Maahanmuuton aiheuttamat menolisäykset eri valtionhallinnon aloilla olivat vuonna 2015 90 miljoonaa euroa, vuonna 2016 786 miljoonaa ja vuonna 2017 602 miljoonaa euroa. Syksyn 2015 turvapaikkakriisi on tullut maksamaan suomalaisille varovaisesti arvioiden lähes 1,5 miljardia euroa.

Samaan aikaan EU:n budjettia ollaan paisuttamassa maahanmuuton ollessa yksi vahva argumentti EU:n maksuosuuden kasvattamiselle. Budjettia on tarkoitus korottaa 1,11 prosenttiin bruttokansantulosta (nykyisin 1%).

"On perusteltua kysyä, tulevatko maahanmuuton menot kasvamaan kansallisesti samassa suhteessa kasvavan EU:n maksuosuuden kanssa", kysyy Kansalaispuolueen varapuheenjohtaja Piia Kattelus huolestuneena.

Valtiontalouden tasolla Suomi maksaa EU:lle jo nykyisellään noin 900 miljoonaa euroa vuodessa enemmän kuin saa palautuksina. Samaan aikaan EU-budjetin leikkaukset kohdistuvat muunmuassa maatalouteen, joka kärsii heikosta tuottavuudesta ja joka on merkittävä työllistäjä ja elinvoimaisuuden ylläpitäjä maakunnissa.

"900 miljoonaa on summa, jonka ennemmin kohdentaisin kansallisesti suomalaisten hyvinvoinnin ja arjen turvaamiseksi kuin antaisin EU:n virkamiesten päätettäväksi. Enkä salli sitä, että sadoilla miljoonilla euroilla edistetään maahanmuuttoa ja sen mukanaan tuomaa syrjäytymiskehitystä, koska tutkimuksen mukaan syrjäytyneistä nuorista lähes neljänneksellä on maahanmuuttajatausta. Lisäksi vieraskielisten nuorten syrjäytymisprosentti on yli viisinkertainen suomen- tai ruotsinkielisiin nuoriin verrattuna. Parasta syrjäytymiskehityksen ehkäisyä on hallittu maahanmuutto ja kriisialueilla annettava apu", toteaa varapuheenjohtaja Piia Kattelus.