Ulkomaalaistaustaisten osuus seksirikoksista, joiden uhrina oli suomalaistaustainen, nousi vuonna 2016 jo 42 prosenttiin.

Ulkomalaistaustaisten tekemien seksirikosten määrä yli kaksinkertaistui vuodesta 2015 vuoteen 2016. Vuonna 2015 ulkomaalaistaustaiset tekivät 150 seksirikosta ja vuonna 2016 kaikkiaan 304. Toisiin ulkomaalaistaustaisiin kohdistuvien seksirikosten määrä ei kasvanut kuin yhdellä.

Koko väestössä suomalaistaustaisia on 93,8 ja ulkomaalaistaustaisia 6,2 prosenttia. Ulkomaalaistaustaisen väestön yliedustus on siis seksirikoksissa noin seitsemänkertainen, joten seksirikollisuuden ehkäisyssä maahanmuuttopolitiikka on yksi nopeimmin ja luotettavimmin toimivista keinoista.

Tilastokeskuksen julkaisemien tietojen analyysissä on otettava huomioon se, että ulkomaalaistaustaisten joukko on hyvin kirjava. Ennestään on tiedossa, että seksirikoksiin ovat vuodesta toiseen syyllistyneet varsinkin Lähi-idästä ja Afrikasta peräisin olevat maahanmuuttajat sekä heidän jälkikasvunsa. Heidän yliedustuksensa on ollut yli 10-kertainen verrattuna muuhun väestöön.

Rikostilastoja on valtamediassa esitetty niin, että syksyn 2015 pakolaiskriisin vaikutus on pyritty saamaan pois näkyvistä. Koska ulkomaalaistaustaisen väestön osuus on Suomessa vielä suhteellisen pieni, voi kantaväestön rikosaktiivisuuden väheneminen peittää ulkomaalaistaustaisten rikollisuuden lisääntymisen ainakin väliaikaisesti.

Seksirikollisuudessa tämä ilmiö näkyy, tosin sen vaikutus on vähäinen. Suomalaistaustaisten tekemät seksirikokset vähenivät vuoden 2015-2016 neljällätoista 396-382.

Aivan oma lukunsa on pahoinpitelyt. Selvitettyjä pahoinpitelyrikoksia oli vuonna 2016 yhteensä 14 814, kun edellisvuonna niitä oli runsaat sata enemmän, 14 949. Väkivalta siis vähenee samalla kun ulkomaalaisten osuus lisääntyy?

Tarkemmin tilastoa lukiessa käy ilmi, että suomalaistaustaiset tekivät lähes tuhat pahoinpitelyä vähemmän ja ulkomaalaistaustaiset yli 800 pahoinpitelyä enemmän. Kun pahoinpitelyrikoksissakin ulkomaalaistaustaisilla on selkeä yliedustus, on epäuskottavaa, että suomalaistaustaisten henkilöiden väkivallan väheneminen voisi pitemmän päälle kompensoida ulkomaalaistaustaisten tuoman väkivallan lisääntymisen, kun ulkomaalaistaustaisten osuus kasvaa.

Pahoinpitelyissä on nähtävillä myös omanlaisensa erityispiirre. Kun pahoinpitelyn tekijä oli suomalaistaustainen, oli sen uhri 5,5 prosentissa tapauksista ulkomaalaistaustainen. Suomalaiset eivät siis juuri valikoi uhrejaan, kun otetaan huomioon, että ulkomaalaistaustaisen väestön osuus on 6,2 prosenttia. Suomalaistaustainen tekijä ja ulkomaalaistaustainen uhri oli asetelma 645 pahoinpitelyssä. Nousua vuodesta 2015 oli yli kymmenen prosenttia. Suomalaistaustaiset ovat useammin ulkomaalaistaustaisen tekemän pahoinpitelyn uhreja kuin päinvastoin. Trendi oli kuitenkin laskeva: nämä pahoinpitelyt vähenivät 1 210 teosta 1 159 tekoon.

Ulkomaalaistaustaiset pahoinpitelevät tyypillisesti toisiaan, ja nämä pahoinpitelyt olivat vuosina 2015-2016 voimakkaassa kasvussa. Ulkomaalaisten keskinäisten pahoinpitelyjen määrä nousi 1 269 pahoinpitelystä 2 325 pahoinpitelyyn.

Avoimien rajojen maahanmuuttopolitiikka näyttäisi rikostilastojen valossa edelleen lisäävään voimakkaasti kantasuomalaisiin naisiin kohdistuvia seksirikoksia. Maahanmuutto lisää myös suomalaisiin kohdistuvia pahoinpitelyjä, mutta huomattavasti vähemmän kuin raiskauksia.