Itävallan liittokansleri: Jokaisella maalla on oikeus kieltäytyä maahanmuuttajista

Itävallan sisäministeriö on kirjannut vuoden 2018 ensimmäisten viiden kuukauden aikana yhteensä 2 926 karkotusta, mikä on 450 prosentin kasvu viime vuodesta

Ulkomaat ti 19.06.2018 13:26
kuva: youtube

Itävallan hallituksen 8. kesäkuuta julkaisema päätös sulkea seitsemän moskeijaa ja karkottaa jopa 60 imaamia osana radikalisaation vastaista ​​kampanjaa on synnyttänyt järkytyksen aallon netissä.

"Rinnakkaisyhteiskunnilla, poliittisella islamilla ja radikalisoitumispyrkimyksillä ei ole sijaa maassamme", liittokansleri Sebastian Kurz totesi tiukasti viikko sitten yhteisessä lehdistötilaisuudessa varakanslerin sekä sisäministerin ja EU:n ministerien kanssa. Hallitus pani toimeen seitsemän moskeijan sulkemisen kaikkialla maassa, joista kolme sijaitsee Wienissä.

Sosiaalisessa mediassa mentiin niin pitkälle, että tämän takia jotkut ovat uhanneet Sebastian Kurzia henkilökohtaisesti. Joissakin julkaisuissa on syytetty liittokanslerin "haluavan sotaa", toiset taas ovat avoimesti olleet sitä mieltä, että hänen pitäisi "valmistautua kuolemaan" tai että Itävallan hallituksen johtaja "löytää vielä itsensä jäteastiasta", tai ihan vaan että: "Allahu Akbar!"

Liittokanslerin toimisto vahvisti Kurzin saaneen monia uhkauksia erityisesti Facebookissa ja Instagramissa sekä joissakin "pikaviestipalveluissa". Sisäministeriön mukaan tilannetta pidettiin niin vakavana, että Itävallan sisäinen tiedustelu- ja terrorisminvastainen virasto, BVT, käynnisti terrorismin vastaisen tutkimuksen asiasta.

Myös lisätoimenpiteitä tarvittiin Kurzin henkilökohtaisen turvallisuuden parantamiseksi ja liittokanslerin toimiston edustaja sanoi, että hallitus ei anna "lyödä syyttä" itseänsä ja aikoo jatkaa politiikkaansa suunnitellusti.

Itävallan uusi hallitus on alkanut padota islamisaatiota toden teolla ja on ollut Unkarin kanssa suunnannäyttäjiä muulle Euroopalle.

Itävallassa yli kolme vuotta sitten, 25. helmikuuta vuonna 2015 hyväksytyn uuden "islamlain" tarkoituksena on saada muslimit kotoutumaan ja torjua islamilaista radikalismia.

Sillä pyritään myös vähentämään "ulkopuolisten sekaantumista" kieltämällä ulkomaalaista rahoitusta moskeijoille, imaameille ja muslimijärjestöille Itävallassa. Imaamien pitää saada koulutuksensa itävaltalaisessa yliopistossa ja heidän täytyy osata saksaa.

Laki korostaa lisäksi, että itävaltalaisella lainsäädännöllä on oltava etusija islamilaisen sharia-lain suhteen maassa asuville muslimeille. Imaamit kuitenkin tekevät kaikkensa sen estämiseksi ja kieltävät Itävallassa asuvia muslimeja integroitumasta.

Itävalta pysyy silti tiukkana.

Kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden turvapaikanhakijoiden ja laittomien maahanmuuttajien karkotukset ovat kasvaneet vapauspuolueen (FPÖ) sisäministeri Herbert Kicklin aikana 36 prosenttia vuoteen 2017 verrattuna.

Itävallan sisäministeriö on kirjannut vuoden 2018 ensimmäisten viiden kuukauden aikana yhteensä 2 926 karkotusta, mikä on 450 prosentin kasvu viime vuodesta.

Myös turvapaikkahakemusten määrä on laskenut 40 prosenttia vuoden 2018 alusta.

Itävaltalaisen televisioyhtiö ORF 2:n haastattelussa 14. kesäkuuta Itävallan liittokansleri Sebastian Kurz sanoi, että maahanmuuttajia olisi autettava paikallisesti ja että kaikilla mailla on oikeus kieltäytyä maahanmuuttajista.

"Mielestäni jokaisella maalla pitäisi olla mahdollisuus päättää itse, kuinka monta ja millaisia ​​ihmisiä he haluavat hyväksyä", Kurz painotti.

Keskiviikkona 13.6 Kurz ilmoitti Berliinissä Saksan sisäministeri Horst Seehoferin kanssa käydyn keskustelun jälkeen, että Itävalta haluaa muodostaa "halukkaan akselin" Saksan ja Italian kanssa laittoman maahanmuuton torjumiseksi.

Yhteistyö ulottuu myös "turvallisuuden ja terrorismin kysymyksiin". Itävallasta tulee EU:n puheenjohtajamaa 1. heinäkuuta, ja Kurz suhtautuu myönteisesti "hyvään yhteistyöhön", jota Itävalta haluaa kehittää Rooman, Wienin ja Berliinin välillä.

"Mielestäni tämä merkitsee erittäin järkevää yhteistyötä, joka edistää laittoman maahanmuuton vähentämistä Eurooppaan. Uskomme, että halukkuuden akselia tarvitaan taistellaksemme laitonta maahanmuuttoa vastaan", Kurz täsmensi.

Seehofer on saanut tukea Italian Matteo Salviniilta, joka vajaa viikko sitten empimättä kieltäytyi päästämästä satoja maahanmuuttajia kuljettanutta pelastusvenettä Italian satamaan.

Kurz totesi Berliinissä keskiviikkona, että hän luottaa hänen tiukkaa linjaansa tukevan EU:n puheenjohtajakaudella esimerkiksi Alankomaat ja Tanska.

Pakolaisten vastaanottamista riidanalaisesta EU-kiintiöjärjestelmästä ovat kieltäytyneet tai vastustavat Unkari, Puola, Tšekin tasavalta ja Slovakia.

Jo aiemmin tänä vuonna Itävalta oli samaa mieltä Unkarin ja muiden Keski-Euroopan maiden kanssa siitä, että EU:n maahanmuuttokiintiöjärjestelmä ei toimi ja että turvapaikkapolitiikka olisi aloitettava rajavalvonnalla.


 


 

Tytti Salenius ti 19.06. 13:26

Kommentit: 0



Kommentointi on tilapäisesti pois käytöstä ohjelmistopäivitysten vuoksi. Palvelimille tehtiin DDoS hyökkäys 26.10.2017 jonka johdosta palvelimet asennettiin uusiksi ja kommenntointiratkaisu joudutaan toteuttamaan eri tavalla. Pahoittelemme keskeytystä kommentoinnissa. Sillä välin kirjoituksia voi kommentoida Facebook sivullamme.

Pääuutiset

blogit

Professorin Ajatuksia

Valaisevia mellakoita

Klo 11:15.

Timo Vihavainen

Kaksi miljoonaa tuli täyteen

la 21.07. 19:43

Arto Luukkanen

Ay-porhot ja SDP - ruunan kummit?

pe 20.07. 20:22

Petteri Hiienkoski

Onko YLE korjannut Trump-uutisointiaan vastuullisemmaksi?

to 19.07. 05:17

Heikki Porkka

Nelson Mandelasta maan rakoon

ke 18.07. 11:54

videot