Tilastokeskuksen julkaisemasta artikkelista selviää, että entistä useampi nuori on nykyisin ulkomaalaistaustainen eli henkilö, jonka molemmat vanhemmat tai ainoa tiedossa oleva vanhempi on syntynyt ulkomailla.

Artikkelissa tarkastellaan ensimmäisen ja toisen polven ulkomaalaistaustaisten nuorten määrän kehitystä sekä nuorten suhtautumista kansainvälisyyteen, maahanmuuttoon ja maahanmuuttajiin.

Vuonna 2015 ulkomaalaistaustaisia nuoria oli 78 800, joista 69 400 ensimmäisen polven ja 9 400 toisen polven ulkomaalaistaustaisia.

Kaikista 15 – 29-vuotiaista kahdeksan prosenttia on ulkomaalaistaustaisia, kun koko väestössä ulkomaalaistaustaisten osuus on kuusi prosenttia.

Ensimmäisen polven ulkomaalaistaustaisten joukossa suurin ikäluokka on 30-vuotiaat ja sitä hieman nuoremmat ja vanhemmat ikäluokat.

Toisen polven ulkomaalaistaustaisten määrä on kasvanut koko 2000-luvun keskimäärin noin 9 prosenttia vuodessa ja nuorten määrä kaikissa ikäluokissa tulee kasvamaan Suomessa lähitulevaisuudessa.

Määrä on alkanut selvästi kasvaa kymmenen viime vuoden aikana ja johtunee artikkelin mukaan muun muassa siitä, että 1990-luvun alussa tulleiden pakolaisten Suomessa syntyneet lapset alkavat olla ”tämän ikäisiä”.

Toisen polven ulkomaalaistaustaisille äideille syntyneiden lasten määrä on noussut joka vuosi 2010-luvulla, mutta toistaiseksi ollut melko pieni, koska he ovat itse vielä niin nuoria.

Kun aiempaa suurempi osa tästä ryhmästä tulee hedelmällisyysikäiseksi, jää nähtäväksi mille tasolle toisen polven ulkomaalaistaustaisten syntyvyysluvut asettuvat, artikkelissa todetaan.

Samaan aikaan nuorten suhtautuminen maahanmuuttoa ja kansainvälistymistä kohtaan on muuttunut epävarmemmaksi, vaikka he ylipäätään muuten ovat myötämielisiä maahanmuuttajia kohtaan. Tämä ilmenee useampien maahanmuuttoon ja monikulttuurisuuteen liittyvien väitteiden vastauksissa.

Esimerkiksi väitteen ”Olisi hyvä, jos Suomeen tulisi enemmän ulkomaalaisia” -vastauksissa samaa mieltä oli 34 prosenttia vuonna 2005, osuus nousi 41 prosenttiin vuonna 2014, mutta kuitenkin laski 24 prosenttiin vuoden 2016 Nuorisobarometrissä.

Lisäksi väitteeseen ”Ulkomaalaiset ovat monipuolistaneet suomalaista kulttuuria” myönteisesti vastanneiden määrä on vähentynyt vuodesta 2005 ja väitteessä ”En voisi kuvitellakaan maahanmuuttajaa puolisokseni” näkyi selkeä notkahdus vuoden 2014 luvusta, jolloin jopa 82 prosenttia pystyi kuvittelemaan maahanmuuttajan puolisokseen.

Artikkelissa arvellaankin, voisiko siis esimerkiksi vuoden 2015 turvapaikanhakijoiden suuri määrä ja aiheen nouseminen yhteiskunnalliseen keskusteluun vaikuttaa nuorten asenteiden muuttumiseen ja epävarmaan suhtautumiseen itse maahanmuuttoon.