Kuntavaalit ovat ohi, mutta puolueiden on jo valmistauduttava maakuntavaaleihin jo ensi tammikuussa, mikäli sote-uudistus etenee aikataulussaan.

Mikäli äänet jakautuisivat maakuntavaaleissa samalla tavalla kuin kuntavaaleissa, Keskusta saisi 291 paikkaa, SDP 252 ja Kokoomus 226. Vihreille jäisi 112, Perussuomalaisille 110, Vasemmistoliitolle 105, KD 52, RKP 47 ja muille 7. 

Kokoomuksen asema olisi maakuntahallinnossa kuitenkin vahvempi kuin paikkamäärästä voisi päätellä, arvioi politiikan tutkija Johanna Vuorelma Helsingin yliopistosta, Ylen uutisessa.

"Kaikkein vahvin haastaja keskustalle ei ole välttämättä SDP, joka on toiseksi suurin puolue maakuntavaaleissa tämän laskelman mukaan, vaan ennemminkin kokoomus", Vuorelma sanoo.

Tätä Vuorelma perustelee kokoomuksen vahvalla asemalla Suomen väekkäimmissä maakunnissa. Kokoomus on ykkönen Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa sekä jakamassa Pirkanmaan herruutta SDP:n kanssa, kertoo Ylen artikkeli.

Vuorelman kertoo, että maakuntavaaleissa kaupunkien merkitys tulee olemaan ympäryskuntia vähäisempi, mikä suosii keskustaa ja painaa esimerkiksi vihreitä.

"Vihreiden huima vaalivoitto näissä kuntavaaleissa sulaisi maakuntavaaleissa. Esimerkiksi Jyväskylässä vihreät voitti vaalit, mutta Keski-Suomen maakunnassa vihreät olisi vasta neljäntenä", Vuorelma sanoo.

Äänestystulokseen tulee kuitenkin vaikuttamaan ehdokasasettelun lisäksi äänestysaktiivisuus. Kyseessä on ensimmäiset maakuntavaalit ja kansalaisten aktivoiminen äänestämään riippuu paljolti siitä, kuinka vaalien merkitys ymmärretään. Myös Perussuomalaisten puheenjohtajavalinta saattaa muuttaa Perussuomalaisten äänestysaktiivisuutta.