Blogi: Timo Vihavainen, pe 17.11.2017 05:57

Hölmöillä on ongelma

Hölmöjä harmittaa

 

Aikoinaan minulle ostettiin Lasten kultainen kirja. Se oli aika lailla tuohivirsupainotteinen kokoelma erilaisia vanhoja ja uudempia juttuja, satuja, sananparsia, värssyjä ja viisauksia. Monta hauskaa hetkeä sen parissa tuli vietettyä ja jotakin jäi muistiinkin, muun muassa runo, jossa keskushenkilö (hölmö) alituiseen synkeästi suuttui.

Runo loppui seuraavasti:

 

hölmö kynsi päätään,

paksua päätään,

synkeästi suuttui,

päästä ruuvi puuttui

 

Olin kai tuolloin jostakin (kirjallisuudesta?) saanut päähäni, että suuttumus oli jotenkin jalo tunne, joka syntyi loukatusta oikeudesta, kunniasta ja vastaavista ylevistä asioista.

Nyt sitten täräytettiinkin päin naamaa, että se nyt oli vain hölmö, joka suuttui ja itse asiassa ongelma taisikin löytyä ihan omasta päästä ja siellä ja vain siellä se myös ratkeaisi.

Kun ajattelin kriittisesti omaa käytöstäni, oli pakko myöntää, että juuri suuttuessani olin ollut tyhmimmilläni. Silloin olivat järjen argumentit saaneet väistyä tunteen tieltä ja tuloksena oli ollut kaikenlaista ikävyyttä ja aivan tarpeetonta onnettomuutta.

Mutta miten tulla viisaaksi? Kaikenlaisia reseptejä löytyi niin kansanperinteen aarteistosta kuin uudemmistakin elämänohjeista. Yksi sellainen kehotti laskemaan vaikkapa kymmeneen tai sataan ennen kuin teki mitään harkitsematonta.

En koskaan oppinut tätä taitoa. Sitäkin mieluisampaa oli nähdä, miten poikani joskus alakoululaisena, tietokoneen kanssa painiskellessaan laski kovalla äänellä kymmeneen ja vasta sen jälkeen täräytti hirmuisen ärräpään. Olisinpa itse aikanani kyennyt tuohon suoritukseen! Se oli hyvä alku.

Hölmöys ei suinkaan ole aina kohtalo. Siitä saattaa parantua siedätyksellä ja itsekasvatuksella, edellyttäen että on kehityskelpoinen ja useimmat meistä ilmeisesti ovat.

Olennaista tässä on, että maailma ei ole niin simppeli, kuin sen hölmöjen mielestä pitäisi olla. Ajan mittaan tämän voi oppia ymmärtämään. Saattaa aluksi tuntua sietämättömältä, ettei todellisuus mukaudu meidän logiikkaamme ja haluihimme, mutta tämänkin asian voi oppia ainakin kantapään kautta ja yleensä se iän mukana myös opitaan.

On hyvin vähän sellaisia vanhoja ihmisiä, joihin voisi varauksetta liittää määreen hölmö. Hölmöyden vastakohta on viisaus ja iän tuoman elämänkokemuksen mukana sillä on taipumus luonnonvoimaisesti lisääntyä.

Suhtaudun itse varauksin sellaiseen ajattelutapaan, joka edellyttää, ettei hölmöille saisi antaa aihetta loukkaantua mistään. Vieroksun myös sitä, että viranomaiset velvoitetaan tekeytymään hölmöiksi.

Nykyäänhän näyttää olevan suorastaan totalitaristinen liike, jonka mukaan yhteiskuntaa olisi kehitettävä sellaiseksi, ettei hölmöydestä johtuva mielensä pahoittaminen olisi mahdollista. Keinoja ei viime kädessä ole kovin paljon, se keino yli muiden, johon nyt kiinnitetään eniten toiveita, on ns. nollatoleranssi.

Turha sanoakaan, ettei tämä ole mitään sattumaa. Siinäpä ovat yhtälön molemmat puolet reilusti näkyvillä eikä sen ratkaiseminen vaadi erityisiä ponnisteluja.

Kun nykyään seuraa kilpailua tuohtumuksen, närkästyksen, loukkaantumisen ja mielensä pahoittamisen määrän ja aiheiden moninaisuuden suhteen, tulee väistämättä mieleen tuo Lasten kultaisen kirjan viisas runo.

Tuossa jalossa kilvassa Ruotsi johtaa nyt Suomea kuusi-nolla tai jotakin siihen tapaan (653 laulajaa on loukkaantunut). Meillä kaikki on vaatimattomampaa, mutta onpa sentään johtava intellektuelli jälleen urheasti altistanut itsensä naurettavuuskuittailuille (mikä syy loukkaantua!) ja antanut koko sivun profiilinsa käytettäväksi loukkaantujien asian hyväksi.

Onhan se hyvä yritys. Ehkäpä tästä piankin pääsemme sellaiseen maailmaan, jossa ei mistään loukkaannuta eikä mieliä pahoiteta, ei edes nuorella iällä. Eiköhän se tapahdu vain ja ainoastaan tuota mainoiota nollatoleranssia aina vain eteenpäin vyöryttämällä?

Itse suhtaudun asiaan skeptisesti ja (anteeksi nyt!) hieman huvittuneesti.  Elämää, eli tässä tapauksessa asioiden suhteuttamista voi oppia vain elämällä, mutta ei kirjallisuudenkaan harrastaminen pahaa tee ja annan ilmaiseksi vihjeen.

 Sille, joka todella kunnioittaa tämän todellisuutemme ihmeitä eikä vain halua tyytyä olemaan terrible simplificateur, voi suositella tutustumista klassikoihin yleensä ja vaikkapa nyt erityisesti Pascalin, La Rochefoucauld’n ja vastaavien analyytikkojenkin teoksiin.

Myös kansanperinne on todellinen viisauden varasto. Lasten kultainen kirja sisältää siitä vain pienen näytteen, mutta jostakinhan sitä on aloitettava.

Toivon menestystä tässä jalossa toiminnassa, joka tähtää omien hyveiden (googlaa hyve) kehittämiseen, sillä vain se, eikä mikään yhteiskunnallinen närkästys- ja vartiointikampanja voi auttaa meitä kehittymään ihmisinä ja sehän se on tavoittelemisen arvoista eikä hölmöjen suojelu järkytyksiltä.

Timo Vihavainen pe 17.11. 05:57

Timo Vihavainen

Timo Juhani Vihavainen on toiminut Helsingin yliopiston Venäjän tutkimuksen professorina vuodesta 2002. Hän on tutkinut myös Suomen historiaa, jossa hän on keskittynyt erityisesti niin sanotun suomettumisen aikaan 1960-luvulta 1980-luvulle.

tuoreimmat

Käppäukolle kyytiä

ma 18.03. 23:33

Törkeä tapaus

su 17.03. 10:07

Suomenmielisyys

pe 15.03. 20:45

Kauheat puhdistukset

to 14.03. 23:15

Nyt saa jo lukea

ke 13.03. 17:42

Seremonioilla ja ilman

ti 12.03. 15:47

Ohranan arkistoista

ma 11.03. 16:14

Työn kirous

la 09.03. 16:03

Menneisyyden varjo

pe 08.03. 00:58

Terveen järjen sankari

ke 06.03. 23:59

blogit

Vieraskynä

Ps-nuorten naiset: Nykyfeminismi tai sukupuolikiintiöt eivät edusta tasa-arvoa

ti 19.03.2019 20:01

Juha Ahvio

Vuosi 2019 totuuden valossa: Miksi kristityn tulee olla kansallismielisen isänmaallinen?

su 17.03.2019 10:23

Professorin Ajatuksia

Vakiintuneet maahanmuuttoasenteet

ma 18.03.2019 23:31

Jukka Hankamäki

Rock and rollin voodoomies kertoo, miksi "apulaissheriffiä ei pompoteta"

ma 18.03.2019 23:35

Petteri Hiienkoski

Terrorismista länsimaisen demokratian tuhoamiseen

ma 18.03.2019 01:44

Tapio Holopainen

Mistä on pienet getot tehty?

ma 27.08.2018 23:18

Laura Huhtasaari

Riittää, että kansa on sitä mieltä

ti 05.03.2019 14:48

Petri Kaivanto

Vallankaappaus

ke 14.06.2017 09:13

Henna Kajava

Työvoiman tarveharkinnan poiston tuhoisat seuraukset

la 16.03.2019 16:17

Piia Kattelus

Hallitsematon maahanmuutto ja liittoutumispolitiikka ovat nostaneet terrorismin uhkaa Suomessa

ke 17.01.2018 08:44

Henry Laasanen

Mitä termi "vihervasemmisto" tarkoittaa?

pe 24.08.2018 09:42

Arto Luukkanen

Lapset marssilla - kuten suomettumisen aikana

pe 15.03.2019 20:46

Mika Niikko

Kuka opettaa sinun lapsellesi seksuaalisuudesta?

ma 28.01.2019 22:12

Musta Orkidea

Vieraskynä: Kirje eräältä äidiltä

pe 08.02.2019 13:23

Mikko Paunio

Otsikko

su 10.03.2019 10:50

Heikki Porkka

Yleisradio ohjaa suomalaisten ajattelua

ti 19.03.2019 11:04

Tapio Puolimatka

Kirjablogi: Vaarallinen vihreä valhe

su 17.03.2019 10:11

Olli Pusa

Berner kävelevänä skandaalina

pe 22.02.2019 00:16

Alan Salehzadeh

Ei shariaa länteen, vaan länsimaiden tasa-arvoinen lainsäädäntö muslimimaihin

ti 12.06.2018 11:53

Janne Suuronen

ISIS-morsiamet - tätä dokumenttiä ei Yle esitä

ke 13.03.2019 20:09

Reijo Tossavainen

Journalistin päätoim. M. Pettersson: "Me vaikutamme äänestystulokseen"

to 14.03.2019 18:27

Jessica Vahtera

Työpaikkoja ei synny tilastotempuilla

pe 27.04.2018 12:59

Pauli Vahtera

Tyhjästä on paha nyhjästä

la 16.03.2019 11:29

Timo Vihavainen

Käppäukolle kyytiä

ma 18.03.2019 23:33

Matti Viren

Populismia

ti 19.02.2019 23:20