Aamulehti: Suomi pyrkii varautumaan jopa 100 000 turvapaikanhakijaan

Migrin tulosalueen johtaja: "Kyllä me siitä sadastatuhannesta selviämme, jos sellainen tilanne tulee"

Kotimaa to 09.08.2018 22:20
kuva: shutterstock

Vastaanottokeskuksissa on tällä hetkellä 11 400 turvapaikanhakijaa, joista noin 9 000 on saanut kielteisen turvapaikkapäätöksen.

Turvapaikanhakijoiden ahdistuksen kasvusta ja ilmapiirin kiristymisestä vastaanottokeskuksissa on puhuttu siitä lähtien, kun suuri määrä länsimaalaisiin tapoihin tottumattomia maailmanmatkaajia vuonna 2015 rantautui Suomen maaperälle "hakemaan turvapaikkaa".

Yle itki keskiviikkona mielenterveysongelmaisia turvapaikanhakijoita ja vaati Maahanmuuttoviraston tarvitsevan lisätilaa ja erityistä tukea pääasiassa ahdistuksesta ja masennuksesta kärsivien hoitamista varten.

Lahden vastaanottokeskuksen apulaisjohtaja Johann Kiander luetteli "oireilujen" perimmäisiksi syiksi turvapaikanhakijoiden menneisyyden, joista hän mainitsi lähtömaiden sotatilan, kadonneet sukulaiset, vaarallisen pakomatkan ja ihmiskaupan uhriksi joutumisen.

Yle uskoo turvapaikanhakijoiden ahdistuksen olevan osaltaan seurausta "Suomessa koetuista pettymyksistä" ja vuosien mittaisiksi venyneistä turvapaikkaprosesseista valituksineen ja uusintahakemuksineen.

Maahanmuuttoviraston vastaanottokapasiteetti ja valmius -tulosalueen johtaja Kimmo Lehto pitää turvapaikanhakijoiden mielenterveysongelmien hoitamista tärkeänä turvallisuussyistä.

Lehto väittää kuitenkin, että "aika harvoin he ovat vaaraksi kenellekään muulle kuin itselleen".

Viikko sitten Yle avautui turvapaikanhakijoiden lisääntyneestä väkivaltaisuudesta vastaanottokeskuksen työntekijöitä kohtaan.

Ylen saamien tietojen mukaan alkuvuoden aikana on kirjattu henkilökuntaan kohdistetusta väkivallasta kuukausittain 10-15 ilmoitusta Maahanmuuttoviraston ilmoitusjärjestelmään.

Pääsääntöisesti kyse on uhkailusta ja suun soitosta, joissakin tapauksissa "täyttyy pahoinpitelyn tunnusmerkit", myöntää Kimmo Lehto.

Myös turvallisuusilmoitukset ovat lisääntyneet. Maahanmuuttovirastolle on tehty vastaanottokeskuksista turvallisuusilmoituksia heinäkuuhun mennessä 614 , mikä on 30 prosenttia enemmän kuin samana ajankohtana viime vuonna, jolloin ilmoituksia tuli 477.

Vaikka vastaanottokeskuksissa kirjoilla olevien turvapaikanhakijoiden määrä on laskenut, turvallisuusilmoitusten määrä on kasvanut.

Huomattavaa määrän kasvua Lehto selittää Turun puukotuksen jälkeen ilmenneellä ilmoituskynnyksen madaltumisella ja uuden ilmoitusjärjestelmän käyttöönottamisella.

Turvapaikanhakijoilta on turvallisuusuhkien perusteella vastaanottokeskuksissa otettu pois useita vaarallisia teräaseita, kuten kymmeniä veitsiä ja puukkoja.

Ilta-Sanomat selvitti viime vuonna, miten yleistä teräaseiden takavarikoiminen turvapaikanhakijoilta on.

Ilta-Sanomat pyysi pöytäkirjoja haltuunotoista vuosilta 2016 ja 2017 Maahanmuuttovirastosta, jolle vastaanottokeskukset toimittavat niiden kopiot. Pöytäkirjoja oli tehty kyseisenä aikana reilut 80 ja osaan niistä oli kirjattu useamman esineen ottaminen.

Lisäksi turvapaikanhakijoilta oli takavarikoitu suuri määrä partahöylien teriä ja saksia.

Vaarallinen itselleen ja muille, oli kirjattu yhteen pöytäkirjaan joulukuussa vuonna 2016, kun turvapaikanhakijan huone oli tarkastettu ja sieltä viety kaksi veistä ja sakset.

Suomessa hoidetaan erityistä valvontaa tai psykiatrista tukea vaativia turvapaikanhakijoita Lahdessa, vuonna 2016 perustetulla 20-paikkaisella "tehostetun tuen osastolla".

Se on jo vuosia ollut täynnä ja "oireilevia asiakkaita on varmasti enemmän kuin tämä 20 paikkaa", totesi Maahanmuuttoviraston terveydenhuollosta vastaava ylitarkastaja Päivi Hieta Ylelle keskiviikkona.

Jonoa hän kertoo olevan "koko ajan enemmän tai vähemmän", vaikka turvapaikanhakijoiden määrä laskee.

Yle paljastaa Lahden "tehostetun tuen osaston" tämän vuoden budjetin olevan noin 1,3 miljoonaa euroa.

"Tehostettu tuki" maksaa vuorokaudessa lähes 200 euroa asiakkaalta, kun "normaalista vastaanottotoiminnasta" pulitetaan keskimäärin 55 euroa.

Migrin tulosalueen johtaja Kimmo Lehto huomauttaa, että tehostettu tuki on kuitenkin halvempaa kuin ympärivuorokautinen sairaalahoito.

Yle kinuaakin yhdessä Kimmo Lehdon kanssa uutta tehostetun tuen osastoa, "mutta mistä rahat".

Lisätila maksaa, mutta lisäosastoja entisen rinnalle tarvitaan, mikäli Suomeen rynnistää jopa 100 000 uutta turvapaikanhakijaa.

Aamulehti nimittäin uutisoi maanantaina, että Suomen on varauduttava jopa 100 000 turvapaikanhakijan maahantuloon.

Aamulehden mukaan "Sote-solmu", Sote- ja maakuntauudistuksen lykkääntyminen tai jopa kaatuminen, kuitenkin vaikeuttaa ja monimutkaistaa laajamittaiseen maahantuloon varautumista.

Turvapaikanhakijoiden alueellinen hoitaminen kuuluu ely-keskuksille, joiden tehtävät on tarkoitus siirtää maakunnille. Samassa lakipaketissa vastuu laajaan maahantuloon valmistautumisesta siirrettäisiin sisäministeriöltä Maahanmuuttovirastolle (Migri), Aamulehti perustelee.

100 000 maahantulijaa on sisäministeriön määrittelemä luku.

Aamulehti jättää kuitenkin kertomatta, missä ja milloin sisäministeriö on tällaisen luvun "määritellyt".

Se löytyy sisäasiainministeriön vuonna 2017 julkaisemasta selvityksestä, jonka nimi on "Mikä on Suomen kyky vastaanottaa turvapaikanhakijoita?".

Raportissa tarkastellaan "yhteiskunnallisia haasteita erilaisissa lisääntyneissä turvapaikanhaun tilanteissa", jossa asiantuntijoita pyydettiin arvioimaan niitä eri skenaarioissa.

Arviossa käytettiin kolmea skenaariota perustuen turvapaikkavirtojen laajuuteen. Skenaarioissa oli tilanne, jossa Suomeen "tiedettäisiin" seuraavan 12 kuukauden aikana tulevan joko 10 000 tai alle, 100 000 tai 1 000 000 turvapaikanhakijaa.

Sisäministeriön selvityksen mukaan 1 000 000 turvapaikanhakijaa vuodessa liittyisi vasta "vakavaan, globaaliin ja/tai alueelliseen kriisiin".

Juuri tämä 100 000 turvapaikanhakijan määrä rinnastettiin olevan vuoden 2015-2016 kaltainen"suuri episodi". Siinä tulijamäärä olisi huomattavasti suurempi verrattuna "normaalitilanteeseen", jonka määräksi määriteltiin "haasteiltaan vähäiset" alle 10 000 turvapaikanhakijaa.

Lehdon mielestä "se on aika tyypillinen länsieurooppalainen määrä suhteessa asukaslukuun" ja hän kertoo "siirtymään joutuvien ihmisten määrän" vastaavan kahta prosenttia kunkin maan väkiluvusta.

Suomessa on tällä hetkellä noin 8 000 vastaanottokeskuspaikkaa.

Maahanmuuttoviraston tulosalueen johtaja Kimmo Lehto pullistelee, että kuukaudessa järjestyisi "aika helposti" 10 000 paikkaa lisää ja seuraavan kuukauden aikana ehkä toiset 10 000 paikkaa.

"Kyllä me siitä sadastatuhannesta selviämme, jos sellainen tilanne tulee", Lehto mahtailee.

Ylen MOT-ohjelma kertoi 10.10.2016, että Suomen valtio käytti vastaanottokeskuksiin 506 miljoonaa euroa yhden vuoden aikana sen jälkeen, kun turvapaikanhakijoiden määrä kasvoi rajusti syksyllä 2015. MOT selvitti, kuinka kalliiksi tunarointi kävi veronmaksajille.

MOT arvioi, että valtio tuhlasi jopa 200 miljoonaa euroa Maahanmuuttoviraston kiireessä tehtyjen epäedullisten sopimusten takia.

Vastaanottoyksikön johtaja Pekka Nuutinen myönsi tuolloin Maahanmuuttoviraston tiedotustilaisuudessa 1.9.2016, että ”me jouduttiin toimimaan osin jopa tunneissa ja päivissä ja tää tarkoittaa, että osin me toimittiin syksyllä suurella riskillä. Ei siitä mihinkään pääse”.

Migri on puolustanut rahankäyttöään sillä, että turvapaikkakriisin myötä tilanne oli täysin ainutlaatuinen ja rahaa paloi kohtuuttomiin sopimuksiin.

Vuoden 2015 lopussa turvapaikanhakijoita oli reilu 32 000, kun Suomi oli tottunut vastaanottamaan kymmenesosan tästä aikaisempina vuosina.

Migrin vastaanottoyksikön johtaja Kimmo Lehto näkee "keskeisen opin vuodesta 2015" olleen vain se, että ihmisiä voi alkaa virrata mistä suunnasta tahansa.

Hänellä on "valmiussuunnitelmat" 100 000 turvapaikanhakijan varalta jo täydessä vauhdissa. Hän kertoo Aamulehdelle, kuinka Migrin ja ely-keskusten lisäksi maahantulon hallintaan osallistuu useita eri viranomaisia, SPR sekä muita järjestöjä ja toimijoita.


 

Tytti Salenius to 09.08. 22:20

Pääuutiset

blogit

Heikki Porkka

Putinin puolueet eduskunnassa

ma 18.03. 12:06

Petteri Hiienkoski

Puhkeaako globalismin kupla Ukrainaan?

pe 15.03. 23:04

Mikko Paunio

USA:sta johdettu sensuuriteollinen kompleksi ulotettiin Suomeen vuonna 2015 - Tucker Carlson haastatteli USA:n ulkoministeriön entistä kyberjohtajaa Mike Benziä

la 24.02. 12:33

Juha Ahvio

Onko historialla merkitystä?

su 18.02. 17:41

Olli Pusa

YLEN häveliästä

pe 02.02. 14:01

videot