Blogi: Timo Vihavainen, su 19.11.2017 12:38

Kiova kasvaa

Pikavisiitti Kiovassa

 

On ilmeistä, että monien mielestä on sitä hienompaa, mitä suurempia kaupungit ovat. Niinpä monet mielellään aina kertovat niistä esimerkiksi metropolialueen asukasluvun, joka useinkin on moninkertainen verrattuna ydinkaupungin vastaavaan.

Pariisin voidaan kertoa olevan vajaan kolmen miljoonan asukkaan kaupunki tai sitten kahdentoista miljoonan Molemmat luvut ovat ilmeisesti oikeita.

Noin viiden-kuuden miljoonan kaupunkeja suurten lukujen ystäville ovat Euroopassa Berliini, Manchester, Madrid ja Kiev. Samaa luokkaa on väkimäärältään myös Ruhr, jonka haluttaessa voidaan kuitenkin sanoa olevan jopa viidentoista miljoonan ihmisen koti.

Meillä Suomessa halutaan aina ehdottomasti kertoa Helsingin käsittävän vain samannimisen kunnan asukasmäärän ja huokaillaan sitten, että meillä, toisin kuin suuressa maailmassa kun ei ole noita metropoleja…

Kuten antiurbanistit jaksavat muistuttaa, kaupungistuminen on kuitenkin epäterve ja vaarallinen ilmiö, joka tarpeettomasti moninkertaistaa ne vaarat, jotka nykyaikainen elämänmuoto aiheuttaa. Suurkaupunkien resilienssi tulevissa ekologisissa koettelemuksissa on ilmeisen huono, mutta silti niiden kasvua ei näköjään kukaan kykene rajoittamaan. Tyhmimmät vihreätkin kaipaavat mahdollisimman suuria kaupunkeja.

Toisaalta suurkaupungit ovat paikkoja, joissa taloudellisen aktiivisuuden vaihtelut on helppo havaita. Muistan hyvin, miten Pietarissa aloitettiin suuren ostoskeskuksen rakentaminen Moskovan aseman viereen vuonna 1998. Kun kuuluisa defolt sitten syksyllä tuli, pysähtyi työ kuin seinään. Nosturit jäivät joutilaina törröttämään monttuunsa.

Putinin ajan öljynhinnan kehitys polkaisi kuitenkin taas vauhtia talouden kehitykseen ja siellä se valtava ylellisyyskauppojen kokoelma nyt seisoo, valmiina palvelemaan niitä, joilla on liikaa rahaa ja halua tulla sitä näyttämään.

Kuten Moskova 2000-luvun alussa, Kiova on nyt täynnä rakennusnostureita ja yhä uusia valtavia kerrostaloja nousee kovaa tahtia. Taksikuskit kertovat mielellään, että asukkaita on jo viisi miljoonaa ja lisää vain tulee. Toisaalta kyllä monet uusista asunnoista kuulemma jäävät tyhjilleen, koska hinnat ja vuokrat ovat liian korkeita. Kuplaa siis tässä pullistetaan.

Ukrainan talous näyttää piristyneen, mutta ei se tilanne kansan kannalta helppo ole ja herrojen varastelu jatkuu vanhaan tapaan, vakuuttaa taksikuski. Hukkaan siis menivät hyvät Maidanin mellakat.

Tyydynpä tässä tähän pinnallisimpaan mahdolliseen analyysiin maan talouden tilasta. Turistille se joka tapauksessa tarkoittaa erittäin halpoja hintoja ja kyllä kaupungissa virkeä toimeliaisuus näyttää vallitsevan, vaikka hyvinvointi jakaantuu kovin epätasaisesti. Tulee parinkymmenen vuoden takainen Venäjä mieleen.

Korruptio on tunnetusti se ongelma, joka vaivaa kaikkia Neuvostoliitosta erkaantuneita maita. Suomi puolestaan on kansainvälisillä mittareilla onnistunut pääsemään vähiten korruptoituneiden maiden joukkoon ja se on yksi syy sen nauttimaan arvostukseen.

Suomea nimittäin arvostetaan, minkä nyt tietenkin huomaa ainakin juhlavuoden kunniaksi järjestetyssä seminaarissa. Olisihan siinä ympäristössä asiaankuulumatonta puhua juhlakalusta kovin kriittisessä sävyssä.

Kyseessä on kuitenkin enemmän kuin pelkkä kohteliaisuus. Skandinaavisesti orientoituneen lukion oppilaat  ovat tehneet vaikuttavan upean filmin Suomesta. Sitä katsoo suorastaan tippa silmässä, vaikka sen historiankuva taitaa olla hieman vapaalla kädellä piirretty, mutta eipä tällaisessa yhteydessä mitään tutkimuksia voi vaatia.

Asiaankuuluvasti Suomen koululaitos saa seminaarissa kehuja ja pari entusiastia on myös innostunut naisen asemasta Suomessa. Talvisota tunnetaan ja huolimatta sen monista hyvin traagisista sivuista myös ukrainalaisten kannalta, se on ehdottoman myönteinen saavutus.

”Suomalaiset eivät luovuta”, otsikoi muuan talouskysymyksistä kirjoittava henkilö Suomea käsittelevässä erikoisnumerossa. Tietty mainehan meillä tuli joskus ansaittua.

Kuunnellessa seminaarin ukrainankielisiä esitelmiä tulee taas kerran mieleen, miten outoa oli nimittää tätä kieltä venäjän murteeksi. Nykyäänhän itäkarjalaisia murteitakin pidetään omina kielinään mutta toki jopa livvin kieli on paljon lähempänä suomea kuin ukraina venäjää.

 On selvää, että kansojen keskinäisen ymmärryksen mahdollisti aikoinaan vain kielen, siis venäjän opiskelu. Eivät virolaisetkaan Suomessa omalla kielellään pärjää.

Mutta toki venäjällä yhä pärjää Kiovassa erinomaisesti eikä se herätä mitään aggressioita. Tosiasiahan on, etteivät monet ukrainalaiset nationalistitkaan ole osanneet ukrainaa. Osa esitelmöitsijöistä puhuu täälläkin venäjää ja miksei puhuisi, sitähän kaikki osaavat.

Kestityksen ylenpalttisuudessa on muistumia vanhemmilta ajoilta ja jopa 1970-luku tulee mieleen. Lounas ei kestä tuntia tai kahta, vaan ainakin kuusi. Siinähän sitä sitten ehtii penkoa kaikki sielua vaivaavat kysymykset ja panna maailman arvot järjestykseen.

Itsenäisyyden aukiolla, Maidan nezalezhnostilla kävin viimeksi ennen tunnettuja mellakoita. Nyt oli vastapaisen talon seinään kirjoitettu lakanaan valtavin kirjaimin, että vapaus on ukrainalaisten uskonto. Teksti oli sekä englanniksi että ukrainaksi. Olikohan tämä se ammattiliittojen talo? Siinä ihan vieressä aikoinaan opiskelijoiden kanssa joka tapauksessa majailtiin hostellissa.

 Turistin bongattuaan tuli maidanilla viereen heti nuoria, joilla oli käsissään valkoisia kyyhkyjä ja jotka tarjosivat mahdollisuutta tulla valokuvatuksi niiden kanssa.

No, rauha on ainakin kaunis asia ja pitää vain toivoa, että sellainen pian maahan saataisiin. Mikään ei ole tehokkaampi tapa pilata suhteita toiseen maahan kuin riistää siltä aluetta väkivalloin.

Venäläis-gruusialaiset suhteet toimivat taas, mutta palautuvaksi ne enää ennalleen? Entäpä venäläis-ukrainalaiset? Monien ihmisyksilöiden tasolla kaikki luultavasti saattaa yhä toimia kuten ennenkin ja Putinin suosio saattaa pysyä omassa kotimaassaan korkealla, mutta poliittinen hinta naapureiden suuntaan on kova. Umpikuja näyttää täydelliseltä.

Ehkäpä Putin pääsee historiaan sekä Venäjän uuden nousun aloittajana että sen lopullisena pilaajana. Poliittisesti nuo vielä hiljattain suuret suunnitelmat euraasialaisesta blokista voi jo nyt haudata ja ellei hiilivetyjen hinta jälleen yllättäen nouse, voi samaa sanoa myös visioille taloudellisesta suuruudesta.

Vertasin joskus Venäjän ja Ukrainan erottamista toisistaan siamilaiset kaksoset erottavaan leikkaukseen. Se ei ole kivuton eikä vaaraton operaatio, mutta taisihan siitä nyt tässä tapauksessa tulla todellisuutta. Saapa nyt sitten nähdä, miten veljekset pärjäävät erikseen.

Timo Vihavainen su 19.11. 12:38

(Kaikki OM:n osoitteet vaihdettiin turvallisiksi https- osoitteiksi 28.10.2018. Muutos nollasi osan vanhoista FB peukutus- ja jakolaskureista)

Timo Vihavainen

Timo Juhani Vihavainen on toiminut Helsingin yliopiston Venäjän tutkimuksen professorina vuodesta 2002. Hän on tutkinut myös Suomen historiaa, jossa hän on keskittynyt erityisesti niin sanotun suomettumisen aikaan 1960-luvulta 1980-luvulle.

tuoreimmat

Teatteri-ilta Moskovassa

ke 14.11. 23:17

Harmaa eminenssi

ti 13.11. 23:09

Muistoja lännestä

ma 12.11. 23:09

Mitä maailma ajattelee?

su 11.11. 01:10

Jätkäsaari

pe 09.11. 23:56

Erikoinen neitsyt

to 08.11. 22:28

Ätläke

ke 07.11. 23:21

Alatyylin ylösnousemus

ti 06.11. 22:17

Näin naapurissa

ma 05.11. 23:17

Arkadian vainioilla

la 03.11. 23:24

blogit

Vieraskynä

Naistennis ja feminismi

su 11.11.2018 01:16

Juha Ahvio

Trump ja republikaanit saivat strategisen torjuntavoiton USA:n välivaaleissa

to 08.11.2018 23:18

Professorin Ajatuksia

Välikädessä

ke 14.11.2018 23:14

Jukka Hankamäki

Olen Perussuomalaisten ehdokkaana eduskuntavaaleissa

ke 14.11.2018 23:18

Petteri Hiienkoski

Kuka pelkää natseja?

su 09.09.2018 06:07

Tapio Holopainen

Mistä on pienet getot tehty?

ma 27.08.2018 23:18

Petri Kaivanto

Vallankaappaus

ke 14.06.2017 09:13

Henna Kajava

Synnytyssairaalassa näet Suomen tulevaisuuden

ti 13.11.2018 23:33

Piia Kattelus

Hallitsematon maahanmuutto ja liittoutumispolitiikka ovat nostaneet terrorismin uhkaa Suomessa

ke 17.01.2018 08:44

Henry Laasanen

Mitä termi "vihervasemmisto" tarkoittaa?

pe 24.08.2018 09:42

Arto Luukkanen

Eduskunnan stalinistinen Unkari-ryhmä?

ke 14.11.2018 23:17

Mika Niikko

Itsekkyyden naamiaiset

ma 02.07.2018 00:54

Musta Orkidea

Viimeisen muurin takana on totuus

ke 14.02.2018 10:55

Mikko Paunio

Jani Toivola, vammaiset ja vihreä identiteettilässytys

to 20.09.2018 16:44

Heikki Porkka

Muuttuuko ihminen - ja mihin suuntaan, laulaa Georg Ots

ma 12.11.2018 10:38

Olli Pusa

EU-liittovaltio

la 10.11.2018 14:24

Alan Salehzadeh

Ei shariaa länteen, vaan länsimaiden tasa-arvoinen lainsäädäntö muslimimaihin

ti 12.06.2018 11:53

Janne Suuronen

Yle asennekasvatuksen asialla

to 23.08.2018 14:57

Reijo Tossavainen

"Eurooppalaiset arvot" on osoitus uudesta suvaitsemattomuudesta

to 08.11.2018 23:28

Jessica Vahtera

Työpaikkoja ei synny tilastotempuilla

pe 27.04.2018 12:59

Pauli Vahtera

Kokonaisuuden hahmottaminen

ti 17.10.2017 12:43

Timo Vihavainen

Teatteri-ilta Moskovassa

ke 14.11.2018 23:17

Matti Viren

Taas se Impivaara

ma 06.08.2018 22:40