Blogi: Matti Viren, to 27.07.2017 14:42

Miksi asuminen on niin kallista Suomessa?

No vastataan nyt heti kättelyssä kysymykseen. Syy on siinä, että Suomessa kaikki on niin sikakallista. Eli on turhanaikaista etsiä asumisen kalleuden syitä milloin mistäkin yksittäisistä selityksistä kuten tonttimaan puutteesta, muuttoliikkeestä, asumistuesta, rakentamisen kalleudesta, jne.

Suomi on yksi harvaanasutuimmista maista Euroopassa, ja silti maasta on pula. Ratkaisuksi on löydetty asuntojen rakentaminen korpilähijöihin, jonne on keskikaupungilta matkaa usein jopa 10-20 kilometriä. Maata ei löydy muualta – tai pitäisikö sanoa, että grynderit eivät ole löytäneet ilmaista maata lähempää. Ja suomalainen järjestelmä on auliisti avittanut tätä omitusta rakennuskulttuuria. Nyt maata ei löydy kuin meren tai järvien pohjasta (kallista, kallista), siihenkin on varmaan jokin muu selitys kuin aito tonttimaan puute. Joka tapauksessa kallis infra menee veronmaksajien piikkiin.

Rakentaminen on toki kallista Suomessa, mutta silti rakentamisen hinta laahaa kaukana asuntojen hinnoista. Sitä paitsi on samantekevää, rakennetaanko paljon vain vähän, asuntokanta kasvaa rakentamisen seurauksena vain noin prosentin luokkaa vuodessa. Jos asuntokannan kasvu nopeutuu tai hidastuu yhden prosentin kymmenyksen, ei sillä ole mitään merkitystä hintojen kannalta. Se millä on merkitystä, on asunnon omistajien (kuvitteellisella) ostovoimalla: millä hinnalla pankista saa lainaa ja miten pitkäksi aikaa. Jos prosentin korolla saa (tai oikeammin kuvittelee saavansa pysyvästi) lainaa 30 vuodeksi, ei mikään hintapyyntö tunnu kohtuuttomalta. 300 000 lainan velanhoitokulut ovat ensi alkuun ”vain” 1000 euron luokkaa kuukaudessa; vähän samaan tyyliin kuin subprime -lainoissa aikanaan USA:ssa. Velat tuntuvat muuttavan varallisuudeksi. Asuntojen hintoihin valuvat kansantalouden olemattomat säästöt ja ulkomailta otettu velka.

Valtio ja poliitikot ovat herkästi tarjoamassa lääkkeitä, vaikka juuri ne kantavat suurinta syntisäkkiä korkeista hinnoista ja vuokrista. Ajatellaan vaikka pääomatulojen verotuksen kehitystä. Alun alkaen 1993 veroaste oli 25 %. Nyt se on käytännössä 34 %. Selvää tietenkin on, että verot menevät suoraan vuokriin, eli kaikki kustannukset kertaantuvat vuodesta toiseen. Sinne menevät myös kiinteistöverot ja kaikki muutkin verot joko suoraan tai välillisesti kiinteistöjen tai asuntojen hoitokustannusten muodossa (sähkövero, jätemaksut jne.). Kulutuksen implisiittinen veroaste on Suomessa lähes 30 % ja se näkyy kaikkialla, rakennustarvikkeissa, palveluksissa jne. Kunnallinen vesimonopoli tarjoaa sekin julkiselle vallalle veroinstrumentin, samanlaisen jota sähköverkkoyhtiöt härskiin tapaan käyttävät rahastukseen (niiden ei tarvitse maksaa veroja, koska ne saavat lainaa (ja sitäkin vain emoyhtiöltään) kymmenen kertaa korkeammalla korolla kuin tavallinen asuntovelallinen). Valtio (ja poliitikot) eivät tietenkään millään tavoin ole vastuussa tällaisista markkinaepäonnistumisista. Yhtä vähän ne ovat vastuussa korpilähiöiden rakentamisesta. Turhanaikaiset energiatodistukset, asbestitutkimukset ja jätevesijärjestelmät tulevat tietenkin jostain muualta.

Aina kun hinnat ovat liian korkeita, valtio yrittää ratkaista ongelmat maksamalla subventioita ja tulonsiirtoja. Ja KELAsta löytyy vastaus joka lähtöön. Asumistuen menot kasvat vuodesta toiseen ja asumistuen piirissä on kohta miljoona kansalaista (vuonna 2016 850 000; 1970 -luvulla vain vajaa 200 000 oli tuen tarpeessa) ja menot hipovat kahta miljardia euroa. Asumistuen muutokset ovat järjestään kasvattaneet tukien maksatusta, koska tuet ovat käytännössä indeksisidonnaisia ja tukijärjestelmän suunnittelijat eivät koskaan ennakoi tukien saajien kykyä hyväksikäyttää uusien järjestelmien etuuksia ja porsaanreikiä. Selvää on sekin, että meneillään oleva opiskelijoiden asumislisän muuttaminen yleiseksi asumistueksi kasvattaa menoja, koska entistä kalliimmat vuokra-asunnot tulevat tuen piiriin. Kun ajattelee, että esimerkiksi Helsingissä asumis- ja toimeentulotuki kattaa täysimääräisesti jopa 675 euron vuokran, ei ole enää mitään järkeä mennä töihin tai muuttaa kauemmas Kolmen sepän patsaalta halvempien asumismenojen perään. Kaupunkeihin jäävät vain rikkaat ja tukien varassa elävät. Sen sijaan työssäkäyvien, pienituloisten ihmisten on tyytyminen asumaan korpilähiöissä tai jossain vielä kauempana.

On vaikea nähdä, että nykyinen järjestelmä voi jatkua ikuisesti, koska se perustuu jatkuvaan velkaantumiseen, julkisten menojen kasvuun ja verotuksen kiristämiseen sekä utopiaan siitä, että varallisuushinnat jatkavat kasvuaan loputtomiin. Jos se ei nyt suoranaisesti ole Ponzi –peliä, niin ainakin samoja piirteitä siinä on. Entä ratkaisu? Maahanmuuttajat, harmaan talouden piilossa olevat miljardit, luomu, nanoteknologia – älkää nyt viitsikö. Ei ole kuin yksi ratkaisu: yleinen kustannusrasitus pitää saada pienemmäksi ja se voi onnistua vain pienemmän julkisen sektorin avulla. Paljon, paljon nykyistä pienemmän. 100 vuotta sitten Suomi tuli toimeen kymmenen kertaa pienemmällä julkisella sektorilla kuin nyt. Luulisi senkin tiedon viestittävän, että välttämättömien yhteisten tarpeidemme hoitaminen onnistuu nykyistä maailmaennätystasoa pienemmillä pelimerkeillä.

Matti Viren

taloustieteen professori Turun yliopistossa (emeritus)

Matti Viren to 27.07. 14:42

Matti Viren

Matti Viren Turun yliopiston professori (emeritus)

tuoreimmat

Mitä on köyhyystutkimus?

ma 24.06. 00:19

Hiilinielut ja markkinatalous

ti 11.06. 23:28

Menot muuttuvat tuloiksi

su 09.06. 23:02

Kansanrintaman uusi tuleminen

ke 05.06. 23:43

Kun pirulle antaa pikkusormen, se vie koko käden

ke 29.05. 22:12

Kyselyt kansaa johtamassa

ma 27.05. 22:54

Kumoaako ilmaston muutos kaikki lait?

pe 24.05. 01:25

Ei tarvitse leikata

ke 22.05. 00:03

Anekauppa

la 18.05. 10:00

1.4 miljoonaa työpaikkaa

ke 15.05. 23:42

blogit

Vieraskynä

Päivi Räsäsen avoin kirje arkkipiispa Luomalle

ti 18.06.2019 23:56

Juha Ahvio

Kirkollinen avioliittoon vihkiminen ja Helsinki Pride -yhteistyö kirkkolain ja kirkkojärjestyksen valossa

to 20.06.2019 23:03

Professorin Ajatuksia

Poliittinen korrektius vie harhaan

ma 24.06.2019 23:39

Marko Hamilo

Puolusta Eurooppaa, äänestä euroskeptikkoa

la 25.05.2019 16:12

Jukka Hankamäki

Tarkistuksia Titanicin törmäyskurssiin

ti 04.06.2019 23:07

Petteri Hiienkoski

Poliittisesti harhaanjohtavaa laintulkintaa oikeustieteilijöiltä

ma 24.06.2019 15:54

Tapio Holopainen

Mistä on pienet getot tehty?

ma 27.08.2018 23:18

Laura Huhtasaari

PS:n eurovaalitulos historiansa paras

ma 27.05.2019 20:18

Petri Kaivanto

Vallankaappaus

ke 14.06.2017 09:13

Henna Kajava

Multikultin edistäminen hallitukselle ilmastotoimia tärkeämpää

ma 24.06.2019 14:28

Piia Kattelus

Hallitsematon maahanmuutto ja liittoutumispolitiikka ovat nostaneet terrorismin uhkaa Suomessa

ke 17.01.2018 08:44

Henry Laasanen

Kirja-arvio: Seksuaaliutopia - Feministien sota sivistystä vastaan

ke 29.05.2019 09:00

Arto Luukkanen

Kokko-kieltolaki ei sytytä

ma 24.06.2019 23:43

Mika Niikko

Kuka kantaa vastuun SETA-lobbareiden aiheuttamista peruuttamattomista vahingoista?

ti 28.05.2019 22:52

Musta Orkidea

Vieraskynä: Kirje eräältä äidiltä

pe 08.02.2019 13:23

Mikko Paunio

HBO Chernobyl sarja - Greenpeacen valheellista narratiivia

su 16.06.2019 10:20

Heikki Porkka

Tanska - maahanmuuttovastainen sosialidemokraattinen puolue voitti vaalit

to 06.06.2019 11:26

Tapio Puolimatka

Sukupuoli-ideologia estää kriittisen seksuaalikasvatuksen

ti 18.06.2019 00:49

Olli Pusa

Vappusatasesta juhannuskympiksi?

la 22.06.2019 10:11

Alan Salehzadeh

Ei shariaa länteen, vaan länsimaiden tasa-arvoinen lainsäädäntö muslimimaihin

ti 12.06.2018 11:53

Janne Suuronen

Ev.-lut kirkosta vasemmiston kivakerho

ti 18.06.2019 13:42

Reijo Tossavainen

Perussuomalaisten puoluesihteeriksi osaava tekijä: Arto Luukkanen

ma 24.06.2019 07:31

Jessica Vahtera

Sananvapauden puolesta on taisteltava

ma 24.06.2019 10:45

Pauli Vahtera

Kansanvaihdon kiihdyttäminen

pe 07.06.2019 23:27

Timo Vihavainen

Demokraattinen repressio

ma 24.06.2019 23:40

Matti Viren

Mitä on köyhyystutkimus?

ma 24.06.2019 00:19