Blogi: Timo Vihavainen, ma 19.06.2017 19:25

Kohti valoa

Tulevaisuuden johtajat

 

Jokainen muistanee Venäjän nuorisojärjestöt. Siellähän oli Meikäläiset (Naši), Mukana kulkijat (Iduštšije vmeste), Paikalliset (Mestnyje) ja jotakin muutakin taisi olla.

Usein näistä porukoista käytettiin vain nimitystä Putin-nuoret ja yleinen mielipide ei heitä paljoa arvostanut, olipa ilmeisen vihamielinenkin, kuten tutkimukset osoittivat.

Kukapa pitäisi pyrkyreistä ja herrahisseistä. Kyllähän sellaisia demokratiassakin on, mutta eihän niistä tykätä. Tilanne taitaa olla vähän samanlainen kuin oli sota-aikana kunniamerkkien ja ylennysten kanssa: niitä saavat ne, jotka ovat siellä, missä niitä jaetaan, tokaisi joskus isä-vainaa, joka ei niitä sinänsä kaivannut.

Kansa kuitenkin tietää paremmin. Tätä lausetta on jaksettu irviä irvimästä päästyä, eikä ihme, Vennamohan sen aikoinaan keksi. Ja mitäpä muuta Vennamo oli kuin luonnevikainen pelle, joka villitsi kansaa katteettomilla lupauksilla?

Vai oliko hän sentään myös sen unohdetun kansan ääni, josta hän propagandassaan puhui? Ei hänestä tietenkään ollut historian suunnan muuttajaksi, mutta olipahan sentään joku, joka älähti. Tuntui kai se paremmalta kuin pelkkä ylenkatse.

Hesarissa oli tänään juttu tulevaisuuden johtajista. Tarkemmin sanoen se oli muutamasta nuoresta, jotka osallistuvat Washingtonissa sillä nimellä kutsuttuun kurssitukseen.

Kukaan ei tietenkään voi sanoa, tuleeko näistä nuorista minkään sortin johtajia, mutta onhan se toki luultavaa. Pyrky on ilmeisen kovaa ja herrahissi todennäköisesti vauhdittaa asiaa. Paitsi, että meillä ei, ainakaan vielä, ole washingtonilaista herrahissiä, ainakaan virallisesti.

Joka tapauksessa saimme kuulla nuorten lukiolaisten suusta muutamia latteuksia maailman menosta. Ne olivat juuri sellaisia kuin tuon lehden palstoilla muutenkin nähdään.

Ikävältä näyttää, ettei Washingtonissa nyt olekaan isännöimässä/emännöimässä sellaisia hengen ja moraalin jättiläisiä kuin Michelle Obama tai Hillary Clinton, mutta eiköhän sieltä sopiva samaistumiskohde löydy.

Tämä on todennäköistä. On hyvin ymmärrettävää, että elämänsä keväässä olevat fiksut nuoret ovat paitsi optimisteja, myös idealisteja, jotka uskovat jopa tuon kuuluisanvihapuheen pian vanhentuneena häviävän. Ehdoton tasa-arvo on niin aksiomaattinen totuus, ettei sitä edes voi epäillä. Mahtaako edes lurjuksen ja rehellisen miehen välillä olla arvoeroa ja jos niin miksi?

Eihän tässä muuta voi kuin toivottaa lahjakkaille nuorille parasta menestystä. Melkein tulee tippa silmään, kun ajattelee, että juuri noin sitä minäkin olisin voinut tuossa iässä maailmaa hahmottaa.

Johan olisikin herttaista, mikäli tulevaisuuden maailmassa jokaisessa maassa olisi vallassa johtajia, joiden mielestä tämän maailman ongelmat ratkeavat sillä, että me itse kukin omaksumme sen arvopohjan, joka heillä jo on. Ja kansojen toki tulisi seurata johtajiaan.

Mutta meillä ei ole mitään mekanismia, jolla saisimme ihmiskunnan ylivoimaisen enemmistön omaksumaan nuo samat suuret periaatteet.

Pelkään pahoin, ettei meidän tarvitse mennä sen kauemmas kuin Välimeren etelärannikolle, jotta saisimme kuulla tasa-arvon evankeliumin merkitsevän mahdotonta ja suorastaan saatanallista ja täysin vihattavaa arvonihilismiä. Itse asiassa löydämme saman kulttuurin paljon lähempääkin.

Toki ymmärrän täysin näiden puhdasmielisten nuorten jalot ajatukset ja pystyn arvostamaan niitä. Ymmärrän myös, miksi heidän mielipiteensä on nostettu suureksi lehtijutuksi. Toki tällainen ajattelu on ihan tuttua ja kuuluu ikäkauteen.

Ikäkauteen kuuluu myös narsismi, joka panee nuoren ihmisen uskomaan, että maailma muuttuu sitä mukaa, kuin hänen oma tajuntansa muuttuu. Mikäli omassa päässä asioiden järjestys muuttuu, muuttuu se yksin tein koko maapallolla ja miksei koko universumissa, kuten hulluimmat joskus väittävät uskovansa.

Tavallaan kiinnostava on ajatus, että myös ns. vihapuhe loppuisi ennen pitkää. Tämä on tuttua jo 1960-luvulta, jolloin eräät sosiologit ennustivat ideologioiden ehtyvän. Miksi ihmeessä siedettäisiin tai tarvittaisiin ideologioita, kun ihmisillä kerran on aivot ja mekanismit, joiden avulla voidaan laskea, millaisia seurauksia mistäkin politiikasta on?

Mutta. Tuohon aikaan elettiin vielä siinä uskossa, että ihminen on rationaalinen olento ja näinhän länsimaissa näytti yhä enenevässä määrin asianlaita olevankin.

Kukapa olisi voinut 1960-luvulla edes kuvitella, että puolen vuosisadan kuluttua maailmassa vaikuttaa merkittävänä voimana primitiivinen ja irrationaalinen uskonlahko, jonka opetuksia miljoonat ja taas miljoonat fanaattisesti seuraavat.

Nuoret johtajat in spe kaikesta päätellen lähtevät siitä, että kyseessä on jokin lyhytaikainen väärinkäsitys, jota ei tarvitse vakavasti ottaa lukuun.

No, tätä kai me kaikki toivomme. Toiveajattelulle on kuitenkin paha perustaa. Mutta paljon nyt onnea ja menestystä vaan nuorille tuolta menneisydestä, vuoden 1965 ylioppilaalta. Paljon oli toiveita siihenkin aikaan ja paljon on myös toteutunut. Toteutukoot teidänkin toiveenne!

Timo Vihavainen ma 19.06. 19:25

Timo Vihavainen

Timo Juhani Vihavainen on toiminut Helsingin yliopiston Venäjän tutkimuksen professorina vuodesta 2002. Hän on tutkinut myös Suomen historiaa, jossa hän on keskittynyt erityisesti niin sanotun suomettumisen aikaan 1960-luvulta 1980-luvulle.

tuoreimmat

Sankarien maine kestää kaiken

Klo 10:27.

Onnellisuudessa ykkössija

to 21.03. 10:23

Helsinki on muutoksen kärjessä

ke 20.03. 11:27

Käppäukolle kyytiä

ma 18.03. 23:33

Törkeä tapaus

su 17.03. 10:07

Suomenmielisyys

pe 15.03. 20:45

Kauheat puhdistukset

to 14.03. 23:15

Nyt saa jo lukea

ke 13.03. 17:42

Seremonioilla ja ilman

ti 12.03. 15:47

Ohranan arkistoista

ma 11.03. 16:14

blogit

Vieraskynä

Ps-nuorten naiset: Nykyfeminismi tai sukupuolikiintiöt eivät edusta tasa-arvoa

ti 19.03.2019 20:01

Juha Ahvio

Vuosi 2019 totuuden valossa: Miksi kristityn tulee olla kansallismielisen isänmaallinen?

su 17.03.2019 10:23

Professorin Ajatuksia

Oulun demari-imaami kiistää oikeuden näkemyksen lapsiraiskausasiassa

pe 22.03.2019 10:25

Jukka Hankamäki

Lasten ristiretki ja ilmastopolitiikan kobravaikutus

pe 22.03.2019 10:30

Petteri Hiienkoski

The Telegraphin uutiset liikaa Facebookille: yhteisöpalvelu bannasi tiedonvälittäjän vaalien alla

ke 20.03.2019 19:18

Tapio Holopainen

Mistä on pienet getot tehty?

ma 27.08.2018 23:18

Laura Huhtasaari

Riittää, että kansa on sitä mieltä

ti 05.03.2019 14:48

Petri Kaivanto

Vallankaappaus

ke 14.06.2017 09:13

Henna Kajava

Työvoiman tarveharkinnan poiston tuhoisat seuraukset

la 16.03.2019 16:17

Piia Kattelus

Hallitsematon maahanmuutto ja liittoutumispolitiikka ovat nostaneet terrorismin uhkaa Suomessa

ke 17.01.2018 08:44

Henry Laasanen

Mitä termi "vihervasemmisto" tarkoittaa?

pe 24.08.2018 09:42

Arto Luukkanen

Maahanmuuton hintalappu tarkentuu

to 21.03.2019 10:26

Mika Niikko

Kuka opettaa sinun lapsellesi seksuaalisuudesta?

ma 28.01.2019 22:12

Musta Orkidea

Vieraskynä: Kirje eräältä äidiltä

pe 08.02.2019 13:23

Mikko Paunio

Otsikko

su 10.03.2019 10:50

Heikki Porkka

Yleisradio ohjaa suomalaisten ajattelua

ti 19.03.2019 11:04

Tapio Puolimatka

Kirjablogi: Vaarallinen vihreä valhe

su 17.03.2019 10:11

Olli Pusa

Berner kävelevänä skandaalina

pe 22.02.2019 00:16

Alan Salehzadeh

Ei shariaa länteen, vaan länsimaiden tasa-arvoinen lainsäädäntö muslimimaihin

ti 12.06.2018 11:53

Janne Suuronen

ISIS-morsiamet - tätä dokumenttiä ei Yle esitä

ke 13.03.2019 20:09

Reijo Tossavainen

Journalistin päätoim. M. Pettersson: "Me vaikutamme äänestystulokseen"

to 14.03.2019 18:27

Jessica Vahtera

Työpaikkoja ei synny tilastotempuilla

pe 27.04.2018 12:59

Pauli Vahtera

Tyhjästä on paha nyhjästä

la 16.03.2019 11:29

Timo Vihavainen

Sankarien maine kestää kaiken

pe 22.03.2019 10:27

Matti Viren

Populismia

ti 19.02.2019 23:20