Nuorisobarometri: kolmasosa suomalaisnuorista asenteiltaan etnonationalisteja

77 prosenttia nuorista pitää aidon suomalaisuuden edellytyksenä sitä, että henkilö osaa suomea tai ruotsia, ja 68 prosenttia sitä, että henkilö noudattaa suomalaisia tapoja ja perinteitä.

Kotimaa ti 12.03.2019 15:32

Jopa neljä kymmenestä nuoresta pitää aidon suomalaisuuden ehtona myös suomalaista syntyperää, ja 35 prosenttia suomalaisia sukujuuria.

Valtion nuorisoneuvoston julkaiseman Nuorisobarometri 2018 -kyselytutkimuksen mukaan nuorten politiikkakiinnostus on ennätystasolla. Nuorisobarometriin haastateltiin puhelimitse 1901 15-29-vuotiasta nuorta.

Tutkimuksen mukaan nuorten asenteet maahanmuuttajiin ovat pysyneet vuosia kutakuinkin aiemmalla, melko positiivisella tasolla. Kyselyyn kuitenkin liittyy sama ongelma kuin koko maahanmuuttokeskusteluun viimeisten kolmen vuosikymmenen aikana: kaikki maahanmuuttajat niputetaan samaan koriin.

Väitteen, jonka mukaan olisi hyvä, jos Suomeen tulisi enemmän ulkomaalaisia, kanssa täysin tai jokseenkin eri mieltä oli 35 prosenttia vastaajista. Täysin tai jokseenkin samaa mieltä oli 32 prosenttia. Nuoret joutuivat siis ottamaan kantaa kysymykseen, joka ei lainkaan eritellyt sitä, olisivatko nämä ulkomaalaiset esimerkiksi eurooppalaisia opiskelijoita vai turvapaikanhakijoita kehitysmaista.

Ulkomaalaisiin voi suhtautua myönteisesti, vaikka heitä ei pitäisi suomalaisina. Tämä itsestäänselvyys unohtuu usein niiltä, jotka haluaisivat uudelleenmääritellä suomalaisuuden käsitteen niin, ettei sitä enää erottaisi ihmislajin määritelmästä.

Enemmistö nuoristo pitää “aitona suomalaisena” kuitenkin vain sellaisia henkilöitä, jotka alkuperästään riippumatta ovat oppineet vähintään toisen kansalliskielistämme ja noudattaa suomalaisia tapoja ja perinteitä. Kansallismielisen ajattelun perusteena pidetään yleensä sitä, että ne, joilla on samat tavat, perinteet ja kieli, muodostavat kansakunnan, jolla on oikeus kansalliseen itsemääräämisoikeuteen kansallisvaltion puitteissa.

Merkittävä osa nuorista määrittelee suomalaisuuden kuitenkin vielä tiukemmin. Neljäkymmentä prosenttia nuorista piti erittäin tai melko tärkeänä sen kannalta, onko henkilö aidosti suomalainen, sitä että hän on syntynyt Suomessa. Suomalaisia sukujuuria piti melko tai erittäin tärkeänä 35 prosenttia.

Tällaista kansallismielisyyden painotusta voi kutsua etnonationalismiksi.

Liberaalin ja globalistisen ajattelutavan valossa etnonationalismi on “äärikansallismielisyyttä”, mutta suomalaisnuorten keskuudessa se siis on aivan tavallinen ajattelutapa.

 

Marko Hamilo ti 12.03. 15:32

Pääuutiset

blogit

Vieraskynä

Setan propaganda Elämänkatsomustiedon oppimateriaaleissa

su 22.09. 23:31

Jukka Hankamäki

Miksi kenenkään ei pidä pukeutua #Suostumus-aloitteen punaviherburkaan?

su 22.09. 23:29

Timo Vihavainen

Ketkä olemme me?

su 22.09. 23:26

Professorin Ajatuksia

Mistä humanitaarisessa maahanmuutossa tapahtuneet muutokset kertovat?

su 22.09. 23:25

Heikki Porkka

Islamisaatio etenee

su 22.09. 11:50

videot