Blogi: Heikki Porkka, ma 02.07.2018 13:02

Demlasta - isänmaallisuuden, oikeudenmukaisuuden ja aidon sananvapauden vastaisesta järjestöstä

 

Seuraavat lainaukset, jos ei toisin mainita, ovat suoria lainauksia Demlan itse tekemästä historiikista.

”Demlan perustaminen liittyi kiinteästi kansandemokraattiseen liikkeeseen ja kommunistiseen puolueeseen. Jos yleispolitiikassa rintamalinja kulki suurin piirtein välillä kommunistit – muut puolueet ja erityisesti kommunistien ja sosiaalidemokraattien välillä, tuskin oli mahdollista ajatella oikeuspoliittista lakimiesjärjestöä, jonka jäsenet kuuluvat keskenään ankarasti kilpaileviin eri puolueisiin.”

”Samoin liityttiin Suomi-Neuvostoliitto Seuraan ja Rauhanpuolustajiin, joiden kautta saatiin yhteys kansainväliseen rauhanliikkeeseen.

Yksi 1950-luvun tärkeitä tapahtumia oli vuonna 1957 yhdistyksen järjestämä lakimiesvaltuuskunnan vierailu Neuvostoliitossa sikäläisten lakimiesten kutsusta. 1960-luvulla oli ohjelmassa vuosittain toistuva pohjoismainen lakimieskokous Rostockissa Itämeren viikon yhteydessä. Tällöin useat suomalaiset lakimiehet, joista enemmistö oli muita kuin yhdistyksen jäseniä, saivat tutustua Saksan demokraattisen tasavallan oikeuslaitokseen ja tapasivat myös pohjoismaisia virkaveljiään. ”

”Aikanaan, kohta toisen maailmansodan jälkeen oli kansandemokraattisen liikkeen liepeille perustettu pieni yhdistys nimeltä Suomen Demokraattiset Lakimiehet. Syksyllä 1970 heräsi ajatus tämän järjestön toiminnan elvyttämisestä siten, että sen ideologista pohjaa merkittävästi lavennettaisiin. Aloitteen teki viiden lakimiehen ryhmä. Siinä olivat mukana Martti J. Mehto, K. J. Lång, Olavi Sulkunen, Jan Törnqvist ja Mikko Varis. Ryhmä lähetti isommalle joukolle julkilausumaehdotuksen, johon se pyysi yhtymään. ”

”Julkilausumaan yhtyivät mm. seuraavat: Aulis Aarnio, Yrjö Ahmavaara, Aarno Aitamurto, Eero Backman , Raimo Blom, Lars D. Eriksson, Antti Eskola, Tarja Halonen, Olavi Heinonen, Antero Ignatius, Risto Jaakkola, Antero Jyränki, Kai Kalima, Heikki Karapuu, Matti Kekkonen, Antti Kivivuori, Osmo Kock, Ilmo Kolamo, Timo Konstari, Seppo Laakso, Mikko Kämäräinen, Matti Louekoski, Matti Mikkola, Jukka Mikkola, Klaus Mäkelä, Ilmari Ojanen, Esko Riepula, Helge Rontu, Allan Rosas, Holger Rotkirch, Matti Savolainen, Kari Sinisalo, Kaarina Suonio, Jukka Sädevirta, Jacob Söderman, Jyrki Tala, Kari S. Tikka, Matti Wuori ja Patrick Zilliacus.”

”Vuoden 1970 syksyn kuluessa muokattiin sääntöjä. Sovittiin kirjoittamattomasta, myöhemmin tarkasti noudatetusta kolmikantaperiaatteesta: keskiryhmät, sosialidemokraatit ja kommunistit nimeävät vuorovuosina yhdistyksen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Hallituksen jäsenyys jakautuu samoin 3 - 3 - 3. Käytännössä tämä merkitsi, että päätökset tehtiin yksimielisesti, eikä tästä periaatteesta tiettävästi poikettu kuin kerran.”

”Demlahan oli perustettu 1954 kommunististen lakimiesten järjestöksi ja sellaisena kuihtunut. Uudelleenperustamisen arkkitehdiksi on minulle mainittu Klaus Mäkelä, mutta kysymyshän oli yleisemmin kansanrintamasta myös hallituspolitiikassa. Uudelleenperustamisen tärkein rakenne oli kolmikanta (demarit, kansandemokraatit ja keskusta jälkimmäisiin laskettuna myös ruotsalaiset ja liberaalit) ja konsensus.”

”Itse tulin aktiivisemmin mukaan Demlan toimintaan keväällä 1971 ensimmäisen vuoden oikeustieteen opiskelijana, jolloin Helge Rontu pyysi minua toimimaan kesäseminaarisihteerinä. Muuta tietoa Rontulla ei ilmeisesti ollut minusta kuin se, että toimin tuolloin aktiivisesti taistolaisen nuorisopiirin Uudenmaan Sosialistisen Nuorisoliiton valitusjaostossa. Työstä maksettiin varsin ruhtinaallinen palkka eli 500 markkaa.”

"Oli melko kuuma kesäilta ja Ravintola Ilokivi oli tupaten täynnä ja tarjoilukin pelasi ripeästi. Tilaisuuteen oli saatu paikalle musiikkiakin ja lauluyhtye Agit Prop esitti ainakin laulun "Puolueen ylistys".

Alustuksia oli runsaasti, mutta eniten mieleen ovat jääneet paikalle saapuneiden lakimiesliiton edustajien puheenvuorot. Jarmo Virmavirta ja Matti L. Aho totesivat alustuksien olevan törkeätä suomalaisen demokratia rienaamista. Puheenvuorot olivat huomattavasti kiivaampia kuin myöhemmissä kesäseminaareissa, mitä lienee edesauttanut seminaarin ajoittaminen iltatilallisuudeksi ja hyvin toiminut alkoholitarjoilu.

Tuohon aikaan Lakimiesliitto piti Demlaa pahana kilpailijana ja mm. Helge Rontu oli sitä mieltä, että demokraattisen lakimiehen ei pidä kuulua lakimiesliittoon, koska se on oikeuspolitiikassaan suurpääoman etuja ajava järjestö. Tuolloin Lakimiesliiton puheenjohtaja oli oikeusneuvos Sakari Sohlberg , joka oli aktiivisesti mukana tuonaikaisen tunnetuimman polkupyöräfirma Sohlbergin toiminnassa. ”

”Hyvin epätavanomaista oli se, kun presidentti Kekkonen nimitti Olavi Heinosen 32vuotiaana oikeusneuvokseksi joulukuussa 1970, pari kuukautta Kekkosen haastattelun jälkeen. Vastoin yksimielisen KKO:n kantaa. Heinonen toimi Demlan varapuheenjohtajana vuonna 1972.”

”1980-luvun loppupuolella Demla oli eturintamassa vaatimassa kohennusta ulkomaalaisten oikeusasemaan Suomessa. Jo vuonna 1979 Demla oli järjestänyt tilaisuuden aiheesta, alustajana tuolloin oli Lars D. Eriksson.

Toiminnassa hyödynnettiin aktiivisten jäsenten ammattitaitoa ja laadittiin vuonna 1987 eduskunnan oikeusasiamiehelle erittäin laaja ja perinpohjainen kantelu. Kantelussa lueteltiin havaitut epäkohdat ja viitattiin säännöksiin ja kansainvälisiin sopimuksiin, joita ei ole riittävästi huomioitu sisäministeriön ulkomaalaistoimiston ja poliisin työssä. Kantelua olivat laatimassa mm. Kari Kiesiläinen, Johanna Niemi-Kiesiläinen , Pekka Nurminen , Heikki Pihlajamäki , Johanna Suurpää ja Markku Fredman .

Tiettävästi kantelua pidetään edelleenkin eräänä merkittävimmistä, joita eduskunnan oikeusasiamiehen kansliassa on ratkaistu. Kantelun jättäminen ylitti valtakunnallisen uutiskynnyksen ja lienee ensimmäisiä tilanteita, joista tuore kansanedustaja Anneli Jäätteenmäki Demlan puheenjohtajana oli TV-kameroiden ja lehtikuvaajien piirittämänä.”

”Demla päätyi ulkomaalaisaktiivisuutensa myötä kolmasti Helsingin Sanomien Karin piirroksiin. Lopulta nämä ulkomaalaisaiheiset piirrokset johtivat Kari Suomalaisen potkuihin lehdestään.”

”Pakolaisneuvontapistettä, josta sittemmin kehittyi Pakolaisneuvonta r.y. Sillä on tätä kirjoitettaessakin puheenjohtajana Demlan edustaja. Voidaan sanoa, että Demla ulkoisti ulkomaalaisprojektinsa aika pitkälti Pakolaisneuvonnan kautta tapahtuvaksi.”

Historiikki löytyy kokonaisuudessaan tätä riviä klikkaamalla

Lukiessa kannattaa miettiä nyansseja eli sitä, johdattaako historiikki lukijaa ajoittain tietoisesti harhaan pyrkiessään vähättelemään Neuvostoliiton [ja kommunismin] vaikutusta ja korostamaan pyrkimystä aitoon demokratiaan, jota [demokratiaa] Demla ei ole koskaan järjestönä edustanut.

Demlan puheenjohtajina ovat toimineet esimerkiksi Anneli Jäätteenmäki, Markku Fredman, Martin Scheinin ja Johanna Suurpää, joilla kaikilla on ollut merkittävä rooli Suomen yhä haitallisemmaksi muodostuvan maahanmuuttopolitiikan muodostumisessa.

Tunnettuja Demla-aktiiveja vuosien varrelta ovat mm. Tarja Halonen, Tuija Brax, Mikko Puumalainen, Mika Illman, Jaana Vuorio ja Matti Kuusimäki.

Iltasanomissa 12.9.2007 julkaistu artikkeli kertoo Tarja Halosen toiminnasta totalitaristisen kommunistivaltio DDR:n hyväksi:

"Tasavallan presidentti Tarja Halosen toiminnasta entisen DDR:n hyväksi on paljastunut uusia tietoja. Tänään ilmestynyt Aamulehti kertoo, että DDR:n tunnustamiskomitea, jossa Halonenkin oli mukana, vastusti Suomen virallista ulkopoliittista linjaa.

Ryhmän kerrotaan myös levittäneen Suomessa itäsaksalaista propagandamateriaalia.

Alma Median Helsingin toimitus on käynyt läpi tunnustamiskomitean asiakirjat. Kymmenestä hallituksen kokouksesta ja vuosikokouksesta, joista länsäolotiedot ovat tallella, Halonen oli mukana seitsemässä."

Nykyisin apulaisoikeuskanslerina vaikuttava Mikko Puumalainen oli Suomen ensimmäinen vähemmistövaltuutettu vuosina 2002 -2007. Puumalainen on tullut tunnetuksi esimerkiksi Suvivirteen liittyvistä lausunnoistaan sekä professori Tatu Vanhasen älykkyystutkimuksiin liittyneistä syytöksistään ja karamellipaperien tietynlaisten kuvien kieltämisestä.

Tuija Brax vaikutti vihreiden puheenjohtajana kahden vuoden ajan, 1995 - 97 ja puolueen kansanedustajana vuosina 1995 - 2015. Oikeusministerinä hän toimi Vanhasen kakkoshallituksessa ja Kiviniemen hallituksessa vuosina 2007 - 2011.

Jaana Vuorio on ollut 1.7.2013 alkaen Migrin ylijohtaja, Matti Kuusimäki toimi valtakunnansyyttäjänä vuodet 1997 – 2010.

Mika Illman, joka muistetaan Jussi Halla-ahon oikeudenkäynnin tiimoilta, toimi kesäkuuhun 2013 asti yhtenä Suomen kolmestatoista valtionsyyttäjästä.

Illman paljasti Hufvudstadsbladetin haastattelussa todellisen syyn Halla-ahoa vastaan käytyyn oikeusfarssiin. Illmania voidaan lausunnon perusteella pitää uuden ajan bolsevistisen oikeuskäytännön konkreettisena esi-isänä.

Illmanin osoittaman tien suunnassa on sittemmin asteltu kiihtyvällä tahdilla. Täytyy tietysti muistaa, että Demlan lakimiesten toiminta on poliitikkojen ”ansiota”, koska sananvapauteen liittyvässä lainsäädännössä on paljon tulkinnanvaraisuutta.

Illman Hbl:n haastattelussa:

”Det är bra att lagtolkarna nu har fått ett prejudikat. Högsta domstolen har dragit en gräns som anger hur långt den som kritiserar makthavare har rätt att provocera och överdriva, säger Illman.”

Suomeksi: ”On hyvä, että laintulkitsijat ovat saaneet aikaan ennakkopäätöksen. Korkein tuomioistuin on vetänyt rajan sille laajuudelle, kuinka pitkälle vallanpitäjiä kritisoivilla [kansalaisilla] on oikeus provosoida ja yliampua.”

Halla-ahon oikeudenkäyntiä voidaan pitää modernin ajan ensimmäisenä merkittävänä ja paljon julkisuutta saaneena sananvapaustuomiona, vaikka hän ei ollut ensimmäinen tosiasioiden kertomisesta tuomittu, vaan Espoossa ehdittiin jo aiemmin tuomita yksi toisin(väärin)ajattelija. Espoon oikeudenkäynnissä syyttäjänä toimi Mika Illman.

Halla-ahon pitkään kestäneeseen oikeuskäsittelyyn (noin neljä vuotta, käräjäoikeus, hovioikeus ja korkein oikeus) liittyy mainio paradoksi. 
Oikeusistuimet vaativat Halla-ahon tekstistä poistettavaksi tietyt kappaleet, jotka korkein oikeus julkaisi itse omilla verkkosivuillaan päätöksen tehtyään. Siis vaikka oli tuominnut tekstien julkaisemisen laittomaksi!!

Lopuksi. Demla on Suomen sisäistä ilmapiiriä ja kansakunnan koheesiota vahvasti heikentänyt organisaatio. 
Sen jäsenistöllä on ollut merkittävä vaikutus Suomeen kohdistuvan haittamaahanmuuton kasvussa ja sananvapauden vastaisen hengen luomisessa.

Heikki Porkka ma 02.07. 13:02

Kommentit: 0



Kommentointi on tilapäisesti pois käytöstä ohjelmistopäivitysten vuoksi. Palvelimille tehtiin DDoS hyökkäys 26.10.2017 jonka johdosta palvelimet asennettiin uusiksi ja kommenntointiratkaisu joudutaan toteuttamaan eri tavalla. Pahoittelemme keskeytystä kommentoinnissa. Sillä välin kirjoituksia voi kommentoida Facebook sivullamme.

Heikki Porkka

Ulkosuomalainen, jonka mukaan realismi ja tosiasioiden tunnustaminen ovat ainoat oikeat lähtökohdat yhteiskunnallisista asioista päätettäessä.

tuoreimmat

Nelson Mandelasta maan rakoon

ke 18.07. 11:54

Hajahuomioita Trumpin vierailusta

ma 16.07. 22:00

Murha-aatteet etenevät

su 15.07. 14:10

Fake news (valemedia) saapuu Helsinkiin

la 14.07. 10:17

Suomi on suuri mielisairaala, osa 2

ke 11.07. 11:41

Suomi on suuri mielisairaala

ma 09.07. 13:04

Facebook bannasi homoseksuaaleja puolustavan kirjoituksen julkaisemisesta

su 08.07. 12:06

Vihreät naiset Trumpia ja Putinia vastaan

to 05.07. 09:50

Tummahipiäinen somalinainen, joka ei kelpaa Yleisradiolle

ke 04.07. 10:39

Uhriton häirintä

ti 03.07. 10:47

blogit

Vieraskynä

Siniristin Liitto

ti 17.07.2018 21:07

Juha Ahvio

Presidentti Trump nimittää jälleen tuomarin USA:n korkeimpaan oikeuteen

su 15.07.2018 12:03

Professorin Ajatuksia

Fanatismismi, Pirkko Saisio, HS ja sikaporsas

pe 20.07.2018 20:19

Jukka Hankamäki

Jakavatko Trump ja Putin Suomen?

ke 11.07.2018 21:03

Petteri Hiienkoski

Onko YLE korjannut Trump-uutisointiaan vastuullisemmaksi?

to 19.07.2018 05:17

Tapio Holopainen

Vaunuihin kahlittu, eli miksi suomalaiset saavat liian vähän lapsia?

ti 17.07.2018 21:12

Petri Kaivanto

Vallankaappaus

ke 14.06.2017 09:13

Henna Kajava

HS: Jopa marokkolaisille kiertolaisille myönnetty turvapaikkoja Suomesta

ti 17.07.2018 17:14

Piia Kattelus

Hallitsematon maahanmuutto ja liittoutumispolitiikka ovat nostaneet terrorismin uhkaa Suomessa

ke 17.01.2018 08:44

Henry Laasanen

"Syrjäytyneet miehet romuttavat syntyvyyden" -narratiivi

ke 18.04.2018 06:51

Arto Luukkanen

Ay-porhot ja SDP - ruunan kummit?

pe 20.07.2018 20:22

Mika Niikko

Itsekkyyden naamiaiset

ma 02.07.2018 00:54

Musta Orkidea

Viimeisen muurin takana on totuus

ke 14.02.2018 10:55

Mikko Paunio

Suonpää: "Paunio, tuo kauhea äärioikeistolainen"

pe 13.07.2018 10:01

Heikki Porkka

Nelson Mandelasta maan rakoon

ke 18.07.2018 11:54

Olli Pusa

Kojamo - rahastus ja kusetus

ke 23.05.2018 16:40

Alan Salehzadeh

Ei shariaa länteen, vaan länsimaiden tasa-arvoinen lainsäädäntö muslimimaihin

ti 12.06.2018 11:53

Janne Suuronen

Perinteiset perhearvot uhka ?

ke 06.06.2018 14:01

Reijo Tossavainen

Punaviherliberaalit jakavat kansakunnan hyviin ja huonoihin ihmisiin

ke 18.07.2018 10:51

Jessica Vahtera

Työpaikkoja ei synny tilastotempuilla

pe 27.04.2018 12:59

Pauli Vahtera

Kokonaisuuden hahmottaminen

ti 17.10.2017 12:43

Timo Vihavainen

Kaksi miljoonaa tuli täyteen

la 21.07.2018 19:43

Matti Viren

Wir schaffen das!

ma 25.06.2018 01:52