Blogi: Timo Vihavainen, ma 30.10.2017 09:49

Matkoja Venäjällä

Venäjän käyntejä sata vuotta sitten

 

Eino Kalima, Sattumaa ja johdatusta, Muistelmia. WSOY 1962, 338 s.

O. Relander, Vankilassa ja Siperiassa, Otava 1918, 227s.

 

Eino Kalima oli savolaista Laukkasten sukua, mutta tavan mukaan nimi ruotsalaistettiin sosiaalisen nousun myötä Landgreniksi. Suomalaistamisvaiheessa taas isäpappa hyödynsi lapsuuden asuinpaikkaansa, Kalimanniemeä.

Savosta, Säämingin Kallislahdesta ja Savonlinnasta veljesten, Einon ja Jalon tie sitten jatkui Helsinkiin ja myös aikanaan Venäjälle ihan vapaaehtoisesti, Moskovan maistereita kun olivat.

Venäjän taito ja opiskelu eivät olleet yleisiä asioita autonomian ajan Suomessa ja Bobrikovin aikaan koululaiset pitivät isänmaallisena velvollisuutenaan olla sitä kieltä oppimatta.

Kaliman veljeksillä ja monilla muillakin, Ilmari Kiannosta aina ”hurja-Hilja” Riipiseen oli toinen näkemys. Intellektuellille tahallinen kieltäytyminen asioita tuntemasta ja ymmärtämästä olisi mahdoton tai ainakin alentava asenne.

Eihän Moskovan maistereita kyllä hyvällä silmällä katsottu, mutta ei Venäjän ja venäläisen kulttuurin opiskelu sinänsä näytä ystävyyssuhteita rikkoneen tuossa suomalaisen sivistyneistön pienessä piirissä, jossa sitten myös ryssävihan ideologia aikanaan syntyi. Myöntyvyyssuunta vs. passiivinen ym. vastarinta olivat ainakin hiukan eri asia.

Sivumennen sanoen, ryssävihan tarpeellisuutta motivoidessaan Elmo E. Kaila, sen kaiketi merkittävin ideologi, korosti sitä, että suhtautuminen Venäjään ja venäläisiin oli aivan liian hyvä. Erityinen vaaran paikka oli Stolypinin kuoleman jälkeinen aika, jolloin ihmiset olivat väsyneet vastarintaan. Sitä paitsi Aleksanteri-keisarien jättämä muisto oli myönteinen, mikä juuri oli vaarallista.

Mutta mikäli tässä lyhyesti referoidaan Kaliman Venäjä-kokemuksia, olivat nekin pääosin hyvin myönteisiä, etenkin mitä ihmissuhteisiin tulee. Toinen valtava kokemus oli uusi venäläinen teatteri, Moskovan taiteellinen teatteri, jonka rinnalla kaikki muut tämän alan aikaansaannokset näyttivät kovin vaatimattomalta paitsi nyt Ida Aalbergin suoritukset, vaikka hänelläkin oli heikot hetkensä.

Yli kaiken oli Venäjällä kuitenkin sen -tai oikeastaan sen toisen Venäjän- henkinen johtaja: Leo Tolstoi. Jasnaja Poljanaan johti myös Kaliman tie ja siellä olivat käyneet monet muutkin suomalaiset, muuatta henkilöä profeetta jo Kalimalle kaipailikin ja koetti kysellä kuulumisia.

On usein sanottu, että Tolstoin talonpoikainen rooli oli aika pinnallinen ja että hän aina silloin tällöin muisti kreivillisen ylhäisyytensä ja muutenkin korkean arvonsa.

Kalima joka tapauksessa oli imponoitu suurmiehen persoonallisesta säteilystä, joka näytti tulevan hänestä hyvin luonnostaan. Vaimo sen sijaan koetti kovasti korostaa merkittävyyttään.

Kuten tunnettua, Tolstoilta odotettiin tukea myös Suomelle sen oikeustaistelussa. Olivathan suomalaiset liikkeellä ilman väkivaltaa, mutta oikeuden ja totuuden puolesta, mikä sopi Tolstoin pirtaan.  Kreivi itse oli kirkonkiroukseen joutunut toisinajattelija.

Tähän Kalima ei puutu, mutta muistelen Tolstoin asenteen olleen kyllä yleisesti ottaen Suomeen nähden myönteinen, vaikka hieman ambivalentti. Löytyihän niitä murhamiehiä nimittäin sitten meidänkin maastamme.

Kalima oli toki aito patriootti, kuten kai useimmat Moskovan maisterit, vaikka joidenkin suhteen näyttää olleen epäilyksiä. Suuttumus Venäjän hallituksen politiikkaan valtasi hänet, kun Uudenkirkon ja Kivennavan pitäjien liittämisestä Venäjään päätettiin, että hän pohdiskeli, ettei kai tässä ole muuta tehtävissä kuin harjoitella ampumista…

Kaiken kaikkiaan Venäjän typerä ja mielivaltainen hallinto suututti usein siellä asioivia suomalaisia ja siis myös harvoja meikäläisiä russofiilejä. Erityisesti sen armoilla tietenkin olivat ”hallinnolliset karkotetut”, joita toki ei kovin paljon ollut.

Muuan tällainen oli kuitenkin Sortavalan seminaarin rehtori Oskari Relander, joka ”hallitukselle vihamielisenä” karkotettiin sotavuonna 1916 Siperiaan.

Karkotukseen lienee vaikuttanut myös Relanderin pojan palvelu Saksassa jääkärinä ja toki Sortavalan seminaari muutenkin oli tikku venäläistäjien silmässä. Sieltä käsinhän näköjään suorastaan harjoitettiin vaarallista suomalaistoimintaa rajan toiselle puolelle!

Joka tapauksessa Oskari kaikesta päätellen oli sangen lauhkea ja hyväntahtoinen ”rikollinen” ja saman laatuista palautetta hän myös sai nauttia pitkän matkansa kaikissa vaiheissa.

Valoisan kristillisen vakaumuksen omaava muistelija suorastaan kiittää vanakiloissa ja karkotuksessa saamaansa kohtelua pitkin matkaa ja koko kokemus vaikuttaa tosin mielivaltaiselta lakien polkemiselta, mutta muuten hyvin kiinnostavalta turistimatkalta.

Vertauskohteena mieleen tulevat P.E. Svinhufvudin muistelmat Siperiasta, missä näyttää olleen aika siedettävät olot, maanviljelystä harrastellessa ja oman rakkaan haulikon kanssa metsästellessä.

Vanha Siperian-kävijä Stalin ilmeisesti oppi kokemuksesta, että tsaarinvalta oli rangaistuspolitiikassaan aivan liian löperö ja lempeä ja pani asiat sitten uuteen järjestykseen, kun itse pääsi niistä päättämään.

Joka tapauksessa noista vallankumousta edeltävän ajan Siperian oloista välittyy Relanderin kirjasta kiintoisia välähdyksiä. Siihen aikaan noilla rannattomilla lakeuksilla tehtiin valtavia rakennustöitä ja sinne tulvi myös vapaaehtoista väkeä kaikkialta.

Erityisen paljon Relander kohtasi tanskalaisia, jotka olivat paitsi meijerieksperttejä, myös lennätinlinjoja rakentamassa ja operoimassa. Sen lisäksi tietenkin oli vanhastaan puolalaisia ja sodan takia myös saksalaisia sotavankeja. Idän kansoista korostuivat kiinalaiset, korealaiset ja japanilaiset.

Japanilaisten kyvyt oli Japanin-Venäjän sota jo paljastanut ja sen näki myös heidän käytöksestää. Relander vaistosi, että myös Kiinalla mahtoi olla edessään suuri tulevaisuus. Sitä ei tuohon aikaan vielä yleisesti ymmärretty, vaikka käsite keltainen vaara jo oli syntynyt. Se viittasi Japaniin.

Relander oleskeli lähinnä Irkutskissa ja Tšitassa, mikä oli onnenpotku. Kuvernööri olisi voinut, ankaruuttaan korostaakseen ja sillä pisteitä hankkiakseen voinut koska tahansa lähettää hänet paukkupakkasessa 800 kilometrin päähän Jakutskiin, mutta ei sitä sentään tehnyt.

Karkoitusseudut tarjosivat kotieläinten kasvatukseen ja kasvinviljelykseen perehtyneelle rehtorille runsaasti kiinnostuksen kohteita ja ajattelemisen aihetta. Täällähän oli vielä vaikka mitä tekemättä ja kokeilematta! Muutenkin koko Siperiaa näytti odottavan suuri tulevaisuus. Esimerkiksi sivistyksen hankkimista siellä arvostettiin suuresti, mistä kertoivat komeat koulutalot.

Relander ei osannut kunnolla venäjää ja niinpä hän näyttää useimmiten käyttäneen keskustelukumppaniensa kanssa saksaa ja joskus jopa latinaa. Tämä varmasti rajoitti sitä kuvaa, mikä ympäristöstä syntyi.

Joka tapauksessa kuvaus on kiinnostavaa ja sitä sopii verrata siihen, millaisia vastaavat tarinat olivat seuraavien vuosikymmenten aikana. Varsin monet suomalaisethan siellä pakosta oleskelivat myös Stalinin aikana.

Toki maanmiehiämme oli Siperiaan joutunut jo Kaarle XII:n aikana ja sittemmin 1800-luvulla sinne karkotettiin pahimmat rikolliset. Toki myös valaan- ja hylkeenpyytäjillä oli rannikolla tunnettu, merkittävä roolinsa.

 1900-luvun alussa etenkin Kaukoitä näyttää jonkin aikaa olleen myös suomalaisten insinöörien ja muun yritteliään väen suuren kiinnostuksen kohteena, mistä kerrotaan Max Engmanin toimittamassa Suureen itään-kirjassa.

Saapa nyt nähdä, tuleeko Vladivostokin vapaasatama aiheuttamaan paljonkin suomalaisten aktivoitumista Siperian suuntaan. Norilskin nikkelisulaton jälkeen on tainnut olla hiljaisempaa.

 Mikäli pohjoisen meritien käyttö helpottuu, uudelle Siperia-buumille voisi olla perusteita. Nykyäänhän Siperiaan jo mennään yleensä vapaaehtoisesti, mutta ei sinne tilastojen valossa näytä suurta tunkua olevan.

Timo Vihavainen ma 30.10. 09:49

Timo Vihavainen

Timo Juhani Vihavainen on toiminut Helsingin yliopiston Venäjän tutkimuksen professorina vuodesta 2002. Hän on tutkinut myös Suomen historiaa, jossa hän on keskittynyt erityisesti niin sanotun suomettumisen aikaan 1960-luvulta 1980-luvulle.

tuoreimmat

Käppäukolle kyytiä

ma 18.03. 23:33

Törkeä tapaus

su 17.03. 10:07

Suomenmielisyys

pe 15.03. 20:45

Kauheat puhdistukset

to 14.03. 23:15

Nyt saa jo lukea

ke 13.03. 17:42

Seremonioilla ja ilman

ti 12.03. 15:47

Ohranan arkistoista

ma 11.03. 16:14

Työn kirous

la 09.03. 16:03

Menneisyyden varjo

pe 08.03. 00:58

Terveen järjen sankari

ke 06.03. 23:59

blogit

Vieraskynä

Ps-nuorten naiset: Nykyfeminismi tai sukupuolikiintiöt eivät edusta tasa-arvoa

ti 19.03.2019 20:01

Juha Ahvio

Vuosi 2019 totuuden valossa: Miksi kristityn tulee olla kansallismielisen isänmaallinen?

su 17.03.2019 10:23

Professorin Ajatuksia

Vakiintuneet maahanmuuttoasenteet

ma 18.03.2019 23:31

Jukka Hankamäki

Rock and rollin voodoomies kertoo, miksi "apulaissheriffiä ei pompoteta"

ma 18.03.2019 23:35

Petteri Hiienkoski

Terrorismista länsimaisen demokratian tuhoamiseen

ma 18.03.2019 01:44

Tapio Holopainen

Mistä on pienet getot tehty?

ma 27.08.2018 23:18

Laura Huhtasaari

Riittää, että kansa on sitä mieltä

ti 05.03.2019 14:48

Petri Kaivanto

Vallankaappaus

ke 14.06.2017 09:13

Henna Kajava

Työvoiman tarveharkinnan poiston tuhoisat seuraukset

la 16.03.2019 16:17

Piia Kattelus

Hallitsematon maahanmuutto ja liittoutumispolitiikka ovat nostaneet terrorismin uhkaa Suomessa

ke 17.01.2018 08:44

Henry Laasanen

Mitä termi "vihervasemmisto" tarkoittaa?

pe 24.08.2018 09:42

Arto Luukkanen

Lapset marssilla - kuten suomettumisen aikana

pe 15.03.2019 20:46

Mika Niikko

Kuka opettaa sinun lapsellesi seksuaalisuudesta?

ma 28.01.2019 22:12

Musta Orkidea

Vieraskynä: Kirje eräältä äidiltä

pe 08.02.2019 13:23

Mikko Paunio

Otsikko

su 10.03.2019 10:50

Heikki Porkka

Yleisradio ohjaa suomalaisten ajattelua

ti 19.03.2019 11:04

Tapio Puolimatka

Kirjablogi: Vaarallinen vihreä valhe

su 17.03.2019 10:11

Olli Pusa

Berner kävelevänä skandaalina

pe 22.02.2019 00:16

Alan Salehzadeh

Ei shariaa länteen, vaan länsimaiden tasa-arvoinen lainsäädäntö muslimimaihin

ti 12.06.2018 11:53

Janne Suuronen

ISIS-morsiamet - tätä dokumenttiä ei Yle esitä

ke 13.03.2019 20:09

Reijo Tossavainen

Journalistin päätoim. M. Pettersson: "Me vaikutamme äänestystulokseen"

to 14.03.2019 18:27

Jessica Vahtera

Työpaikkoja ei synny tilastotempuilla

pe 27.04.2018 12:59

Pauli Vahtera

Tyhjästä on paha nyhjästä

la 16.03.2019 11:29

Timo Vihavainen

Käppäukolle kyytiä

ma 18.03.2019 23:33

Matti Viren

Populismia

ti 19.02.2019 23:20