Blogi: Matti Viren, to 27.07.2017 14:42

Miksi asuminen on niin kallista Suomessa?

No vastataan nyt heti kättelyssä kysymykseen. Syy on siinä, että Suomessa kaikki on niin sikakallista. Eli on turhanaikaista etsiä asumisen kalleuden syitä milloin mistäkin yksittäisistä selityksistä kuten tonttimaan puutteesta, muuttoliikkeestä, asumistuesta, rakentamisen kalleudesta, jne.

Suomi on yksi harvaanasutuimmista maista Euroopassa, ja silti maasta on pula. Ratkaisuksi on löydetty asuntojen rakentaminen korpilähijöihin, jonne on keskikaupungilta matkaa usein jopa 10-20 kilometriä. Maata ei löydy muualta – tai pitäisikö sanoa, että grynderit eivät ole löytäneet ilmaista maata lähempää. Ja suomalainen järjestelmä on auliisti avittanut tätä omitusta rakennuskulttuuria. Nyt maata ei löydy kuin meren tai järvien pohjasta (kallista, kallista), siihenkin on varmaan jokin muu selitys kuin aito tonttimaan puute. Joka tapauksessa kallis infra menee veronmaksajien piikkiin.

Rakentaminen on toki kallista Suomessa, mutta silti rakentamisen hinta laahaa kaukana asuntojen hinnoista. Sitä paitsi on samantekevää, rakennetaanko paljon vain vähän, asuntokanta kasvaa rakentamisen seurauksena vain noin prosentin luokkaa vuodessa. Jos asuntokannan kasvu nopeutuu tai hidastuu yhden prosentin kymmenyksen, ei sillä ole mitään merkitystä hintojen kannalta. Se millä on merkitystä, on asunnon omistajien (kuvitteellisella) ostovoimalla: millä hinnalla pankista saa lainaa ja miten pitkäksi aikaa. Jos prosentin korolla saa (tai oikeammin kuvittelee saavansa pysyvästi) lainaa 30 vuodeksi, ei mikään hintapyyntö tunnu kohtuuttomalta. 300 000 lainan velanhoitokulut ovat ensi alkuun ”vain” 1000 euron luokkaa kuukaudessa; vähän samaan tyyliin kuin subprime -lainoissa aikanaan USA:ssa. Velat tuntuvat muuttavan varallisuudeksi. Asuntojen hintoihin valuvat kansantalouden olemattomat säästöt ja ulkomailta otettu velka.

Valtio ja poliitikot ovat herkästi tarjoamassa lääkkeitä, vaikka juuri ne kantavat suurinta syntisäkkiä korkeista hinnoista ja vuokrista. Ajatellaan vaikka pääomatulojen verotuksen kehitystä. Alun alkaen 1993 veroaste oli 25 %. Nyt se on käytännössä 34 %. Selvää tietenkin on, että verot menevät suoraan vuokriin, eli kaikki kustannukset kertaantuvat vuodesta toiseen. Sinne menevät myös kiinteistöverot ja kaikki muutkin verot joko suoraan tai välillisesti kiinteistöjen tai asuntojen hoitokustannusten muodossa (sähkövero, jätemaksut jne.). Kulutuksen implisiittinen veroaste on Suomessa lähes 30 % ja se näkyy kaikkialla, rakennustarvikkeissa, palveluksissa jne. Kunnallinen vesimonopoli tarjoaa sekin julkiselle vallalle veroinstrumentin, samanlaisen jota sähköverkkoyhtiöt härskiin tapaan käyttävät rahastukseen (niiden ei tarvitse maksaa veroja, koska ne saavat lainaa (ja sitäkin vain emoyhtiöltään) kymmenen kertaa korkeammalla korolla kuin tavallinen asuntovelallinen). Valtio (ja poliitikot) eivät tietenkään millään tavoin ole vastuussa tällaisista markkinaepäonnistumisista. Yhtä vähän ne ovat vastuussa korpilähiöiden rakentamisesta. Turhanaikaiset energiatodistukset, asbestitutkimukset ja jätevesijärjestelmät tulevat tietenkin jostain muualta.

Aina kun hinnat ovat liian korkeita, valtio yrittää ratkaista ongelmat maksamalla subventioita ja tulonsiirtoja. Ja KELAsta löytyy vastaus joka lähtöön. Asumistuen menot kasvat vuodesta toiseen ja asumistuen piirissä on kohta miljoona kansalaista (vuonna 2016 850 000; 1970 -luvulla vain vajaa 200 000 oli tuen tarpeessa) ja menot hipovat kahta miljardia euroa. Asumistuen muutokset ovat järjestään kasvattaneet tukien maksatusta, koska tuet ovat käytännössä indeksisidonnaisia ja tukijärjestelmän suunnittelijat eivät koskaan ennakoi tukien saajien kykyä hyväksikäyttää uusien järjestelmien etuuksia ja porsaanreikiä. Selvää on sekin, että meneillään oleva opiskelijoiden asumislisän muuttaminen yleiseksi asumistueksi kasvattaa menoja, koska entistä kalliimmat vuokra-asunnot tulevat tuen piiriin. Kun ajattelee, että esimerkiksi Helsingissä asumis- ja toimeentulotuki kattaa täysimääräisesti jopa 675 euron vuokran, ei ole enää mitään järkeä mennä töihin tai muuttaa kauemmas Kolmen sepän patsaalta halvempien asumismenojen perään. Kaupunkeihin jäävät vain rikkaat ja tukien varassa elävät. Sen sijaan työssäkäyvien, pienituloisten ihmisten on tyytyminen asumaan korpilähiöissä tai jossain vielä kauempana.

On vaikea nähdä, että nykyinen järjestelmä voi jatkua ikuisesti, koska se perustuu jatkuvaan velkaantumiseen, julkisten menojen kasvuun ja verotuksen kiristämiseen sekä utopiaan siitä, että varallisuushinnat jatkavat kasvuaan loputtomiin. Jos se ei nyt suoranaisesti ole Ponzi –peliä, niin ainakin samoja piirteitä siinä on. Entä ratkaisu? Maahanmuuttajat, harmaan talouden piilossa olevat miljardit, luomu, nanoteknologia – älkää nyt viitsikö. Ei ole kuin yksi ratkaisu: yleinen kustannusrasitus pitää saada pienemmäksi ja se voi onnistua vain pienemmän julkisen sektorin avulla. Paljon, paljon nykyistä pienemmän. 100 vuotta sitten Suomi tuli toimeen kymmenen kertaa pienemmällä julkisella sektorilla kuin nyt. Luulisi senkin tiedon viestittävän, että välttämättömien yhteisten tarpeidemme hoitaminen onnistuu nykyistä maailmaennätystasoa pienemmillä pelimerkeillä.

Matti Viren

taloustieteen professori Turun yliopistossa (emeritus)

Matti Viren to 27.07. 14:42

Matti Viren

Matti Viren Turun yliopiston professori (emeritus)

tuoreimmat

Pieni- ja keskituloisille

ma 01.04. 20:37

Paula ja Donald

ma 25.03. 21:20

Populismia

ti 19.02. 23:20

Taas se Impivaara

ma 06.08. 22:40

Wir schaffen das!

ma 25.06. 01:52

Hyvinvointivaltio voi pahoin

ti 08.05. 11:28

Vehviläinen

ke 11.04. 00:52

Plagiointi

pe 19.01. 16:36

Paha saa palkkansa, vai saako?

ma 20.11. 12:49

Sata vai kaksi sataa vuotta

la 18.11. 03:21

blogit

Vieraskynä

Pääsiäinen ei unohdu edes taivaassa!

la 20.04.2019 00:43

Juha Ahvio

Vaikuta vaaleissa kristillissosiaalisen ja kansallismielisen arvokonservatismin puolesta!

la 13.04.2019 23:49

Professorin Ajatuksia

HS:n rikosuutisista pohjaa EU-vaaleihin

la 20.04.2019 00:30

Marko Hamilo

Kuinka muutosta äänestetään - miksi oikeistolaisen kannattaa äänestää perussuomalaisia

su 14.04.2019 09:35

Jukka Hankamäki

Vahvoja suosituksia

ke 17.04.2019 21:44

Petteri Hiienkoski

Jeesuksen kuolemantuomio ja valtapoliittinen suhmurointi

su 21.04.2019 03:29

Tapio Holopainen

Mistä on pienet getot tehty?

ma 27.08.2018 23:18

Laura Huhtasaari

Riittää, että kansa on sitä mieltä

ti 05.03.2019 14:48

Petri Kaivanto

Vallankaappaus

ke 14.06.2017 09:13

Henna Kajava

Vaaliteltalla: Irakilainen persu ja muita tositarinoita

ma 08.04.2019 00:16

Piia Kattelus

Hallitsematon maahanmuutto ja liittoutumispolitiikka ovat nostaneet terrorismin uhkaa Suomessa

ke 17.01.2018 08:44

Henry Laasanen

Mitä termi "vihervasemmisto" tarkoittaa?

pe 24.08.2018 09:42

Arto Luukkanen

Perussuomalaisille jokaisen ihmisarvo on jakamaton

la 20.04.2019 00:38

Mika Niikko

Somekampanja käänsi tuhansien turvapaikkavaeltajien suunnan

su 07.04.2019 23:11

Musta Orkidea

Vieraskynä: Kirje eräältä äidiltä

pe 08.02.2019 13:23

Mikko Paunio

YLE: "Kunhan vain osaat takoa kyrpänä kontenttia"

to 18.04.2019 16:04

Heikki Porkka

Demokratia - Virossa toteutuu, Suomessa halveksitaan

ke 17.04.2019 10:07

Tapio Puolimatka

Seksuaalinen normittomuus tekee nuorista helppoja uhreja

ke 10.04.2019 22:55

Olli Pusa

Seuraava maahanmuuttaja-aalto tulee jo kesällä?

to 11.04.2019 13:09

Alan Salehzadeh

Ei shariaa länteen, vaan länsimaiden tasa-arvoinen lainsäädäntö muslimimaihin

ti 12.06.2018 11:53

Janne Suuronen

Chile ja media

to 04.04.2019 21:30

Reijo Tossavainen

SDP romahtaa pysyvästi. PS pysyy vahvana

su 21.04.2019 08:16

Jessica Vahtera

Säästöjä ammattiylpeyden hinnalla

to 04.04.2019 19:27

Pauli Vahtera

Etuoikeutetut

la 20.04.2019 00:46

Timo Vihavainen

Taurian palatsi

la 20.04.2019 00:31

Matti Viren

Pieni- ja keskituloisille

ma 01.04.2019 20:37