Blogi: Heikki Porkka, pe 11.08.2017 12:51

Suomesta on kehittynyt omituinen maa

Poliitikkojen enemmistö ja virkamieskunta elävät moraalisesta näkökulmasta edelleen neuvostoajassa. He eivät ole kansalaisia varten vaan kansalaisten yläpuolella, kiusaamassa, jarruttamassa, estämässä ja hankaloittamassa.

Veropolitiikan ja julkisten menojen osalta Suomi on viittä vaille sosialistivaltio.

Vastapainoksi katukuvasta syntyy mielikuva kuin olisi tullut maahan, joka on vapauden symbolia länsimaailmassa kantavan Yhdysvaltojen mini-inkarnaatio.

Jotta homma olisi vielä kummallisempi, perinteisen median kirjoittelusta ja raportoinnista sekä punavihreiden retoriikasta syntyy käsitys, jonka perusteella Yhdysvallat on kaiken pahan alku ja juuri.

Pahana pidetään siis maata, joka on pelastanut sivistyneen Euroopan jo kahteen otteeseen.

Puolueista ainoastaan vasemmistoliitto kertoo sosialismin tavoitteekseen. Sosialidemokraatit (sdp) pitää myös sosialismia ohjenuoranaan, mutta julkisissa puheissa sosialismi on häivytetty taustalle.

Hämmästyttävää on se, että kokoomus, jonka pitäisi olla markkinataloutta puolustava oikeistopuolue, on istunut 2000-luvulla kaikissa hallituksissa, jotka ovat kasvattaneet valtion velkaa ja samalla lisänneet kansalaisten verotaakkaa sekä julkisia menoja.

Suomessa ei ole ainoatakaan eduskuntapuoluetta, joka olisi osoittanut selkeitä merkkejä pyrkimyksestä aitoon markkinatalouteen. Sen sijaan KAIKKI eduskuntapuolueet ovat vuorollaan tukeneet kehitystä, joka viittaa sosialismin tavoitteluun.

Pahimpana sosialismia luovana puolueena on ollut viimeisten vuosien ajan kokoomus, erityisesti aikana, jolloin puolueen puheenjohtajana toimi Jyrki Katainen.

Suomessa arvostetaan perinteisesti puoluejohtajia, joiden aikana puolueen kannatus on korkealla. Mitään väliä ei ole sillä, millä tavoin valtaa itselleen hamuavan puoluejohtajan ja puolueen politiikka tuhoaa yhteiskuntamoraalia ja maan taloutta.

Pääasia on valta ja voittajan mukana kulkeminen. Merkki kansakunnan viisaudesta ja älykkyydestä?!

Yhdessäkään puolueessa ei kehuta entistä Neuvostoliittoa, mutta todellisuudessa suomalainen yhteiskunta on byrokratian, verotuksen ja virkamiesvaltaisuuden muodostaman kokonaisuuden osalta Euroopan neuvostoliittolaisin maa.

Jotta kokonaisuus olisi täydellinen, ei kukaan ole valmis tinkimään eduistaan, mutta lähes kaikki vaativat verotuksen keventämistä, byrokratian vähentämistä, turhien sääntöjen purkua ja yrittäjyystoiminnan helpottamista.

Suomalainen yhteiskuntayhtälö, jossa puolueet ovat jo vuosikymmeniä pyrkineet pitämään huolen enimmäkseen siitä, että niiden kannatus pysyy mahdollisimman korkeana, ei tunnu löytävän reittiä, joka johdattaisi pois horisontissa häämöttävän konkurssin tieltä.

Suomessa korostetaan erityisen voimakkaasti yksilön asemaa ja varsinkin erilaisia poikkeavuuksia yli yhteiskunnan yleisen edun, mutta samaan aikaan huudetaan raivoisasti yhteisöllisyyden perään.

Yhtälö on absurdi, silti meno vain kiihtyy. Mitä friikimpi, sitä varmemmin olet perinteisen median suosikki.

Friikit sallittakoon, totta kai, mutta joku raja erilaisuuden ylistyslaululla pitäisi olla viimeistään siinä vaiheessa, kun ymmärretään millaisia heijastusvaikutuksia kehityksellä on yhteiskunnan koheesioon ja yleiseen ilmapiiriin. Nykyinen tie on johtanut valtavaan eripuraan ja epämääräiseen sääntöjen ja lakien tulkintaan.

On hienoa, että kansakunta on kerroksinen ja moniarvoinen. Samalla pitäisi muistaa, että ilman taustalla vaikuttavaa yhteistä tahtotilaa, repeää yhteiskunta hajanaiseksi tilkkutäkiksi jakautuen suurempiin ja pienempiin reviireihin, joiden oikeuksia lakimiesarmeija puolustaa.

Eikä tässä tietenkään ole koko totuus, sillä yhteiskunnan kultamuniksi tuotettujen laittomien ”siirtolaisten” monituhatpäisen joukon kulttuurisia ja sosiaalisia oikeuksia puolustamaan on syntynyt valtion ja kuntien tukemia kuppikuntia, joille perinteinen media antaa loputtomasti tilaa ja aikaa uutistoiminnassaan. Näkökulma on poikkeuksetta vieraan puolella kantaväestön etua vastaan.

Suomalainen yhteiskunta on kehittynyt muutaman vuosikymmenen ajan suuntaan, jossa tietoisella politiikalla pyritään hävittämään ylpeys omasta maasta ja sen kulttuurista.

Verrattuna mihin tahansa muuhun valtioon Euroopassa (paitsi Ruotsiin), ei voi kuin hämmästellä sitä vieraan palvontaa, jota Suomessa harjoitetaan. Nähtävästi juuri Ruotsin apinamainen matkiminen on johdattanut Suomen henkiseen tilaan, jossa kansallinen yhtenäisyys on vain muisto menneiltä ajoilta.

Mistä johtuu, että 80 – 90 prosenttia kansalaisista on tukenut politiikkaa, joka todellisuudessa halveksii omia kansalaisia ja heidän oikeuttaan olla ykkösiä omassa maassaan?

Miksi moni suomalainen haluaa Suomen olevan jotain muuta kuin Suomi?

Mitä niin hienoa on Venäjässä, Yhdysvalloissa, Ruotsissa, Saksassa, Kreikassa, Somaliassa, Irakissa tai missä tahansa maailman maassa, että se voittaa kokonaisuutena Suomen, joka suomalaisilla oli ennen pakkopolitiikkaa toteuttavaan Euroopan unioniin liittymistä?

Neuvostoliiton romahdus sai poliitikkojen keskuudessa aikaan paniikkireaktion, jonka seurauksena luovuttiin vapaaehtoisesti omasta rahayksiköstä ja suuresta osasta itsenäistä päätösvaltaa.

Hypättiin tietoisesti yhden jättiläisen haisevasta kainalosta toisen jättiläisen hitaasti itsenäisyyden hävittävään persvakoon.

Suomeksi: kuinka paksulla rautalangalla täytyy selittää, millaiseen hajaannuksen tilaan 1) sosialistien edistämä internationalistinen ja 2) keskusta-oikeiston ajama federalistinen kehitys ovat kuljettaneet Suomea talouden ja kansallisen yhtenäisyyden näkökulmasta?

EU on internationalistien ja federalistien yhteisprojekti, joka on vaivihkaa vienyt läntistä Eurooppaa kohti uuden Neuvostoliiton syntyä. Vallan keskittyminen ja poliittisen johdon irtautuminen kansalaisista ovat täsmälleen samanlaisia elementtejä, joilla Neuvostoliittoa rakennettiin tunnetuin seurauksin.

Se, mikä ei tuntunut Neuvostoliitossa kelpaavan kansalaisille, toteutettiin väkisin, pakottamalla.

Ei vaadi kovin suurta älykkyyttä oivaltamaan, että Euroopan unionia on rakennettu viime vuodet täsmälleen saman periaatteen voimalla.

Heikki Porkka pe 11.08. 12:51

(Kaikki OM:n osoitteet vaihdettiin turvallisiksi https- osoitteiksi 28.10.2018. Muutos nollasi osan vanhoista FB peukutus- ja jakolaskureista)

Heikki Porkka

Ulkosuomalainen, jonka mukaan realismi ja tosiasioiden tunnustaminen ovat ainoat oikeat lähtökohdat yhteiskunnallisista asioista päätettäessä.

tuoreimmat

Muuttuuko ihminen - ja mihin suuntaan, laulaa Georg Ots

ma 12.11. 10:38

Vihapuhe, facebookin kirjoituskielto ja yhteisönormit

ma 05.11. 12:17

Kaikkien kateellisten suomalaisten juhlapäivä

to 01.11. 13:36

Ideologiana monikultturismi - varma tie helvettiin

ke 31.10. 15:54

Luotettavaa journalismia?

ma 29.10. 10:07

Sara Rigatelli - vilpillisellä vai vilpittömällä mielellä?

ti 23.10. 21:24

Onko Aku Louhimies saanut oikeudenmukaisen kohtelun julkisuudessa?

ma 22.10. 13:40

Facebook on sananvapauden irvikuva

to 18.10. 14:13

Avoin raja Afganistanista Suomeen?

ke 10.10. 12:25

No go -alueiden Ruotsi

to 04.10. 16:39

blogit

Vieraskynä

Naistennis ja feminismi

su 11.11.2018 01:16

Juha Ahvio

Trump ja republikaanit saivat strategisen torjuntavoiton USA:n välivaaleissa

to 08.11.2018 23:18

Professorin Ajatuksia

Välikädessä

ke 14.11.2018 23:14

Jukka Hankamäki

Olen Perussuomalaisten ehdokkaana eduskuntavaaleissa

ke 14.11.2018 23:18

Petteri Hiienkoski

Kuka pelkää natseja?

su 09.09.2018 06:07

Tapio Holopainen

Mistä on pienet getot tehty?

ma 27.08.2018 23:18

Petri Kaivanto

Vallankaappaus

ke 14.06.2017 09:13

Henna Kajava

Synnytyssairaalassa näet Suomen tulevaisuuden

ti 13.11.2018 23:33

Piia Kattelus

Hallitsematon maahanmuutto ja liittoutumispolitiikka ovat nostaneet terrorismin uhkaa Suomessa

ke 17.01.2018 08:44

Henry Laasanen

Mitä termi "vihervasemmisto" tarkoittaa?

pe 24.08.2018 09:42

Arto Luukkanen

Eduskunnan stalinistinen Unkari-ryhmä?

ke 14.11.2018 23:17

Mika Niikko

Itsekkyyden naamiaiset

ma 02.07.2018 00:54

Musta Orkidea

Viimeisen muurin takana on totuus

ke 14.02.2018 10:55

Mikko Paunio

Jani Toivola, vammaiset ja vihreä identiteettilässytys

to 20.09.2018 16:44

Heikki Porkka

Muuttuuko ihminen - ja mihin suuntaan, laulaa Georg Ots

ma 12.11.2018 10:38

Olli Pusa

EU-liittovaltio

la 10.11.2018 14:24

Alan Salehzadeh

Ei shariaa länteen, vaan länsimaiden tasa-arvoinen lainsäädäntö muslimimaihin

ti 12.06.2018 11:53

Janne Suuronen

Yle asennekasvatuksen asialla

to 23.08.2018 14:57

Reijo Tossavainen

"Eurooppalaiset arvot" on osoitus uudesta suvaitsemattomuudesta

to 08.11.2018 23:28

Jessica Vahtera

Työpaikkoja ei synny tilastotempuilla

pe 27.04.2018 12:59

Pauli Vahtera

Kokonaisuuden hahmottaminen

ti 17.10.2017 12:43

Timo Vihavainen

Teatteri-ilta Moskovassa

ke 14.11.2018 23:17

Matti Viren

Taas se Impivaara

ma 06.08.2018 22:40