Blogi: Timo Vihavainen, pe 07.04.2017 11:16

Suurkaupunki ja metropoli

Suurkaupunki ja metropoli

 

Helsingin Sanomien mukaan pormestariehdokkaat kannattavat lähes yksimielisesti Helsingin ripeää kasvua liki 900000 asukkaan metropoliksi.

No huh. Mitähän tämä nyt sitten mahtaa merkitä, kun Helsingin metropolin koko jo nykyään on pitkälti toista miljoonaa. Luvusta 1,3 miljoonaa on puhuttu.

Suorittamalla hieman ajatustyötä pääsee siihen johtopäätökseen, että metropolilla ei tässä tarkoitetakaan metropolia, vaan kunnan hallinnon piiriin kuuluvien asukkaiden määrää.

Täytyy taas pitkästä aikaa todeta, että suomalaisilla näyttää olevan tässäkin asiassa aivan omat norminsa ja kaupunkien koosta puhuttaessa tarkoitetaan vain ja ainoastaan siellä virallisesti kirjoilla olevien asukkaiden määrää.

Tässä ei sinänsä ole mitään moittimista, mutta kun samaan aikaan otetaan sellaisenaan ulkomaalaisten omista kaupungeistaan esittämät luvut, jotka tehdään toisen periaatteen mukaan, on tie auki loputtomiin väärinkäsityksiin.

Tilanne on hieman sama, kuin taannoinen tapamme ilmoittaa alkoholijuomien väkevyys painoprosentteina, mikä oli sinänsä järkevää ja kemistin näkökulmasta ilmeisesti aikoa oikea tapa.

Ongelma syntyi kuitenkin siitä, että muualla maailmassa pitoisuus ilmoitettiin tilavuusprosentteina. Niinpä sotku oli valmis ja kun vielä lainsäädäntömmekin tunsi vain painoprosentit ja ulkomaiset pakkaukset puhuivat tilavuusprosenteista, olisi tarvittu muuntotaulukot tai vähintäänkin laskutikku ainakin tullimiehille.

Sellaisia ei jaettu ja koko hommaa leimasi epämääräinen sekavuus. Lienee tapahtunut oikeusmurhia, väärinkäsityksiä ja suuriakin tragedioita, en tiedä.

Mutta metropoleihin. Suurkaupungit syntyivät Euroopassa käytännössä vasta 1800-luvulla. Sitä ennen suurimmatkin keskukset olivat olleet vielä enemmän tai vähemmän kylämäisiä, vaikka niiden väkiluku joskus harvoin nousi satoihin tuhansiin, kuulemma jopa miljoonaan. Muualla suurkaupungit ovat syntyneet myöhemmin, tietyin poikkeuksin.

Uusista eli siis nyt jo vanhoista metropoleista onkin yhä helppo huomata, että ne ovat syntyneet kylien kasvaessa yhteen. Miten monta High Streetiä mahtaakaan olla Lontoossa? Arvelisin, että alle viisikymmentä, mutta yli kaksikymmentä. Ne ovat siis entisiä kylän pääraitteja.

Lontoo rakentuukin kaupunkipiireistä (boroughs), joita sisä-Lontoossa on 12 ja sen ulkopuolella 20. Niillä on itsehallinto ja verotusoikeus, osan tuloista ne antavat Lontoon yhteishallinnolle.

Cityn erikoisasema näkyy monesta seikasta, jopa poliisin kypärien mallista. Kuitenkin tässä ”kaupungissa” on vain noin 7000 asukasta. Pitäisikö meidän pitää sitä Lontoon varsinaisena asukaslukuna, vai otetaanko mukaan vielä muitakin borougheja ja miten monta?

Normaalisti menetellään jälkimmäisellä tavalla ja Lontoon väkiluvuksi ilmoitetaan usein jonkun verran yli 8 miljoonaa. Muistan, että sitä tuolla perusteella kauan sanottiin maailman suurimmaksi kaupungiksi, mitä se lienee ollutkin. Sitten ohi ajoi New York ja sen jäljissä yhä uudet ja uudet metropolit.

Luulen, että on ainakin monien mielestä hienoa, mikäli kaupungilla on suuri asukasluku. Senpä vuoksi maailmalla on tapana yleensä ilmoittaa sellaiseksi metropolialueen asukasmäärä, eikä ydinalueen tärkeimmän kunnan väkilukua.

Asiaa on yleensä mahdollista manipuloida lähes loputtomasti. Pariisin ydinalueen (Commun de Paris) väkiluku on vain 2,2 miljoonaa, mutta metropolialueella( Île-de-France) asuu 11,9 miljoonaa henkeä. On lähinnä makuasia, kumpaa käyttää, eri tilanteissa erilaiset luvut saattavat olla paikallaan, kuten muistakin yhteyksistä tiedämme ja ymmärrämme.

Entä naapurimme Pietari? Sen kokoa näkee usein leveällä pensselillä mainittavan milloin kuudeksi, milloin viideksi miljoonaksi. Hallinnollisen Pietarin kaupungin asukasmäärä oli tämän vuoden alussa lähes 5,3 miljoonaa. Vielä 1990-luvulla se oli notkahtanut 4,6 miljoonaan.

Mikäli siihen lisätään Leningradin alue, saadaan 1,6 miljoonaa henkeä lisää, mutta silloin luvusta tulee jo varsin mielivaltainen, koska mukana on parikymmentä kaupunkia ja laajat haja-asutusalueet. Yhtä hyvin voisimme lisätä Helsingin väkilukuun vielä Turun ja Tampereenkin ympäristöineen, jolloin saisimme kai kolmisen miljoonaa henkeä.

Mutta miksipä lisäisimme? Ehkä siksi, että saisimme taloudellisesti entistä vahvemman yksikön, jollaisiin kuulemma nykyään onkin ihan pakko siirtyä Suomessa pääkaupunkiseudun ulkopuolella, vaikka esimerkiksi Ranskassa tällaista pakkoa ei ole.

Hallinnon yhdistäminenhän ei, luojan kiitos, vielä merkitse ihmisten sullomista yhteen läjään. Se saattaisi kai merkitä myös järkevää koordinaatiota, edellyttäen, että ihmisten mahdollisuus vaikuttaa lähiympäristöönsä säilyisi.

En tiedä, miten Lontoon kunnallishallinto asukkaan kannalta toimii. Luulen kuitenkin, että se malli ainakin periaatteessa voisi yhdistää koko laajan talousalueen saman, järkevän kokonaisnäkemyksen piiriin sen sijaan, että lähes tasavahvat ”kaupungit” pitävät härkäpäisesti kiinni omista alueistaan ja veronmaksajistaan ja julistavat kärsivänsä suurta puutetta rakennusmaasta, vaikka parin kilometrin päässä olisi loputtomasti tilaa tarjolla.

Toki suurilla yksilöillä on huonot puolensa. Ellei päätöksentekoa riittävästi hajauteta, käy pienelle asukkaalle kuin Suomelle EU:ssa. Rahat kyllä otetaan, mutta pannaan ne johonkin kauas maksajan ulottuvilta. Mutta tämä ongelma lienee ikuinen.

 Joka tapauksessa metropolin yhdistämistä yhdeksi kokonaisuudeksi kannattaisi varmaankin ainakin yrittää. Kyseessähän on organismi, joka kuuluu luonnostaan yhteen. Vantaan kaupunki, joka vielä hiljattain esiintyi oikealla vanhalla nimellään Helsingin maalaiskunta, Helsinge socken, on oikeasti vain esikaupunki. Kun siellä 1970-80-luvuilla asuin, ei koko ”kaupungissa” edes ollut yhtään hotellia. Miksipä olisi ollut?

Osmo Soininvaara, joka paradoksaalisesti usein esittää järkeviä ideoita vihreästä taustastaan huolimatta, ehdotti muistaakseni, että pääkaupunkiseudun kunnat pitäisi lailla pakottaa yhdistymään.

Näin Helsingin metropolista tulisi se, mikä se on, käyttääkseni juhlallista ilmausta. Samaan aikaan asukkaiden eduista pitäisi huolehtia kaupunginosavaltuustoissa, jotka todella kantavat huolta siellä asuvista.

Mutta eihän tällaista voi käytännössä toteuttaa ja syykin on ilmeinen. Meidän demokraattisen päätöksentekomme piiriin kuuluu tuhansia ihmisiä, jotka pitävät kynsin hampain kiinni tuolistaan. Tulos on sitten mikä on ja itsehän me sen päätämme. Ei se nyt hirveän hyvä ole, mutta huonompikin voisi olla.

Timo Vihavainen pe 07.04. 11:16

(Kaikki OM:n osoitteet vaihdettiin turvallisiksi https- osoitteiksi 28.10.2018. Muutos nollasi osan vanhoista FB peukutus- ja jakolaskureista)

Timo Vihavainen

Timo Juhani Vihavainen on toiminut Helsingin yliopiston Venäjän tutkimuksen professorina vuodesta 2002. Hän on tutkinut myös Suomen historiaa, jossa hän on keskittynyt erityisesti niin sanotun suomettumisen aikaan 1960-luvulta 1980-luvulle.

tuoreimmat

Hirmuisia asioita

la 15.12. 00:04

Vanhoja kirjoja

to 13.12. 23:43

Kieliparkamme on vaarassa

ke 12.12. 23:33

Joutavan paperin johdosta

ti 11.12. 23:49

Symbolit ja historia

ma 10.12. 23:29

Tatuoitu nainen

la 08.12. 23:22

Siivottomuuden psykologiaa

pe 07.12. 23:08

Satuja lapsille

to 06.12. 12:56

Kansallispäivä

ti 04.12. 22:31

Suuri johtaja

ma 03.12. 22:50

blogit

Vieraskynä

Kirja-arvio: Pilvikädet, M.A. Meretvuo

to 13.12.2018 23:30

Juha Ahvio

Sananvapaus on uhattuna Suomessa

to 06.12.2018 13:01

Professorin Ajatuksia

Pekka Haavisto ja Li Andersson viihteen parissa

la 15.12.2018 23:03

Jukka Hankamäki

Euroopan valtioiden itsenäistyminen etenee

la 15.12.2018 00:06

Petteri Hiienkoski

Ylen sokeat politrukit "natsijahdissa"

pe 07.12.2018 05:29

Tapio Holopainen

Mistä on pienet getot tehty?

ma 27.08.2018 23:18

Petri Kaivanto

Vallankaappaus

ke 14.06.2017 09:13

Henna Kajava

Afrikan tulevaisuus huumeiden varjossa

su 09.12.2018 15:21

Piia Kattelus

Hallitsematon maahanmuutto ja liittoutumispolitiikka ovat nostaneet terrorismin uhkaa Suomessa

ke 17.01.2018 08:44

Henry Laasanen

Mitä termi "vihervasemmisto" tarkoittaa?

pe 24.08.2018 09:42

Arto Luukkanen

GCM - mitätön - laiton?

la 15.12.2018 23:05

Mika Niikko

Itsekkyyden naamiaiset

ma 02.07.2018 00:54

Musta Orkidea

Viimeisen muurin takana on totuus

ke 14.02.2018 10:55

Mikko Paunio

Vihreä metsäpolitiikka aiheutti Kalifornian metsäpalot

la 15.12.2018 11:54

Heikki Porkka

Facebook ja sananvapaus - mahdoton yhtälö?

to 13.12.2018 19:52

Olli Pusa

Ilmastokiima

pe 14.12.2018 12:26

Alan Salehzadeh

Ei shariaa länteen, vaan länsimaiden tasa-arvoinen lainsäädäntö muslimimaihin

ti 12.06.2018 11:53

Janne Suuronen

Yle asennekasvatuksen asialla

to 23.08.2018 14:57

Reijo Tossavainen

Agendatoimittajat turvautuvat jo natsien propagandajohtaja Göbbelsin oppeihin

la 08.12.2018 18:28

Jessica Vahtera

Työpaikkoja ei synny tilastotempuilla

pe 27.04.2018 12:59

Pauli Vahtera

Kokonaisuuden hahmottaminen

ti 17.10.2017 12:43

Timo Vihavainen

Hirmuisia asioita

la 15.12.2018 00:04

Matti Viren

Taas se Impivaara

ma 06.08.2018 22:40