Blogi: Olli Pusa, ti 30.05.2017 10:35

Mikä onkaan valtion perustehtäviä?

On erilaisia käsityksiä siitä, mikä on valtion perimmäinen tehtävä. Kaikkein suppeimmissakin malleissa sellaiseksi katsotaan kansalaisten turvallisuudesta huolehtiminen. Kuinka hyvin Suomessa onnistutaan tässä? Keskityn tässä ensisijaisesti sisäiseen turvallisuuteen.

Suomi on ollut maineeltaan turvallinen maa ja on monessa vertailussa sitä edelleen. Mutta melkoisia muutoksia on tapahtunut. Suomessa poliisi on nauttinut varsin suurta luottamusta kansalaisten keskuudessa. Se on myös helpottanut poliisin toimintaa, koska ilman yhteyttä kansalaisiin turvallisuusorganisaatiot ovat kuin kala kuivalla maalla.

Poliisien määrä suhteessa asukaslukuun on Suomessa ollut kansainvälisesti matala. Sillä on pärjätty, kun turvallisuustilanne on ollut hyvä. Viime vuosina on poliisien määrää Suomessa vähennetty voimakkaasti. Aikaisemmin Suomessa oli yli 7500 poliisia ja kehitys johtaa siihen, että poliisien määrä putoaa tasolle 6500. Siis laskua 1000 poliisia eli melkoinen prosentuaalinen pudotus.

Tuo on näkynyt siinä, kuinka poliisi karsii tehtäviään. Liikenteen erikoispoliisi lakkautettiin. Yhä suurempi osa liikenteen valvonnasta tapahtuu tolppakameroilla, jotka eivät havaitse kuin osan vaarallisistakaan liikennevirheistä. Peltipoliisit ovat kyllä tehokkaita laitteita keräämään sakkorahoja valtion kassaan.

Omaisuusrikosten selvittäminen on romahtanut ja poliisi ylipäätään tutkii vain osan omaisuusrikoksista. Jos tavalliselta kansalaiselta varastetaan esim. polkupyörä, ei sitä enää yleensä löydetä. Se polkupyörä on usein ollut liikkumisen kannalta välttämätön, eikä monilla ole varaa uuteen pyörään. Vakuutuksissakin on yleensä isot omavastuut.

Nyt väkivaltarikosten selvittämisasteetkin ovat romahtamassa. Eri poliisipiireissä erot vaihtelevat, mutta puhutaan kymmenien prosenttiyksikköjen laskusta. Esimerkiksi Oulussa väkivaltarikosten selvittämisprosentti on pudonnut 87%:sta 67%:iin. Ihmisten henki ja terveyskään ei tunnu kiinnostavan?

Viime vuonna poliisilla oli Suomessa 20.000 kiireellistä hälytystehtävää, joihin saavuttiin yli tunti hälytyksen jälkeen. Antaa rikollisille kivasti aikaa toimia ja häipyä paikalta.

Samaan aikaan ulkoisen turvallisuuden ja sisäisen turvallisuuden raja on hämärtymässä erilaisten hybridisodan uhkien vuoksi. Vastaukseksi kysymykseen kuinka Suomi vastaa näihin uhkiin korostetaan, että poliisi on yksi osa ensimmäisen aallon turvakoneistosta. Sen tehtäväkenttä on siis tosiasiassa laajentumassa.

Eihän tässä touhussa ole mitään järkeä. Ajetaan alas kansalaisten luottamusta nauttiva turvallisuuskoneisto samaan aikaan kun haasteet maailmalla vain kasvavat. Luulisi vastauksen olevan päinvastainen.

Miksi tällaista sitten tehdään? Perusteluksi mainitaan raha. Poliisin suurin kustannuserä ovat kiistatta palkat. Jos olettaa yhden poliisin palkkojen ja sivukulujen olevan n. 60.000 euroa vuodessa, 1000 poliisin palkoissa säästetään vuodessa 60 miljoonaa euroa. Koko poliisin palkkakulut olisivat näin laskien vajaat 450 miljoonaa vuodessa. Toki suuria summia, mutta jos sisäisen turvallisuuden palkkauskulut ovat tasoa 0,2 % BKT:sta, ei Suomen ongelma tuosta kustannuksesta aiheudu.

Onko siis tuo 60 miljoonaa jotenkin ylivoimainen kustannuserä Suomessa? Kun valtio velkaantuu valtavaa vauhtia, vaatimukset säästöistä ovat ymmärrettäviä. Mutta esimerkiksi turvapaikanhakijoiden osalta kustannuksilla ei tunnu olevan juuri mitään merkitystä. Vuonna 2016 valtio maksoi yksinomaan vastaanottokeskusten kustannuksia yli 600 miljoonaa euroa. Luvussa eivät ole mukana monet muut kustannukset. Summa vastaa 10 vuoden säästöjä poliisien palkkauskuluissa ja on suuruusluokaltaan sama kuin koko poliisihallinnon kustannukset vuodessa. Suurin osa tuon kustannuksen aiheuttaneista todetaan elintasoseikkailijoiksi, joille annetaan hylkäävä päätös. Mutta heidän elättämiseensä valtiolta kyllä riittää rahaa.

Siis kaikissa asioissa ei olekaan niin väliä, joutuuko valtio ottamaan velkaa. On ministereitä myöten myönnetty, ettei Suomen olisi lakien mukaan tarvinnut ottaa noita hakijoita vastaan. Se päätös oli poliittinen päätös ja rahalla ei ollut väliä. Turvapaikanhakijat lisäsivät poliisin tehtäviä monella tapaa niin hallinnossa kuin kentällä ja rikostutkinnassa. Esimerkiksi KRP:n tilastojen mukaan irakilaisilla on 43-kertainen todennäköisyys syyllistyä raiskauksiin kuin Suomen kansalaisilla. Tämä ehkä osaltaan selittää väkivaltarikosten selvittämisprosentin laskua?

Miten suomalaiset päättäjät kuvittelevat kansalaisten suhtautuvan tuollaiseen toimintaan? Turvallisuuden tarve on yksi ihmisen keskeisistä tarpeista. Jos valtio ei siitä huolehdi, aikaa myöten ihmiset alkavat itse huolehtia siitä ja ottavat lain omiin käsiinsä. Silloin arvokas suomalainen turvallisuuskulttuuri romahtaa. Vartija-armeijoiden suojaamat päättäjät tuntuvat olevan piittaamattomia kansalaisten turvallisuudesta.

Samalla kuin Suomeen otettiin valtava määrä turvapaikanhakijoita, tuotettiin myös valtava määrä lisätyötä turvallisuuskoneistolle. Rikollisuus on kasvanut voimakkaasti, viranomaisten resursseista yhä suurempi osa kuluu vaarallisten ihmisten valvontaan ja kansainväliseen yhteistoimintaan. Kansalaisten kritiikkiä vahtimaan on ohjattu melkoinen määrä poliiseja vahtimaan kirjoittelua eri medioissa. Sekin on poissa muista turvallisuustehtävistä.

Epätoivoisen oloisena on alettu pohtia erilaisia reservijärjestelyjä poliisin tueksi. Suomen reservi (sotilaspoliisikulutuksen saaneet ehkä pois laskien) on kuitenkin suunniteltu aivan erilaisiin oloihin. Toki reservit ovat hyväksi, mutta ei niillä ole tarkoitus pyörittää normaalia toimintaa. Ne ovat kriisin varalta.

Varmaan täytyy tunnustaa tulleensa vanhaksi, kun en parhaalla tahdollanikaan kykene löytämään mitään loogista ja järkevää linjaa Suomen viime vuosien hallitusten toiminnasta sisäisen turvallisuuden suhteen.
 

Olli Pusa ti 30.05. 10:35

Olli Pusa

Sosiaaliturvapolitiikan dosentti, Yhteiskuntatieteiden tohtori, vakuutusmatemaatikko (SHV) Eläkkeiden ja sosiaaliturvan rahoituksen asiantuntija

tuoreimmat

Raha ja hoiva

ma 18.02. 22:53

Uutta turvapaikanhakija-aaltoa valmistellaan

to 17.01. 22:31

Vastuunpakoilun SM-kisat?

la 12.01. 22:51

Demokratian alasajo?

to 27.12. 20:30

Ilmastokiima

pe 14.12. 12:26

Länsimaiden perikato?

su 02.12. 22:56

Ukraina Euroopan ilmapuntari

ti 27.11. 10:24

Vertailu Obama Trump

ma 19.11. 17:40

EU-liittovaltio

la 10.11. 14:24

Saksalaissuuntaus

to 01.11. 20:22

blogit

Vieraskynä

Miten Amerikan eliitti jakoi kansan kahtia

la 02.02.2019 00:40

Juha Ahvio

Vuoden 2019 vaalit ovat ratkaisevan tärkeitä

su 17.02.2019 21:28

Professorin Ajatuksia

Eduskunnassa näyteltiin farssi aktiivimallin ympärillä

ke 20.02.2019 22:34

Jukka Hankamäki

Miksi Perussuomalaisten kannatus nousee?

ti 19.02.2019 22:49

Petteri Hiienkoski

Demokratia ja uskonnonvapaus edellyttävät sananvapautta

su 10.02.2019 04:15

Tapio Holopainen

Mistä on pienet getot tehty?

ma 27.08.2018 23:18

Laura Huhtasaari

Rajatonta välinpitämättömyyttä

pe 08.02.2019 19:19

Petri Kaivanto

Vallankaappaus

ke 14.06.2017 09:13

Henna Kajava

Kantasuomalaisia syrjitään yo-kirjoituksissa järjestelmällisesti

la 26.01.2019 22:07

Piia Kattelus

Hallitsematon maahanmuutto ja liittoutumispolitiikka ovat nostaneet terrorismin uhkaa Suomessa

ke 17.01.2018 08:44

Henry Laasanen

Mitä termi "vihervasemmisto" tarkoittaa?

pe 24.08.2018 09:42

Arto Luukkanen

Suomi intiaanina - viekö EVM maat ja mannut?

ma 18.02.2019 22:18

Mika Niikko

Kuka opettaa sinun lapsellesi seksuaalisuudesta?

ma 28.01.2019 22:12

Musta Orkidea

Vieraskynä: Kirje eräältä äidiltä

pe 08.02.2019 13:23

Mikko Paunio

Vihertynyt valtaeliitti ja identiteettipolitiikan moraalikaaos

la 16.02.2019 11:57

Heikki Porkka

Yle pimittää merkittävää tietoa Ranskan antisemitismistä

ke 20.02.2019 19:22

Olli Pusa

Raha ja hoiva

ma 18.02.2019 22:53

Alan Salehzadeh

Ei shariaa länteen, vaan länsimaiden tasa-arvoinen lainsäädäntö muslimimaihin

ti 12.06.2018 11:53

Janne Suuronen

Neuvostotaide oli propagandan väline

ke 20.02.2019 17:49

Reijo Tossavainen

Tee oma arvovalintasi ja äänestä!

ma 11.02.2019 09:16

Jessica Vahtera

Työpaikkoja ei synny tilastotempuilla

pe 27.04.2018 12:59

Pauli Vahtera

Kokonaisuuden hahmottaminen

ti 17.10.2017 12:43

Timo Vihavainen

Eilispäivän elämää

ke 20.02.2019 22:35

Matti Viren

Populismia

ti 19.02.2019 23:20