä kiinnostaa ja sen täytyy kiinnostaa.

On hyvä tietää, että vuonna 1917 oli solmittiin avioliittoja 20004 kertaa ja purettiin 368 kertaa, kun taas vuonna 2016 niitä solmittiin 24464 kertaa ja purettiin 13541 kertaa. Tämä harvinainen näköala menneisyyteen on peräisin vihkosen ensi aukeamalta. Kiitos siitä, mutta pitkä aikasarja olisi tässäkin tapauksessa ollut vielä parempi. Miten tähän on tultu? Milloin?

 Väestöpyramidin kohdalla esitetään harvinainen vertailukohta vuoteen 1917. Siitä näkee havainnollisesti sen, miten alhaalta leveä ja ylhäältä kapea pyramidi on muuttunut lähes pallomaiseksi: nuorimmat ikäluokat ovat pieniä, keskimmäiset suuria. Milloin se muuttui ja miten?

On sanottu, että länsimaissa pyramidista on muotoutunut tuhkauurnan muotoinen ja että se hyvin kuvaakin sitä, minne ollaan matkalla. Kehityksen dynamiikka kai voisi kiinnosta meitä yhä?

En väitä, että pitkien aikasarjojen puute tekisi luvuista aina suorastaan käyttökelvottomia. On varsin hjyödyllistä tietää myös tämänhetkisestä tilanteesta sellaisia asioita kuin tietynsuuruista eläkettä saavien määrä, perhetyyppien määrä ja perheiden lapsiluku. Toki näissäkin tapauksissa tieto kehityksestä olisi monin kerroin kiinnostavampi kuin yksi ainoa otos, olkoonkin että tästä päivästä tai siis vuoden –parin ikäinen.

Rikostilastot ovat aina kiinnostavia, joskin vaikeatulkintaisia, sillä niihin ei välttämättä kerry aina vertailukelpoista tietoa. Kuitenkin tiedot esimerkiksi hengenmenoon johtavista rikoksista tai vaikkapa liikenneonnettomuuksista ovat aika paljon puhuvia. Ollapa niitä vaikkapa parin sadan vuoden ajalta. Sivumennen sanoen, liikenneonnettomuuksissakin on ihmisiä kuollut jo ennen kuin autot tulivat teillemme.

Minusta käsittämätöntä on, että tilastot Suomen kansalaisuuden saaneista ulkomaalaisista alkavat vasta vuonna 2011 ja tilastot turvapaikanhakijoista ja pakolaisista vasta vuonna 2012. Tällä tavoin jää kokonaan näkemättä se suuri mullistus, joka näissä asioissa on tapahtunut viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana. Onko se vailla mielenkiintoa? Miksi?

Outoa on mielestäni myös se, että Helsingin ja Sodankylän keskilämpötilat ja sadepäivien määrä annetaan vain vuosilta 1981-2010 ja sitten erikseen vuodelta 2016. Mitä hyötyä tästä on? Tapahtuuko kaikki kiinnostava luonnossakin vain nykyisyydessä ja lähimenneisyydessä?

Entä mitä kiinnostavaa on siinä, että saamme tietää suurimpien kuntien väkiluvun ja siinä tapahtuneen muutoksen vain vuodelta 2016? Tässäkin asiassa muutos sadan vuoden aikana on ollut huikea.

Myös eduskuntavaaleista olisi kiinnostavampaa tietää puolueiden saama kannatus kuin äänestysaktiivisuuden muutokset vuodesta 1907 lähtien, vaikka kyllähän se jälkimmäinenkin kiinnostava on, joten kiitos siitä.

Kaiken kaikkiaan vihkonen ja nettisivu eivät toki ole ihan hyödyttömiä. Mielestäni on joka tapauksessa harmillista, että tekijät ovat langenneet moiseen historiattomuuteen ja laiminlyöneet herkullisen mahdollisuuden suhteuttaa asioita. Toki vasta se antaa niille merkityksen ja auttaa meitä ymmärtämään myös omaa aikaamme.

Muistaakseni vuonna 2000 ilmestyi kirja, jossa eri elämänalojen kehitystä Suomessa oli kuvattu tilastojen valossa. Sellainen olisi tarvittu nytkin. Toivottavasti se on tulossa kunhan vuoden 2017 tilastot valmistuvat?

Timo Vihavainen ke 27.12. 14:33

Timo Vihavainen

Timo Juhani Vihavainen on toiminut Helsingin yliopiston Venäjän tutkimuksen professorina vuodesta 2002. Hän on tutkinut myös Suomen historiaa, jossa hän on keskittynyt erityisesti niin sanotun suomettumisen aikaan 1960-luvulta 1980-luvulle.

tuoreimmat

Sankarien maine kestää kaiken

Klo 10:27.

Onnellisuudessa ykkössija

to 21.03. 10:23

Helsinki on muutoksen kärjessä

ke 20.03. 11:27

Käppäukolle kyytiä

ma 18.03. 23:33

Törkeä tapaus

su 17.03. 10:07

Suomenmielisyys

pe 15.03. 20:45

Kauheat puhdistukset

to 14.03. 23:15

Nyt saa jo lukea

ke 13.03. 17:42

Seremonioilla ja ilman

ti 12.03. 15:47

Ohranan arkistoista

ma 11.03. 16:14

blogit

Vieraskynä

Ps-nuorten naiset: Nykyfeminismi tai sukupuolikiintiöt eivät edusta tasa-arvoa

ti 19.03.2019 20:01

Juha Ahvio

Vuosi 2019 totuuden valossa: Miksi kristityn tulee olla kansallismielisen isänmaallinen?

su 17.03.2019 10:23

Professorin Ajatuksia

Oulun demari-imaami kiistää oikeuden näkemyksen lapsiraiskausasiassa

pe 22.03.2019 10:25

Jukka Hankamäki

Lasten ristiretki ja ilmastopolitiikan kobravaikutus

pe 22.03.2019 10:30

Petteri Hiienkoski

The Telegraphin uutiset liikaa Facebookille: yhteisöpalvelu bannasi tiedonvälittäjän vaalien alla

ke 20.03.2019 19:18

Tapio Holopainen

Mistä on pienet getot tehty?

ma 27.08.2018 23:18

Laura Huhtasaari

Riittää, että kansa on sitä mieltä

ti 05.03.2019 14:48

Petri Kaivanto

Vallankaappaus

ke 14.06.2017 09:13

Henna Kajava

Työvoiman tarveharkinnan poiston tuhoisat seuraukset

la 16.03.2019 16:17

Piia Kattelus

Hallitsematon maahanmuutto ja liittoutumispolitiikka ovat nostaneet terrorismin uhkaa Suomessa

ke 17.01.2018 08:44

Henry Laasanen

Mitä termi "vihervasemmisto" tarkoittaa?

pe 24.08.2018 09:42

Arto Luukkanen

Maahanmuuton hintalappu tarkentuu

to 21.03.2019 10:26

Mika Niikko

Kuka opettaa sinun lapsellesi seksuaalisuudesta?

ma 28.01.2019 22:12

Musta Orkidea

Vieraskynä: Kirje eräältä äidiltä

pe 08.02.2019 13:23

Mikko Paunio

Otsikko

su 10.03.2019 10:50

Heikki Porkka

Yleisradio ohjaa suomalaisten ajattelua

ti 19.03.2019 11:04

Tapio Puolimatka

Kirjablogi: Vaarallinen vihreä valhe

su 17.03.2019 10:11

Olli Pusa

Berner kävelevänä skandaalina

pe 22.02.2019 00:16

Alan Salehzadeh

Ei shariaa länteen, vaan länsimaiden tasa-arvoinen lainsäädäntö muslimimaihin

ti 12.06.2018 11:53

Janne Suuronen

ISIS-morsiamet - tätä dokumenttiä ei Yle esitä

ke 13.03.2019 20:09

Reijo Tossavainen

Journalistin päätoim. M. Pettersson: "Me vaikutamme äänestystulokseen"

to 14.03.2019 18:27

Jessica Vahtera

Työpaikkoja ei synny tilastotempuilla

pe 27.04.2018 12:59

Pauli Vahtera

Tyhjästä on paha nyhjästä

la 16.03.2019 11:29

Timo Vihavainen

Sankarien maine kestää kaiken

pe 22.03.2019 10:27

Matti Viren

Populismia

ti 19.02.2019 23:20