Blogi: Timo Vihavainen, ma 03.04.2017 07:08

Platonin lähteillä

Ideaopin lähteillä

 

Täydellinen, erityisesti nuorella yksilöllä tavattava naisen takamus osoittaa, että nainen on Jumalan kuva, todisti muuan ranskalainen, joka oli omistautunut tämän ruumiinosan kuvaamiselle.

Epäilemättä hän on oikeassa. Mutta tässä tapauksessa jumala on pakanallinen Afrodite/Venus. Suotta hän ei saanut lisänimeä kallipyge -kaunispyllyinen.

Ja kuitenkin ruumiin kauneus on hyvin hetkellistä. Suotta ei Dostojevski maininnut, että Dušenka, isä Karamazovin hulluksi tehnyt tyttö oli niitä venäläisiä kaunottaria, jotka kukoistavat vain lyhyen ajan.

 Itse asiassa merkit muotojen täydellisyyden menettämisestä olivat jo näkyvissä. Ennen pitkää Dušenka olisi pullea, ehkä hauskannäköinen nainen, mutta muotojen täydellisyys olisi iäksi mennyttä.

Niin aina. Ranskan kaikkein gallialaisin presidentti Charles de Gaulle vertasi joskus valtiosopimuksia tyttöihin ja ruusuihin: kaikilla oli kukoistusaikansa ja se oli rajoitettu. Ennen pitkää täydellisyys oli tuomittu katoamaan, sopimuksia oli noudatettava, naista kohtaan oltava ritarillinen ja kuihtuneet ruusut heitettävä tunkiolle, mutta mennyttä ei voinut saada palaamaan. Elämä nyt on sellaista.

Traagista optimismia edusti Mika Waltari, joka joskus kauniin naisen nähdessään iski kellonsa seinään ja sanoi: ”Nyt aika pysähtyi!”

Mutta aikahan ei pysähdy. Myös Waltarin oma kello kävi koko ajan ja myöhemmin, erään haastattelijan kysyessä ikääntyneeltä Waltarilta tuosta kohtauksesta, kirjailija totesi kuivasti, että nykyään kelloja oli mennyt harvemmin…

Mitä erityisesti naisellisen muodon täydellisyyteen tulee, minusta tuntuu, että Platonin on täytynyt saada innoituksensa ideaoppia kehitellessään juuri siitä, miten se tietyssä instanssissaan kukoistaa hetken ja sitten häviää, mutta ilmestyy taas jonkin toisen yksilön hahmossa.

Kauneus, täydellisenä on kullakin yksilöllä vain hetkellinen laina, joka väistämättä menetetään. Kuitenkin yleinen kauneus, kauneuden idea on olemassa. Onko asia ymmärrettävä nominalistien vai realistien tavalla, on kysymys sinänsä.

Abélard kannatti nominalismia, mutta luulen, että se tapahtui vasta sen jälkeen, kun hänet oli kuohittu. En pysty asiaa todistamaan, enkä ole siitä oikeastaan erityisen kiinnostunut. Hänelle ei koskaan tainnut tulla uutta Héloïsea, josta Rousseau myöhemmin puhui. Eipä ihme, ettei usko ideoiden todellisuuteen itänyt tuossa mullassa.

Muuten, Platon kyllä argumentoi sangen pitkään ja perusteellisesti nimenomaanhomoseksuaalisen rakkauden puolesta, mikä panee ajattelemaan, että hän mahtoi enemmän arvostaa miesten peppuja kuin Afroditen edustamaa ideaalia.

Oli miten oli, Afrodite oli ja pysyi naisellisen kauneuden ja rakkauden jumalattarena ja hänen liikanimensä osoitti, mitä pidettiin kauneuden apoteoosina.

Olen aina joskus pohdiskellut Schopenhauerin väitettä siitä, että vain sukupuolihalunsa sokaisema mies saattoi pitää kauniina naisen vartaloa, joka itse asiassa oli pikemmin ruma, kun sitä viileästi ja pyyteettömästi tarkasteli.

Naissukupuolen oma tragikoominen vastenmielisyys omia seksikkäitä muotojaan kohtaan tuntuisi olevan argumentti tämän näkemyksen puolesta.

Toki sentään myös heteroseksuaaliset naiset ymmärtävät, mitä tarkoitetaan naiskauneudella, mutta totta on, etteivät he jaa miesten kanssa samaa ihastusta täydellisiin vartaloihin. Naisten ihannenainen on miehen mielestä enemmän tai vähemmän epäonnistunut luomus, liian laiha ja kulmikas.

Ehkäpä ei ole sattuma, että antiikin suuret filosofit olivat nimenomaan miehiä ja saattaa olla, että kreikkalaisten polyteismi antoi suuntaa heidän monille keskeisille keksinnöilleen.

Platonin homoseksuaalisuus, jonka hän projisioi myös Sokrateehen ei muuta sitä tosiasiaa, että antiikin jumalmaailma oli selkeän heteronormatiivinen, vaikka sietikin pederastian tapaisia instituutioita.

Timo Vihavainen ma 03.04. 07:08

(Kaikki OM:n osoitteet vaihdettiin turvallisiksi https- osoitteiksi 28.10.2018. Muutos nollasi osan vanhoista FB peukutus- ja jakolaskureista)

Timo Vihavainen

Timo Juhani Vihavainen on toiminut Helsingin yliopiston Venäjän tutkimuksen professorina vuodesta 2002. Hän on tutkinut myös Suomen historiaa, jossa hän on keskittynyt erityisesti niin sanotun suomettumisen aikaan 1960-luvulta 1980-luvulle.

tuoreimmat

Tapaus Solzhenitsyn

ti 18.12. 21:56

ltävalta sotii ja nai

ti 18.12. 00:07

Hirmuisia asioita

la 15.12. 00:04

Vanhoja kirjoja

to 13.12. 23:43

Kieliparkamme on vaarassa

ke 12.12. 23:33

Joutavan paperin johdosta

ti 11.12. 23:49

Symbolit ja historia

ma 10.12. 23:29

Tatuoitu nainen

la 08.12. 23:22

Siivottomuuden psykologiaa

pe 07.12. 23:08

Satuja lapsille

to 06.12. 12:56

blogit

Vieraskynä

Kirja-arvio: Pilvikädet, M.A. Meretvuo

to 13.12.2018 23:30

Juha Ahvio

Sananvapaus on uhattuna Suomessa

to 06.12.2018 13:01

Professorin Ajatuksia

Kansalaiset korjaamaan demokratian puutteita?

ti 18.12.2018 21:55

Jukka Hankamäki

Yksittäisistä yleiseen: mikä on tarpeeksi?

ti 18.12.2018 00:08

Petteri Hiienkoski

Ylen sokeat politrukit "natsijahdissa"

pe 07.12.2018 05:29

Tapio Holopainen

Mistä on pienet getot tehty?

ma 27.08.2018 23:18

Laura Huhtasaari

Toisinnäkijät

ti 18.12.2018 15:38

Petri Kaivanto

Vallankaappaus

ke 14.06.2017 09:13

Henna Kajava

Kehitysyhteistyö ei ratkaise siirtolaisongelmaa

ke 19.12.2018 15:10

Piia Kattelus

Hallitsematon maahanmuutto ja liittoutumispolitiikka ovat nostaneet terrorismin uhkaa Suomessa

ke 17.01.2018 08:44

Henry Laasanen

Mitä termi "vihervasemmisto" tarkoittaa?

pe 24.08.2018 09:42

Arto Luukkanen

Aatteiden alennusmyynti

ti 18.12.2018 21:58

Mika Niikko

Itsekkyyden naamiaiset

ma 02.07.2018 00:54

Musta Orkidea

Viimeisen muurin takana on totuus

ke 14.02.2018 10:55

Mikko Paunio

Vihreä metsäpolitiikka aiheutti Kalifornian metsäpalot

la 15.12.2018 11:54

Heikki Porkka

Järkyttävää?

ke 19.12.2018 15:15

Olli Pusa

Ilmastokiima

pe 14.12.2018 12:26

Alan Salehzadeh

Ei shariaa länteen, vaan länsimaiden tasa-arvoinen lainsäädäntö muslimimaihin

ti 12.06.2018 11:53

Janne Suuronen

Yle asennekasvatuksen asialla

to 23.08.2018 14:57

Reijo Tossavainen

Punavihreässä totuudessa maalia siirretään tarpeen mukaan

ma 17.12.2018 10:02

Jessica Vahtera

Työpaikkoja ei synny tilastotempuilla

pe 27.04.2018 12:59

Pauli Vahtera

Kokonaisuuden hahmottaminen

ti 17.10.2017 12:43

Timo Vihavainen

Tapaus Solzhenitsyn

ti 18.12.2018 21:56

Matti Viren

Taas se Impivaara

ma 06.08.2018 22:40