Blogi: Petteri Hiienkoski, pe 13.07.2018 15:52

Klassisen liberalismin puolustajia ja vastustajia

Se, mitä näennäissuvaitsevaiset punaviherliberaalit tarkoittavat "sananvapaudella" on jotain ihan muuta kuin mitä klassisen poliittisen liberalismin kannattajat sillä tarkoittavat. Toiminta, jolla länsimaisen demokratian mukaista sananvapautta ja vapaata tiedonvälitystä on jo rajoitettu, kertoo karua kieltään siitä, mihin vihervasemmistolainen "liberalismi" johtaa.

Lisää rajoituksia ja sanktioita on luvassa, jos sosiaalipolitiikan professorin viran varjolla poliittisia toimintaohjeita jakelevaa Heikki Hiilamoa seurataan.  Jos vaivautuu raaputtamaan pintaa syvemmältä – minkä valtionmedian punaviherliberaali toveripiiri mieluusti jättää YLE-veroa maksavien suomalaisten oman aktiivisuuden varaan – "asiantuntijan" naamarin takaa paljastuu vihervasemmistolaisen ääriryhmän äänenkannattajan kustantaja.

Liberalismin käsittelinen monitulkintaisuus

Liberalismi on väärinymmärretyimpiä ja siksi myös väärinkäytetyimpiä poliittisia käsitteitä. Liberalismin otsikon alla on monenlaista suuntausta. Osa on toisilleen jopa vastakkaisia.

Sosiaaliliberalismi (social liberalism) edellyttää valtion puuttumista yhteiskuntaelämän eri alueille. Se on lähellä sosialidemokratiaa (social democracy) ja sitäkin voi käytännössä pitää yhtenä sosialismin (socialism) muotona. Ainakin se siihen näyttää johtavan.

Klassinen liberalismi, erityisesti talousliberalismi (economic liberalism) ja libertarismi (libertarianism) puolestaan korostavat yksilön vallinnanvapautta ja perusoikeuksia valtion hallintovallan väärinkäytöltä. Ne pyrkivät minimoimaan valtion puuttumisen etenkin talouselämään.

Poliittisessa konservatismissakin on painotuseroja. Sitä ei kuitenkaan rasita yhtä laaja sekavuus kuin liberalismia.

Klassisen liberalismin ihanteiden unohtaminen on hämärtänyt länsimaisen demokratian perusteet.  Myös klassisten tieteen ihanteiden kunnioittaminen on käynyt yhä harvinaisemmaksi. Tieteentekemistä – etenkin humanistisilla ja yhteiskuntatieteellisillä aloilla – vaivaa sama ongelma kuin valtamediaakin. Liian usein sitä ohjaa poliittinen ja ideologinen agenda, eräänlainen "lysenkolaisuus". Vaikka tiedekeskustelussa, jos missä, avoimuuden ja kriittisyyden pitäisi olla siihen sisäänrakennettu, tiedeyhteisötkin ovat samojen raadollisten poliittisten ja taloudellisten lainalaisuuksien vankeja kuin muutkin yhteiskuntaelämän alueet.

Sekä länsimainen tiedekäsitys että länsimainen demokratia rakentuvat olennaisesti kristinuskon ja sen ihmiskäsityksen varaan. Kysymys on järjellisistä ja loogisista toimintaperiaatteista, jotka ovat ymmärrettäviä ja toimivat ainakin periaatteessa myös ilman kristinuskoa ja Raamattua. Teologisesti ilmaistuna liikutaan niin sanotusti maallisen hallintavallan alueella, jossa toimitaan yleisinhimillisen moraalin (luonnonoikeuden) ja järjenkäytön piirissä.

Konservatismi klassisen liberalismin puolustajana

Klassinen liberalismi ja konservatismi ovat nykyisin hyvin samankaltaisia aatesuuntia, huolimatta siitä, että niiden ihmiskäsitys poikkeaa toisistaan. Valtamediassa usein esitetty vastakkainasettelu konservatismin ja liberalismin välillä johtaa sen takia harhaan. Esimerkiksi professori Richard Hudelson toteaa teoksessaan Modern Political Philosophy  (1999), että klassinen liberalismi muistuttaa sitä, mitä Yhdysvalloissa nykyään kutsutaan konservatismiksi.

Klassisen liberalismin tavoin konservatismi kannattaa terveeseen kilpailuun perustuvaa markkinataloutta, yrittäjyyttä, länsimaista kansanvaltaa ja siihen kuuluvia demokraattisia perusoikeuksia ja perustavia ihmisoikeuksia (luonnonoikeus) ja oikeusvaltioperiaatetta. Molemmat vastustavat kollektivismia ja valtiojohtoisuutta, totalitarismia.

Tämä ei tarkoita, että klassinen liberalismi olisi yksi sama asia kuin konservatismi. Eikä Hudelsonkaan näitä samasta toisiinsa suoralla yhtäläisyysmerkillä. Kysymys on siitä, että konservatismi puolustaa klassista liberalismia kuvaillulla tavalla.

Jos on seurannut presidentti Donald Trumpin puheita ja toimia - ilman valtamedian punaviherliberaalia suodatusta - on selvää, että hänkin lukeutuu heihin. Näin on siitäkin huolimatta, että Trumpilla on painotuseroja eräisiin muihin konservatiiveihin nähden.

Käytännössä kaikki konservatiivit ovat klassisen liberalismin kannattajia. Kaikki klassisen liberalismin kannattajat eivät kuitenkaan ole konservatiiveja. Eivät he ainakaan miellä itseään sellaiseksi. Toisaalta republikaaneistakaan kaikki eivät ole konservatiiveja, eivätkä välttämättä edes klassisen liberalismin kannattajia.

Demokraattipuolueen luopumus klassisesta liberalismista

Esimerkiksi Harwardin yliopiston tunnettu oikeustieteen emeritusprofessori Alan Dershowitz on klassisen liberalismin kannattaja. Hän ei kuitenkaan pidä itseään konservatiivina vaan kertoo aina äänestäneensä demokraattipuoluetta.

Dershowitz on saanut monien demokraattipuoluetta kannattavien vihervasemmistolaisten näennäisliberaalien vihat niskaansa. Hän on näet puolustanut presidentti Trumpin perustuslaillisia oikeuksia ja toimia, jotka ovat länsimaisen demokratian ja oikeusvaltioperiaatteiden mukaisia. Lisäksi hän arvostellut amerikkalaisen äärivasemmiston ja sen hallitseman demokraattipuolueen menettelytapoja, jotka nakertavat maan demokratian ja oikeusjärjestyksen perusteita. Hän ei suinkaan hyväksy kaikkia Trumpin poliittisia ratkaisuja. Hän ei kertomansa mukaan olisi hyväksynyt kaikkia Hillery Clintoninkaan ratkaisuja, jos ne olisivat hänen mielestään huonoja.

Dershowitz korostaa klassisen liberalismin mukaisesti sitä, että hän vastusti Trumpia vaaleissa äänestämällä häntä vastaan. Vaaleilla valitun presidentin vastustaminen esimerkiksi juridisella kikkailulla tai laittomin keinoin, johon jopa viranomaiset ovat syyllistyneet, sen sijaan uhkaa maan perustuslaillisen demokratian perusteita.

Fox-News – jonka journalista laatua ja luotettavuutta valtamedia Suomessa on ilmeisen poliittisista syistä kyseenalaistanut – on käyttänyt Dershowitzia juridisena asiantuntijanaan. Se, että hän on ottanut kantaa, joka ei ole sopinut amerikkalaisen näennäisliberaalin valtamedian Trump-vastaiseen agendaan, on nostanut arvosteluryöpyn häntä vastaan. Ilman, että häntä olisi päästetty julkisesti puolustamaan näkemyksiään. "Erityisenä valeuutismediana" (very-fake-newsmedia) tunnettu CNN ja sen Morning-Joe -ohjelma näyttää olleen etunenässä häntäkin vastaan.

Sosiaalisen median monopolit sananvapauden uhkana

Huolimatta siitä, että sosiaalisen median globaalisti levinneet jakelualustat, kuten Facebook, Twitter ja Youtube ovat yksityisiä, niillä on käytännössä monopoliasema. Myös julkishallinto on pakotettu käyttämään niitä. Tämä tekee jakelualustojen hyväksikäytön ilman viranomaisilta länsimaisessa demokratiassa edellytettävää puolueettomuutta ja läpinäkyyttä poliittisen manipuloinnin välineinä ongelmalliseksi klassisen liberalismin kannalta.

Monopolit, kartellit yms. eivät kuuluu myöskään terveeseen markkinatalouteen. Yksipuolinen ideologinen ohjaus – perustuipa hallitseva markkina-asema valtiojohtoisuuteen, kuten Suomessa esimerkiksi YLE lonkeroineen, tai yksityisomistukseen – loukkaa klassisen liberalismin korostamia kansalaisten demokraattisia perusoikeuksia.

Ei siis ihme, että Mr. Mark Zuckerberg on joutunut tilittämään Facebookin toimintatapoja Yhdysvaltain Kongressille. Siellä tajutaan ainakin enemmistössä olevien republikaanien keskuudessa mahdollisen poliittisen manipuloinnin vaarat. Edustajat tekevät työtä mitä varten heidät on valittu: edustavat kansaa ja puolustavat sille länsimaisen demokratian mukaan kuuluvaa valtiovaltaa.

Kaksinaismoralismi paljastaa näennäisliberalismin

Klassisen liberalismin kannattajat eivät vaadi omalle "uskonnolleen" yksinvaltaa eivätkä sulje toisinajattelijoita yhteisön ulkopuolelle, kuten näennäissuvaitsevaiset punaviherliberaalit tekevät. Näin tekivät myös muut marxismin perilliset jo ennen heitä.

Klassisen liberalismin kannattajat eivät myöskään tapaa toimia kaksilla standardeilla, koska heille kysymys on länsimaisen demokratian pelisäännöistä. Niihin kuuluu myös yhdenvertaisuus lain edessä. Näennäissuvaitsevaiset punaviherliberaalit pyrkivät sen sijaan kieltämään julkisen keskustelun esimerkiksi islamin väkivaltaideologiasta, muslimiterrorismista sekä avoimesta väkivallasta, joka kohdistuu naisiin, lapsiin, homoihin – kristityistä puhumattakaan.

Itse nämä punavihreät kaksinaismoralistit puolestaan kohdistavat julkisuudessa kristittyihin ja heidän puolustamiinsa perustaviin ihmisarvoihin häikäilemätöntä vainoa, epärehellistä ja epäoikeudenmukaista mustamaalausta ja suoranaista tosiasioiden vääristelyä. Pori Jazzin toimitusjohtajan toimesta "väärien" mieliteidensä takia irtisanotun Aki Ruotsalan tapaus on viimeisimpiä julkisuuteen tulleista tapauksista.

Klassinen liberalismin kannattajat puolustavat yhteiskunnallista uskonnon- ja sananvapautta, toisin kuin näennäissuvaitsevaiset marxismin perilliset. Länsimaisessa demokratiassa mielipiteenvapaus ei tarkoita sitä, että kaikkien pitäisi olla uskonnollisesti tai poliittisideologisesti samaa mieltä, ja vaikka olisi eri mieltä, tulisi toistella julkisuudessa samaa poliittisesti korrektia liturgiaa. Sitähän vihervasemmistolainen toveripiiri näyttää käytännössä edellyttävän.

Klassisen liberalismin mukainen on puolestaan tunnettu länsimaista demokratiaa kuvaava lausuma: 'Vaikka olen käsityksestäsi täysin eri mieltä, puolustan viimeiseen asti oikeuttasi ilmaista se'.

Klassisen liberalismin ja konservatismin kannattajista vain osa on kristittyjä. Toisin kuin valtamediassa usein annetaan ymmärtää, länsimaisen poliittisen konservatismin kannattajissa on muidenkin uskontojen edustajia, myös niin sanottuja uskonnottomia, agnostikkoja ja ateisteja.

Marxismin perillisetkin klassisen liberalismin tuhoajina

Klassisen liberalismin ja konservatismin kannattajiin kuuluu myös lukuisia homoseksuaalisesti suuntautuneita, vaikka punaviherliberaalit ovat julkisuudessa esiintyneet muka edustavansa heitä. Tämä johtuu siitä, että marxismin tavoin myös sen poliittiset perilliset ovat taipuvaisia näkemään ihmiset emansipaatiota vaativan "sorretun" luokkansa tai ryhmänsä edustajana – ei yksilöinä.

Homoilla ratsastaminen sekä äänestäjien poliittinen manipulointi ja kannattajien mobilisointi "tasa-arvon" nimissä uusmarxistiselle agendalle, muistuttaa sitä, miten sosialistit aikanaan omivat työväenliikkeen nimiinsä. Työtekijöitä, jotka eivät suostuneet marxismin määrittämään muottiin, leimattiin "luokkapettureiksi" ja porvareiden tai kapitalistien "kätyreiksi".

Kirjailija Pirkko Saisio tunnistaa samanlaisen henkisen ahdasmielisyyden nykyisessä vihervasemmistossa. Sen ääneen sanominen on ollut monelle punaviherliberaalille liikaa. Kun samasta asiasta varottaa kristitty heteromies, leimakirves viuhuu kahta kauheammin.

Ex-kommunisti Saisio näyttää olevan niitä harvoja omilla aivoillaan ajattelevia, joka on ottanut opikseen kylmän sodan aikaisesta vasemmistoradikalismista. Hän on aiemminkin kiinnittänyt huomiota yhteiskunnallista ilmapiiriä leimaavaan ahdasmielisyyteen, joka hakee vertaistaan stalinismista. Hän tietää mistä puhuu.

 

Lähteitä ja lisätietoja:

”Dershowitz: Martha's Vineyard Liberals Who Shunned Me Are Actually Helping Trump”. As seen on Tucker Carlson Tonight by Fox News Insider Jul 6, 2018.

”Sanna Ukkola: Nykyajan pyhät lehmät - eli miksi Pirkko Saisio pelottaa?” YLE 5.7.2018 klo 11:12.

Professori Heikki Hiilamo uudistaisi rikoslakia netissä öykkäröinnin vähentämiseksi – "Sosiaalisen median kautta vihapuhe levittää myrkkyään, ja luo uhkaavaa ilmapiiriä" Elina Partio. YLE 4.7.2018 klo 18:00.

Pirkko Saisio arvostelee me too -kampanjaa: ”Ei ole kauhean rohkeaa huutaa kuorossa”. Satu Schauman. Verkkouutiset | 01.07.2018 | 09:00- päivitetty 11.07.2018 | 10:11

“Why the ‘Classical Liberal’ is Making a Comeback”. By DEREK ROBERTSON. Politico June 16, 2018.

”***Live Updates*** Round Two: Mark Zuckerberg Testifies Before Congress.” By Tony Lee. Breitbart News 11 Apr 2018.

”Is a Conservative Crack-Up on the Horizon?” By Samuel Goldman National Review May 4, 2017.

Nathan Schlueter; Nikolai Wenzel Selfish: Libertarians and Socialist Conservatives?: The Foundations of the Libertarian-Conservative Debate. Stanford University Press. 2 November 2016.

James R. Kirth: "A History of Inherent Contradictions: The Origins and Ends of American Conservatism". In Sanford V. Levinson. American Conservatism: NOMOS LVI. Melissa S. Williams, Joel Parker. NYU Press. 17 May 2016.

”What Is Classical Liberalism?” Ralph Raico. The Mises Institute 08/16/2010

Deepak Lal: Reviving the Invisible Hand: The Case for Classical Liberalism in the Twenty-first Century. Princeton University Press. 16 December 2010.

Vincent, Andrew: Modern Political Ideologies (Third ed.). Chichester, England: Wiley-Blackwell 2009.  

John Micklethwait; Adrian Wooldridge: The Right Nation: Conservative Power in America. Penguin 2004.

Hudelson, Richard: Modern political philosophy. Armonk, N.Y.: M.E. Sharpe 1999.

Risto Harisalo ja Ensio Miettinen: Klassinen liberalismi, Vammalan Kirjapaino Oy, Vammala: Tampere University Press, 1997.

Petteri Hiienkoski pe 13.07. 15:52

Petteri Hiienkoski

Elokuva- ja tv-ilmaisun ja käsikirjoittamisen vastuuopettaja. VTM, TaK. Lastentarhanopettajavaimon aviomies ja neljän koululaisen isä. Toiminut aiemmin muun muassa vapaana toimittajana ja Ulkopoliittisen instituutin tutkijana. "Sydän taivaassa, jalat tukevasti maassa".

tuoreimmat

Puhkeaako globalismin kupla Ukrainaan?

pe 15.03. 23:04

Miksi länsimaat eivät sovi rauhasta Venäjän kanssa?

ke 13.03. 21:05

Miksi ydintuhon riski Euroopassa on kasvanut?

ti 12.03. 15:05

Vaihtoehdot moninapaisessa maailmassa

ti 06.06. 16:58

Länsimaiden harhautumisen logiikka

pe 26.05. 14:00

Korruptio ja sen torjunta 4: Vapaan yhteiskuntajärjestelmän jälleenrakentaminen

ke 17.05. 15:08

Korruptio ja sen torjunta 3: Vapaan kansalaisyhteiskunnan voimaannuttaminen

ti 16.05. 18:43

Bidenin hallinnon tavoite Venäjän tuhoamisesta ja keinot sen saavuttamiseen

la 13.05. 19:33

Korruptio ja sen torjunta 2: Järjestelmällisen korruptoituneisuuden aiheuttaja ja sen poistaminen

pe 12.05. 15:28

Korruptio ja sen torjunta 1: Korruptoitunut yhteiskuntajärjestelmä

pe 12.05. 01:55

blogit

Vieraskynä

Teemu Keskisarja: Miksi ajan Halla-ahoa presidentiksi?

ke 20.12.2023 22:32

Juha Ahvio

Onko historialla merkitystä?

su 18.02.2024 17:41

Professorin Ajatuksia

Yle teki diasarjan, mutta miksi niin moni seikka unohtui?

to 13.05.2021 20:23

Marko Hamilo

Ydinvoimaa, talouskasvua ja teollisia työpaikkoja

ti 28.03.2023 20:22

Jukka Hankamäki

Sähköistävä klikinvastainen uutinen

su 07.01.2024 18:08

Petteri Hiienkoski

Puhkeaako globalismin kupla Ukrainaan?

pe 15.03.2024 23:04

Tapio Holopainen

Mistä on pienet getot tehty?

ma 27.08.2018 23:18

Laura Huhtasaari

Jolla on korvat, se kuulkoon

ke 23.08.2023 20:50

Petri Kaivanto

Vallankaappaus

ke 14.06.2017 09:13

Henna Kajava

Valtuustoaloitteeni mamujen 43 äidinkielen opetuksen lopettamiseksi verovaroilla Espoossa

su 15.01.2023 14:49

Piia Kattelus

Hallitsematon maahanmuutto ja liittoutumispolitiikka ovat nostaneet terrorismin uhkaa Suomessa

ke 17.01.2018 08:44

Henry Laasanen

Kirja-arvio: Seksuaaliutopia - Feministien sota sivistystä vastaan

ke 29.05.2019 09:00

Arto Luukkanen

Punavihreä hallitus komentaa! Maakuoppaan mars!

la 25.02.2023 13:58

Mika Niikko

Suvaitsevaisuuden kirjavat käsitteet

su 13.09.2020 23:07

Musta Orkidea

Vieraskynä: Kirje eräältä äidiltä

pe 08.02.2019 13:23

Mikko Paunio

USA:sta johdettu sensuuriteollinen kompleksi ulotettiin Suomeen vuonna 2015 - Tucker Carlson haastatteli USA:n ulkoministeriön entistä kyberjohtajaa Mike Benziä

la 24.02.2024 12:33

Heikki Porkka

Putinin puolueet eduskunnassa

ma 18.03.2024 12:06

Tapio Puolimatka

Lasten vai aikuisten oikeudet

ma 21.08.2023 19:21

Olli Pusa

YLEN häveliästä

pe 02.02.2024 14:01

Alan Salehzadeh

Ei shariaa länteen, vaan länsimaiden tasa-arvoinen lainsäädäntö muslimimaihin

ti 12.06.2018 11:53

Janne Suuronen

Rikkaat rikastuvat ja köyhät kituuttavat

ti 18.08.2020 10:15

Reijo Tossavainen

Auta avun tarpeessa

to 19.03.2020 07:33

Pauli Vahtera

Olisinko yrittäjä, enkä palkansaaja

su 25.10.2020 22:57

Timo Vihavainen

Häpeänsä kullakin

ke 19.07.2023 21:26

Matti Viren

Odotellaan vuotta 2023

la 14.08.2021 23:44