Blogi: Juha Ahvio, ma 05.06.2017 12:15

USA:n presidentti Donald Trump hylkäsi Pariisin ilmastosopimuksen

USA:n presidentti Donald Trump piti jälleen yhden vaalilupauksistaan ja irrotti USA:n Pariisissa joulukuussa 2015 solmitusta globalistisesta ilmastosopimuksesta

USA:n edellisen presidentin Barack Obaman päättäväisesti kannattaman ilmastosopimuksen mukaisesti USA:n olisi pitänyt sekä asettaa omalle taloudelleen ja energiantuotannolleen tuhoisia rajoituksia että rahoittaa miljardisummilla YK:n niin sanottua vihreää rahastoa. Tämä rahasto on käytännössä globalistinen tulonsiirtomekanismi, jolla USA:sta ja muualta lännestä siirretään valtavia rahasummia niin kutsuttuun kolmanteen maailmaan.

Presidentti Trump perusteli hyvää ratkaisuaan realistisin järkiargumentein. Hän vetosi virkavelvollisuuteensa puolustaa USA:n kansallista suvereniteettia ja USA:n perustuslakia – jotka molemmat joutuvat kyseenalaisiksi Pariisin ilmastosopimuksen velvoitteiden ja rajoitteiden voimassa ollessa – sekä USA:n taloutta ja amerikkalaisten työpaikkoja.

YK:n arvovallalla ajettu Pariisin ilmastosopimus olisi vaikuttanut USA:ssa sen, että amerikkalainen työmies ja ylipäätään veronmaksaja olisi joutunut selkänahastaan kustantamaan menetetyt amerikkalaiset työpaikat, alemmat palkat, suljetut tehtaat ja taloudellisen tuotannon laskemisen. Pariisin ilmastosopimuksella pyritään globalistisen sosialismin hengessä toteutettuun tulontasaukseen.

Pariisissa joulukuussa 2015 pidetyssä YK-kokouksessa 134:n kolmannen maailman hallituksen edustajat, niin kutsuttu 77:n ryhmä (Group of 77) ja kommunistinen Kiina, esittivät rahalliselta arvoltaan triljooniin nousevan vaatimuslistan länsimaille maksuksi siitä, että suostuvat olemaan yhteistyössä oletetusti ihmisperäisen ilmastonmuutoksen torjunnassa. Kuitenkin esimerkiksi juuri Kiinalle ja Intialle, jotka ovat maapallon pahimpia saastuttajia, sallitaan Pariisin sopimuksen pykälien mukaan varsin lieviä päästörajoitustavoitteita, kun taas USA:n osalle sovittiin erittäin tiukat rajoitteet ja velvoitteet fossiilisen energian alas ajamiseksi.

Presidentti Trumpin päätöstä ymmärtääkseen on syytä pitää mielessä se, mistä Stephen Moore ja Kathleen Hartnett White muistuttavat kirjansa Fueling Freedom: Exposing the Mad War on Energy (Regnery, 2016) alkusanoissa ja johdannossa: USA:lla on enemmän käyttöön otettavissa olevia energialähteitä kuin millään muulla valtiolla. USA:lla on enemmän öljyä ja maakaasua kuin Saudi-Arabialla, Iranilla, Venäjällä Kiinalla ja kaikilla OPEC-valtioilla yhteensä. Jo nykyäänkin käytössä olevan erityyppisen porausteknologian näkökulmasta tarkasteltuna USA:lla on satojen vuosien öljy-, maakaasu- ja kivihiilireservit.

Pariisin ilmastosopimuksen ja ylipäätään YK:n ajaman globalistisen ilmastoideologian tavoitteisiin on lukeutunut sekin, että USA ei näitä luontaisia energiaresurssejaan käyttöönsä ottaisi, koska osaltaan myös näiden energiaresurssien myötä USA:lla olisi kyky toimia tosiasiallisen itsenäisenä ja riippumattomana geopoliittisena toimijana. Tällaisen geopoliittisen itsenäisyyden ja riippumattomuuden salliminen ei kuitenkaan kuulu globalistisen politiikan kannattajien hyväksymiin asioihin. Tästä syystä presidentti Trumpin päätös irrottaa USA Pariisin ilmastosopimuksesta on, kuten arvata saattoi, nostattanut varsin kriittisiä ja jopa vihamielisiä vastalauseita erilaisten globalistien ja heidän vaatimuksiaan myötäilevien poliitikkojen ja talousmiesten taholta.

Kannattaa myös muistaa, että koko maailman energian- ja sähköntuotanto nojaa lähes 90-prosenttisesti fossiilisten polttoaineiden eli kivihiilen, öljyn ja maakaasun varaan. Esimerkiksi USA:n sähköstä vain 4,3 prosenttia tuotetaan niin kutsutuista puhtaista ja uusiutuvista lähteistä kuten tuulivoimasta ja aurinkoenergiasta. Ja tämä siitäkin huolimatta, että USA:n liittohallitus on syytänyt tukiaisina näille lähteille kymmeniä miljardeja dollareita.

Tosiasia kuitenkin on, että näistä lähteistä ei kyetä tuottamaan sitä määrää sähköä ja energiaa ylipäätään, jota nykyainainen teollisuus- ja teknologiayhteiskunta tarvitsee. Myöskään kolmannen maailman tuhoisa köyhyys ei tule koskaan poistumaan ilman laajamittaista sähkön käyttöä ja tämän takaavien runsaiden ja edullisten fossiilisten lähteiden hyödyntämistä. Vihreän ekososialistinen sota fossiilisia polttoaineita vastaan ja niiden leimaaminen ”likaiseksi” energiaksi on tuhoisaa paitsi länsimaisten teollisuusyhteiskuntien kannalta myös ja ennen kaikkea maailman köyhien kannalta.    

Sitä, miksi myös niin kutsuttu globalistinen iso raha tukee YK:n Agenda 21:ä ja siihen lukeutuvaa Pariisin ilmastosopimusta, selostan tarkemmin kirjani Avoimet rajat ja maahanmuutto (Kuva ja Sana, 2016) sivuilla 155–160.  

Ilmastonmuutosagendan ja etenkin siihen oleellisesti sisältyvän ihmisperäisyysuskomuksen ideologis-uskonnollista perusluonnetta ja aiheeseen liittyviä luonnontieteellisiä ulottuvuuksia olen käsitellyt seuraavissa blogeissani:

”Kestävän kehityksen” vihreä valhe 17.6.2012; IPCC:n ilmastohälytys järkyttää jälleen 13.10.2013;Usko ihmisperäisen ilmastonmuutoksen todellisuuteen on ideologisen maailmankatsomuksellista, ei tieteellistä 18.10.2015 ja Jatkoa ilmastonmuutoskeskustelulle25.10.2015.

Erittäin hyvän yhteenvedon siitä ilmastotieteellisestä asiantuntija-argumentaatiosta, joka asettaa vallitsevan ihmisperäisyysuskomuksen varsin kriittiseen valoon, tarjoaa Hallituksista riippumattoman kansainvälisen ilmastopaneelin NIPCC:n (The Nongovernmental International Panel on Climate Change) suomeksi käännetty ilmastotieteellinen yhteenvetopaperi Ilmastonmuutos uudelleen harkittuna II. Fysikaalinen tiede. Yhteenveto päättäjille vuodelta 2013.     Varsinkin tähän paperiin kannattaa paneutua huolella ja ajatuksella.

Hyviä teoksia aiheeseen syventymiseksi ovat myös seuraavat: Moran, Alan, ed., Climate Change: The Facts (The Institute of Public Affairs, 2015) ja Robinson, G. DedrickRobinson III, Gene D.,Global Warming-alarmists, Skeptics and Deniers: A Geoscientist Looks at the Science of Climate Change (Moonshine Cove Publishing, 2012). Lukemisen arvoinen on lisäksi tohtori ja dosentti Mikko Paunion teos Vihreä valhe (Auditorium, 2015). Mielenkiintoisen moraalisen näkökulman aiheeseen tarjoaa Alex Epstein kirjassaan The Moral Case for Fossil Fuels (Penguin, 2014).

Vihreän ilmastonmuutosagendan historiallisia ja ideologisia taustoja sekä tämän päivän pyrintöjä avaavat meteorologi Brian Sussman teoksissaan Climategate: A Veteran Meteorologist Exposes the Global Warming Scam (WND Books, 2010) ja Eco-Tyranny: How the Left’s Green Agenda Will Dismantle America (WND Books, 2012) sekä tutkiva journalisti Elizabeth Nickson kirjassaan Eco-Fascists: How Radical Conservationists Are Destroying Our Natural Heritage (Broadside Books, 2012).

Hyvän ja perustellun raamatullis-teologisen analyysin ympäristö- ja ilmastonmuutosaiheesta esittää Uuden testamentin selitysopin ja systemaattisen teologian professori ja johtaviin konservatiivisiin evankelikaalisiin teologeihin lukeutuva Wayne Grudem kattavan Politics According to the Bible: A Comprehensive Resource for Understanding Modern Political Issues in Light of Scripture (Zondervan, 2010) -teoksensa ”The Environment” -luvussa, sivuilla 320-386.

Juha Ahvio ma 05.06. 12:15

(Kaikki OM:n osoitteet vaihdettiin turvallisiksi https- osoitteiksi 28.10.2018. Muutos nollasi osan vanhoista FB peukutus- ja jakolaskureista)

Juha Ahvio

Juha Ahvio, teologian tohtori, dosentti, Patmos Lähetyssäätiön tutkimusjohtaja

tuoreimmat

Vuosi 2019 totuuden valossa -luentosarja alkaa

la 12.01. 00:06

GCM-sopimus edistää globalistista YK-radikalismia

la 05.01. 23:01

Jumalan Pojan inkarnaatio on joulun ydinsanoma myös vuonna 2018

su 23.12. 20:49

Mitä islamista ja Euroopan unionista saa Suomessa sanoa?

pe 21.12. 23:07

Sananvapaus on uhattuna Suomessa

to 06.12. 13:01

Suomen itsenäisyyspäivä 6.12.2018 GCM-sopimuksen hyväksymisen aattona

ma 03.12. 22:53

Presidentti Jair Bolsonaro ja Brasilian konservatiivinen vastavallankumous

su 25.11. 00:09

YK:n GCM-sopimus uhkaa sekä kansallisia rajoja että sananvapautta

to 15.11. 23:38

Trump ja republikaanit saivat strategisen torjuntavoiton USA:n välivaaleissa

to 08.11. 23:18

Dosentti Markku Ruotsilan pätevän kattava analyysi USA:n sydänmaiden konservatiivien kapinasta

pe 02.11. 22:45

blogit

Vieraskynä

Vihapuhe on ihmisoikeus

ke 09.01.2019 17:44

Juha Ahvio

Vuosi 2019 totuuden valossa -luentosarja alkaa

la 12.01.2019 00:06

Professorin Ajatuksia

Mitä Sipilä ja Kekomäki jättivät kertomatta?

ma 14.01.2019 23:35

Jukka Hankamäki

Edessä maahanmuuttovaalit, ja miksi?

ti 15.01.2019 23:26

Petteri Hiienkoski

Pääministerin falskit selitykset

ma 14.01.2019 00:14

Tapio Holopainen

Mistä on pienet getot tehty?

ma 27.08.2018 23:18

Laura Huhtasaari

Perussuomalaiset ovat ratkaisu

ma 14.01.2019 17:38

Petri Kaivanto

Vallankaappaus

ke 14.06.2017 09:13

Henna Kajava

Suomesta tulossa Espanjaa afrikkalaisempi

ma 14.01.2019 23:12

Piia Kattelus

Hallitsematon maahanmuutto ja liittoutumispolitiikka ovat nostaneet terrorismin uhkaa Suomessa

ke 17.01.2018 08:44

Henry Laasanen

Mitä termi "vihervasemmisto" tarkoittaa?

pe 24.08.2018 09:42

Arto Luukkanen

Suvakkilan samba

ti 15.01.2019 23:25

Mika Niikko

Itsekkyyden naamiaiset

ma 02.07.2018 00:54

Musta Orkidea

Viimeisen muurin takana on totuus

ke 14.02.2018 10:55

Mikko Paunio

Elina Grundström on maineriski JSN:lle

to 20.12.2018 16:13

Heikki Porkka

Me tiesimme, mutta emme estäneet

ke 16.01.2019 14:28

Olli Pusa

Vastuunpakoilun SM-kisat?

la 12.01.2019 22:51

Alan Salehzadeh

Ei shariaa länteen, vaan länsimaiden tasa-arvoinen lainsäädäntö muslimimaihin

ti 12.06.2018 11:53

Janne Suuronen

Kuinka paljon puolue vastaa kannattajakuntaansa ?

la 22.12.2018 19:13

Reijo Tossavainen

Persujytky on viisauden alku - mutta vain vaalien alla

ma 14.01.2019 16:09

Jessica Vahtera

Työpaikkoja ei synny tilastotempuilla

pe 27.04.2018 12:59

Pauli Vahtera

Kokonaisuuden hahmottaminen

ti 17.10.2017 12:43

Timo Vihavainen

Memento

ti 15.01.2019 23:23

Matti Viren

Taas se Impivaara

ma 06.08.2018 22:40