Blogi: Timo Vihavainen, pe 18.05.2018 15:05

Ruokaturismia nyt!

Ruokaturismia!

 

Tässä juuri eilen muuan Tadžikistanista tänne muutamaksi päiväksi saapunut mies kyseli, mistä saisi sitä kuuluisaa suomalaista maitoon keitettyä kalakeittoa.

Sitähän on täällä Helsingissä ollut niissä Kauppatorin laivoissa, mutta nyt ne ovat tainneet jo lähteä kesätöihin. Toki täältä Suomen pääkaupungista jokin suomalainenkin ravintola löytyy ja sellaisesta ainakin lappilaisista ruuista kiinnostuneet löytävät tarvitsemansa. Mikäpäs se olisi suomalaisempaa kuin poro? Kysykää vaikka virolaisilta.

Mutta tässäkin (tosi)tarinassa on kiinnostavaa havaita, miten suomalaisen herkun maine on Venäjän välityksellä kiirinyt maapallon toisella puolelle, suomalaisten liikauttamatta evääkään.

Venäjällä suomalainen kalakeitto oli pitkään eksotiikkaa, mutta nyt se löytyy jo hyvin monelta ruokalistalta. Saattaa olla, että se siellä on helpompi löytää kuin meillä.

Maahamme on nyt houkuteltu suuria määriä kiinalaisia. Sopii vain toivoa, että matkailutoimijat muistavat myös kulinarismin. Turistille on aina oltava tarjolla toimintapaketteja, jotka halutessa täyttävät heidän päivänsä. Maailmassa ei yksinkertaisesti ole sellaisia maisemia, joita ihminen jaksaisi katsoa useita päiviä muuta tekemättä.

Suomalainen keittiö on monessa suhteessa ainutlaatuinen ja kuin ihmeen kautta se on säilynyt eksoottisena ja tuntemattomana -jopa meillä.

Syynä on tietenkin osaltaan suomalaisten oma tyhmyys ja saamattomuus, mutta osaltaan myös se, ettei suomalaista ruokaa enää viitsitä eikä edes osata valmistaa kunnolla. Luulen, ettei suurin osa suomalaista ole koskaan saanut hyvää suomalaista ruokaa, ehkäpä ei edes kunnollista.

On nimittäin niin, että kun suomalainen ruoka on leimautunut arkiruuaksi jota ei mennä ravintolaan syömään, on siitä seurannut yliolkainen suhtautuminen koko juttuun. Ostetaan jotakin einesmaksalaatikkoa ja luullaan sitten, että koko pöperö on juuri sellaista, jonninjoutavaa mahan täytettä.

 Ja kuitenkin… Mutta turhapa tätä on jatkaa.

Leipä on ruoanlaittajan eräänlainen kuninkuuslaji. Tuoretta, juuri leivottua tai uunissa uudelleen paistettua leipää ei ravintoloista saa, ei ainakaan ruisleipää tai oikeaa hiivaleipää. Lämmittäminen ei asiaa vielä auta, vaikka voi olla askel oikeaan suuntaan.

Tuoreen leivän ominaisuudet säilyvät parhaimmillaan vain minuutteja. Sitä paitsi se pitäisi leikatakin vasta juuri ennen nauttimista.

Tässäkin tapauksessa on se, joka haluaa parasta, turha mennä nykyisiin ravintoloihin. On paljon ruokalajeja, joita saa kunnollisina vain kotona. Sellainen muuten on usein jopa kalakeitto, joka muuten on lähes idioottivarma ruokalaji.

Asia nyt vain on niin, ettei senkään tekemiseen viitsitä panostaa ja unohdetaan se Mannerheimin jalo periaate, että ruokaa on sen verran kunnioitettava, että valmistaa sen aina mahdollisimman hyvin, vaikka kyse olisi vain arkilounaasta.

Mitä kaikkea sentään suomalainen herkkupöytä pystyisi tarjoamaan vaativimmallekin vieraalle! Lanttu on mainio raaka-aine, joka tunnetaan käytännössä vain meillä. Ja onhan niitä.

Suomalainen kala, todellinen aito karjalanpaisti, jossa ei ole rasvasta eikä haudutusajasta tingitty, tuoreet karjalanpiirakat, joiden kuoreen on käytetty vain ruista, raparperi, ternimaito ja monet, monet muut raaka-aineet ja herkut muodostavat perustan kokonaisuudelle, jonka kehtaa esittää kenelle tahansa.

Yleisesti ottaen kyseessä on aika tuhti talonpoikaisruoka, husmanskost, jonka ongelmana saattaa tässä mässäyksen maailmassa olla liiallinen herkullisuus ja ravitsevuus. Toisin sanoen ongelma syntyy itse syöjän kohtuuttomasta viheliäisyydestä, mitä hänelle ei kehdata sanoa ja mitä hän ei itsekään uskalla edes tiedostaa.

Tavaksi on tullut välttää asiakaskunnan raadollisuudesta seuraavia ongelmia väärentämällä tuotteita esimerkiksi vedellä tai muulla arvottomalla jatkeella sekoittaen. Hyvin usein näkee sitäkin, ettei kahvin kanssa ole lainkaan tarjolla kermaa, vaan pahimmassa tapauksessa pelkkää kurria, joka kammottavalla tavalla pilaa hyvänkin kahvin, mutta onpahan sitten kai olevinaan terveellisempää… eikä asiakkaalle jää tuota vaarallista valinnan hetkeä, jossa hänen moraalinen arvonsa ikävästi paljastuisi…

Mutta enpä viitsi enempää jauhaa tätä kokkien ja lääkärien välisen työnjaon sekaantumista, onhan siitä jo tullut maristua eikä maailma vain ole muuttunut.

Mutta kyllä nyt olisi aika tarjota edes niille Saimaalle saapuville kiinalaisryhmille mahdollisuus tutustua paikalliseen kulinaariseen maailmaan. Se voisi parhaiten tapahtua järjestämällä vaikkapa paikallisten maatalousnais/marttayhdistysten kanssa turisteille laadukkaita kursseja, joiden suorittajilla voitaisiin sitten antaa komea diplomi.

Tietenkin sauna, muikunpyynti ja vastaavat asiat vaativat myös omat ohjelmansa. Ja talvella avantouinti, talvikalastus ja vastaavat harrastukset, syksyllä sienestys ja marjastus ja sen jälkeinen saaliin valmistaminen ja nauttiminen tarjoavat lisää mahdollisuuksia.

Muuan mahdollisuus, joka tuli mieleen, on erityisen suomalaisen vodka- ja zakuskapöydän tarjoaminen. Pietarissakin on muuan ravintola (Jat, muistelen), jonka alkupaloihin kuuluu esimerkiksi kuuden tai kahdentoista pikkiriikkisen snapsin valikoima erilaisten zakuskojen kera: sieniä, suolakurkkuja, suolakalaa…

Vodkaa on tällaisessa asetelmassa monta erilaista sorttia ja ihmettelenkin, missä ovat takavuosien erikoisviinat, kuten viljavaakuna, pomeranssiviina ja akvaviitti. Mutta voihan niitä nalivkoja tehdä itsekin, esimerkiksi maustamalla jonkin snapsin sipulilla, toisen kuminalla, kolmannen piparjuurella ja niin edelleen. Ja tarjotut määräthän voivat olla ihan pikkuruisia.

Eipä tässä muuta kuin töihin, ne joita asia koskee. Itse kuulun jo sen verran ns. meneviin miehiin, että teen näitä vain itselleni.

Timo Vihavainen pe 18.05. 15:05

Kommentit: 0



Kommentointi on tilapäisesti pois käytöstä ohjelmistopäivitysten vuoksi. Palvelimille tehtiin DDoS hyökkäys 26.10.2017 jonka johdosta palvelimet asennettiin uusiksi ja kommenntointiratkaisu joudutaan toteuttamaan eri tavalla. Pahoittelemme keskeytystä kommentoinnissa. Sillä välin kirjoituksia voi kommentoida Facebook sivullamme.

Timo Vihavainen

Timo Juhani Vihavainen on toiminut Helsingin yliopiston Venäjän tutkimuksen professorina vuodesta 2002. Hän on tutkinut myös Suomen historiaa, jossa hän on keskittynyt erityisesti niin sanotun suomettumisen aikaan 1960-luvulta 1980-luvulle.

tuoreimmat

Totuuden aikoja

pe 19.10. 23:19

Melkein suomalainen supersankari

ke 17.10. 21:54

Jonkin sortin sakkia

ti 16.10. 22:34

Tiitisen satupuu?

ma 15.10. 23:23

Legioonien aika

la 13.10. 23:03

Naisten maailmanaika

pe 12.10. 20:46

Kuka kenet?

to 11.10. 22:57

Hurskaan miehen Siperia

ke 10.10. 23:08

Läylemmäksi lankeavi

ti 09.10. 22:17

Neron osa

ma 08.10. 23:49

blogit

Vieraskynä

Julkisen palvelun median arvopohja: Tanska

la 13.10.2018 23:10

Juha Ahvio

Ruben Stillerin "Maailmanloppua odotellessa"

pe 19.10.2018 23:22

Professorin Ajatuksia

Frankfurtilaisen ja helsinkiläisen sananvapauden ero

pe 19.10.2018 23:20

Jukka Hankamäki

"Uusi normaali" toteutumassa myös Suomessa

to 11.10.2018 23:01

Petteri Hiienkoski

Kuka pelkää natseja?

su 09.09.2018 06:07

Tapio Holopainen

Mistä on pienet getot tehty?

ma 27.08.2018 23:18

Petri Kaivanto

Vallankaappaus

ke 14.06.2017 09:13

Henna Kajava

Jätetäänkö nuoriamme kuolemaan?

ke 17.10.2018 01:12

Piia Kattelus

Hallitsematon maahanmuutto ja liittoutumispolitiikka ovat nostaneet terrorismin uhkaa Suomessa

ke 17.01.2018 08:44

Henry Laasanen

Mitä termi "vihervasemmisto" tarkoittaa?

pe 24.08.2018 09:42

Arto Luukkanen

Kölnin vaiettu terrori-isku

ke 17.10.2018 21:56

Mika Niikko

Itsekkyyden naamiaiset

ma 02.07.2018 00:54

Musta Orkidea

Viimeisen muurin takana on totuus

ke 14.02.2018 10:55

Mikko Paunio

Jani Toivola, vammaiset ja vihreä identiteettilässytys

to 20.09.2018 16:44

Heikki Porkka

Facebook on sananvapauden irvikuva

to 18.10.2018 14:13

Olli Pusa

Aki Kangasharju ja asuntovirsi

pe 12.10.2018 23:29

Alan Salehzadeh

Ei shariaa länteen, vaan länsimaiden tasa-arvoinen lainsäädäntö muslimimaihin

ti 12.06.2018 11:53

Janne Suuronen

Yle asennekasvatuksen asialla

to 23.08.2018 14:57

Reijo Tossavainen

Stubb tallustelee pihalla kuin lumiukko kesähelteellä

pe 19.10.2018 22:47

Jessica Vahtera

Työpaikkoja ei synny tilastotempuilla

pe 27.04.2018 12:59

Pauli Vahtera

Kokonaisuuden hahmottaminen

ti 17.10.2017 12:43

Timo Vihavainen

Totuuden aikoja

pe 19.10.2018 23:19

Matti Viren

Taas se Impivaara

ma 06.08.2018 22:40