Blogi: Timo Vihavainen, to 10.05.2018 17:53

Laki ja oikeus

Lain takana

 

Matti Norri, Omistan, olen. Lain filosofian perusteet. Terra cognita 2005, 384 s.

 

Muistan filosofian seminaarissa joskus 1970-luvulla käsitellyn Hans Kelsenin subsumptioteoriaa, jonka ideana oli, että lakipykälien tuli olla johdettavissa yleisistä periaatteista.

Teoria tuntui aika tyhjänpäiväiseltä ja yhtä kuivalta kuin koko lainoppi, jota joku oli juuri noihin aikoihin keksinyt ruveta nimittämään oikeustieteeksi.

Oikeustiede tuntuu kuitenkin olevan yhtä problemaattinen käsite kuin vaikkapa teologia. Toki siinäkin toimivat tieteen metodit ja se voi ottaa palvelukseensa monenmoista, niin sanoakseni ihan oikeaa tiedettä, historiasta ja sosiologiasta logiikkaan ja psykologiaan. Sen on jopa käytännössä pakko niin tehdä.

Kuitenkin sekä lainopin että teologian kohde on hyvin problemaattinen. On olemassa jotakin, jota kutsumme laiksi, kuten on olemassa jotakin, jota kutsumme Jumalaksi. Ne on usein hyväksytty annettuina totuuksina, mikä on helppo ratkaisu tai sitten lähdetty vaikkapa siitä, että kyseessä on yksinkertaisesti konventio, keksintö, johon ei kannata tuhlata sen enempää miettimistä, mikä on olennaisesti sama asia.

Mutta ei se ongelmaa ratkaise. Niinpä sellaisetkin merkittävät filosofit kuin David Hume ja Immanuel Kant ovat ahkeroineet lain filosofian alalla kuten myös alan miehet Hugo Grotius ja Carl von Savigny.

Mutta ei niitä paljon ole, sanoo Matti Norri, joka on asiaan perehtynyt. Niinpä hän on itse ryhtynyt lain filosofiaa harjoittamaan, eikä olekaan turhaa työtä tehnyt. Tuloksena on ollut mainio kirja, jota ryydittävät rivakat sivallukset myös ajankohtaisiin aiheisiin.

Kirjaan sukeltamista oli turha pelätä, vaikka itseäni aluksi hieman kammotti ajatus joutumisesta juridisen hiuksenhalkomisen maailmaan. Siitä kirjassa ei ole kysymys.

Sen sijaan siinä kysytään, mihin asiat perustuvat, kun niiden sanotaan perustuvan lakiin ja mitä laki eri tapauksissa tarkoittaa. Laki ei näet ole sama asia kuin oikeus, kohtuudesta puhumatta. Sen olemuksen sivuuttaminen viittaamalla vain lakikirjaan taas on helppohintaista, mikäli asioita todella halutaan myös ymmärtää. Eihän niitä yleensä halutakaan.

Ilmeisesti laki on kuten matematiikka eli jotakin, jota ei itse asiassa lainkaan ole, se vain kuvitellaan tai sitten puhutaan positiivisesta oikeudesta ius positum. Matematiikkakin on siitä mukavaa, ettei sillä ole reaalimaailmassa olemassaoloa, joten se pitää aina ja ikuisesti paikkansa ja siis on oikeastaan yhtä saman jankkaamista eli tautologiaa. Tämä oli oma näkemykseni ja minusta Norri näyttää olevan samaa mieltä.

Kirjoittaja on asianajaja, joka on laajasti käytännössä tutustunut myös ei-eurooppalaisten oikeusjärjestelmien toimintaan.

Tämä näyttää olleen avartavaa. Meille sopimukset ovat pyhiä: pacta sunt servanda, kun taas ne jossakin muualla saatetaan mieltää vain toimintasuunnitelmiksi ja ollaan aidosti hämmästyneitä, kun niihin vedotaan.

Omaisuus taas on lain kannalta niin keskeinen asia, että voidaan sanoa, että se on koko sivistyneen yhteiskunnan ydin. Omistus edellyttää itsensä kunnioittamista… moraalista asennoitumista. Vasta kun se pitkän, sukupolvien ajan jatkuvan kehityksen myötä muodostuu instituutioksi eli kun sen pysyvyyteen, periytyvyyteen ja siirrettävyyteen luotetaan, se alkaa synnyttää vaurautta.

Kiinnostavaa. Venäjällä ei ollut mahdollista toteuttaa tätä 500 päivässä, kuten muuan ohjelma edellytti. Pikemmin tarvitaan 500 vuotta, arvelee Norri.

Kirjoittaja katsoo, että laissa on olemassa vain yksi apriorinen peruskäsite, jolla on posteriorisia piirteitä: omistus. Siihen liittyy kaksi posteriorista tointa: vaihtaminen ja lupaus ja niihin liittyy kaksi apriorista käsitettä: velvoite ja vastuu. Siinä koko yksityislaki.

Tämä on niin jylhästi sanottu, että kirja ansaitsee jo tämän vuoksi jäädä tietokirjallisuutemme historiaan.

Vaikka lukijan kompetenssi ei yltäisi arvostelemaan niitä lain kiemuroita, joiden parissa kirjoittaja on kuin kotonaan, panevat tällaiset kiteytykset ajattelemaan. Omistus on myös politiikassa aivan keskeinen käsite ja sen rajoittaminen näyttää usein olevan sen piirissä päätyönä. Tuntuukin selvältä, että tässä asiassa pitäisi vallita jonkinlainen kohtuus. Omaisuuden poistaminen sen sijaan näyttää olevan suora tie barbariaan.

Rikoslaki ei suurimmalta osalta näytä olevan muuta kuin kostoa, jonka mittaamisen vaikutuksia arvioidaan muuten kuin lain keinoin, eihän laki siihen mitään eväitä anna tai sitten antaa sellaiset, joiden käyttämistä pidetään sopimattomana. Mutta kosto on tietenkin välttämätöntä ja sen uskottavuus on säilytettävä, sanoo lukija enkä huomaa kirjoittajan olevan asiasta eri mieltä.

Norrilla on yhtä ja toista sanomista monopolista (immateriaalioikeus) ja kaavoittamisesta (omistuksen mitätöinti) ja monesta muustakin asiasta. Näkökulmat ovat aina teräviä ja johtopäätökset virkistäviä. Mitä esimerkiksi tutkii lainoppi? Ei sanottavasti lakia, vaan taloutta, kuuluu vastaus.

Asia on ymmärrettävä, eihän aritmetiikkakaan tutki aritmetiikkaa, vaan erilaisten asioiden mittoja ja suhteita.

Nämä seikat eivät sinänsä vähennä enempää lain kuin aritmetiikankaan merkitystä. Tuota merkitystä kuitenkin tullaan kovin harvoin pohtineeksi.

Sitäkin sentään on syytä tehdä. Kuten kirjoittaja toteaa, maailmassa näyttää olevan kovin vähän kirjoitettua lain filosofiaa. Suomeksi tämä lienee ainoa kirja.

Niinpä tämä opus olisi ilman muuta syytä kääntää englanniksi ja miksei myös muille kielille, ellei sitä jo ole tehty. Sen kirjoittaminen suomeksi oli kulttuuriteko, mutta kaikki omaperäinen ajattelu ansaitsee myös tulla vertaisryhmän tuntemaksi. Silloin se vasta pääsee oikeuksiinsa.

Uskon, että monella alan miehellä on paljonkin huomautettavaa tämän kirjan ajatuksiin ja niinhän tuleekin olla. Ei niitä muuten olisi kannattanut esittää.

Timo Vihavainen to 10.05. 17:53

Timo Vihavainen

Timo Juhani Vihavainen on toiminut Helsingin yliopiston Venäjän tutkimuksen professorina vuodesta 2002. Hän on tutkinut myös Suomen historiaa, jossa hän on keskittynyt erityisesti niin sanotun suomettumisen aikaan 1960-luvulta 1980-luvulle.

tuoreimmat

Häpeänsä kullakin

ke 19.07. 21:26

Suurista erehdyksistä

to 23.02. 21:02

Modernin maailman syntysijoilta

ti 18.01. 23:48

Saaliseläiminä

ke 15.12. 23:51

Tolstoin aivoituksia

ma 22.11. 23:49

Ajan kuvaa

to 18.11. 22:48

Kansan parhaaksi

ti 02.11. 23:57

Luonteikas kansa

pe 08.10. 01:15

Kohti pinnan katkeamista

to 16.09. 23:47

Symbolit

su 05.09. 20:39

blogit

Vieraskynä

Teemu Keskisarja: Miksi ajan Halla-ahoa presidentiksi?

ke 20.12.2023 22:32

Juha Ahvio

Onko historialla merkitystä?

su 18.02.2024 17:41

Professorin Ajatuksia

Yle teki diasarjan, mutta miksi niin moni seikka unohtui?

to 13.05.2021 20:23

Marko Hamilo

Ydinvoimaa, talouskasvua ja teollisia työpaikkoja

ti 28.03.2023 20:22

Jukka Hankamäki

Sähköistävä klikinvastainen uutinen

su 07.01.2024 18:08

Petteri Hiienkoski

Puhkeaako globalismin kupla Ukrainaan?

pe 15.03.2024 23:04

Tapio Holopainen

Mistä on pienet getot tehty?

ma 27.08.2018 23:18

Laura Huhtasaari

Jolla on korvat, se kuulkoon

ke 23.08.2023 20:50

Petri Kaivanto

Vallankaappaus

ke 14.06.2017 09:13

Henna Kajava

Valtuustoaloitteeni mamujen 43 äidinkielen opetuksen lopettamiseksi verovaroilla Espoossa

su 15.01.2023 14:49

Piia Kattelus

Hallitsematon maahanmuutto ja liittoutumispolitiikka ovat nostaneet terrorismin uhkaa Suomessa

ke 17.01.2018 08:44

Henry Laasanen

Kirja-arvio: Seksuaaliutopia - Feministien sota sivistystä vastaan

ke 29.05.2019 09:00

Arto Luukkanen

Punavihreä hallitus komentaa! Maakuoppaan mars!

la 25.02.2023 13:58

Mika Niikko

Suvaitsevaisuuden kirjavat käsitteet

su 13.09.2020 23:07

Musta Orkidea

Vieraskynä: Kirje eräältä äidiltä

pe 08.02.2019 13:23

Mikko Paunio

USA:sta johdettu sensuuriteollinen kompleksi ulotettiin Suomeen vuonna 2015 - Tucker Carlson haastatteli USA:n ulkoministeriön entistä kyberjohtajaa Mike Benziä

la 24.02.2024 12:33

Heikki Porkka

Putinin puolueet eduskunnassa

ma 18.03.2024 12:06

Tapio Puolimatka

Lasten vai aikuisten oikeudet

ma 21.08.2023 19:21

Olli Pusa

YLEN häveliästä

pe 02.02.2024 14:01

Alan Salehzadeh

Ei shariaa länteen, vaan länsimaiden tasa-arvoinen lainsäädäntö muslimimaihin

ti 12.06.2018 11:53

Janne Suuronen

Rikkaat rikastuvat ja köyhät kituuttavat

ti 18.08.2020 10:15

Reijo Tossavainen

Auta avun tarpeessa

to 19.03.2020 07:33

Pauli Vahtera

Olisinko yrittäjä, enkä palkansaaja

su 25.10.2020 22:57

Timo Vihavainen

Häpeänsä kullakin

ke 19.07.2023 21:26

Matti Viren

Odotellaan vuotta 2023

la 14.08.2021 23:44