Perussuomalaisten kansanedustajien mukaan yhden julkisen talouden nopeimmin kasvavista menoeristä muodostavat maahanmuutosta aiheutuvat kustannukset, jotka ovat lisääntyneet merkittävästi erityisesti syksyn 2015 turvapaikanhakijakriisin seurauksena. Maahanmuuton kokonaiskustannukset ovat kuitenkin hyvin vaikeasti arvioitavissa, ja niitä koskevaa jäsenneltyä ja selkeästi esitettyä julkista tietoa on saatavilla niukasti.

Sipilän hallituksen hallitusohjelman sivulla 37 on seuraava kirjaus: ”Laaditaan riippumaton selvitys maahanmuuton kustannuksista ja vaikutuksista yhteiskunnassamme, joka mahdollistaa tosiasioihin pohjautuvan keskustelun ja paremman kotouttamispolitiikan sekä päätöksenteon.” Jotta julkista taloutta pystytään suunnittelemaan kestävältä pohjalta, kansanedustajien mielestä on tärkeää kiinnittää huomiota erityisesti maahanmuutosta aiheutuviin pitkän aikavälin kustannuksiin.

Maahanmuutosta aiheutuvia kustannuksia ja vaikutuksia eriteltäessä olisi tärkeää erottaa toisistaan työperäinen ja humanitaarinen maahanmuutto sekä maahanmuuton välittömät ja välilliset kustannukset, joihin sisältyvät muun muassa maahanmuuttajien koulutukseen ja terveydenhuoltoon liittyvät kustannukset sekä heihin kohdistetuista asumis- ja sosiaalipalveluista, työllistämistoimenpiteistä, kielenopetuksesta ja tulkkauspalveluista syntyvät menoerät.

Kansanedustajat kiinnittävät lisäksi huomiota pitkän aikavälin kustannus-hyötysuhteeseen, varsinkin tilanteissa, joissa maahanmuuttajien kotoutuminen ei onnistu.

Kansanedustajat esittivät lopuksi hallitukselle esittävät kysymyksen:

”Milloin hallitus aikoo julkaista hallitusohjelman mukaisen riippumattoman selvityksen maahanmuuton kokonaiskustannuksista ja yhteiskunnallisista vaikutuksista, tarkastellaanko kyseisessä selvityksessä myös maahanmuuton pitkän aikavälin kustannus-hyötysuhdetta ja tullaanko selvityksessä erittelemään tarkoin sekä työperäiseen että humanitaariseen maahanmuuttoon liittyvät välittömät ja välilliset julkiset kustannukset?”

KK 300/17

Kansalainen.fi