Iso-Britannian sisäministeri Amber Rudd erosi sunnuntaina ns. Windrush-skandaalin takia. Syy sisäministerin eroamiseen oli siinä, että hän uskottiin johtaneen harhaan yleisöä oman ministeriönsä suhtautumisessa laittomien siirtolaisiin.
Sisäministeri yritti vielä viime viikolla puolustaa itseään sanomalla, että hän ei tiennyt asiasta ja että hallitus ei aikonut suinkaan karkottaa karibialaisten siirtolaisten jälkeläisiä pois maasta. Hän myös esitti virallisen anteeksipyynnön ja lupasi kompensaatioita.
Guardian-lehti kertoi kuitenkin, että Rudd oli erään hallituksen memorandumin mukaan tiennyt asiasta. Rudd yritti sen jälkeen kertoa, että hän ollut nähnyt kyseistä raporttia mutta totuus tuli lopulta esille.
Mikään ei auttanut – hän oli peitellyt asiaa, jallittanut parlamenttia ja johtanut sen komiteaa harhaan. Hänen asemansa muuttui mahdottomaksi.
Miksi Rudd erosi?
Siksi, että Iso-Britanniassa parlamentarismilla on vahvat juuret. Nämä juuret ovat itse asiassa niin vahvat, että varsinaista perustuslakia ei ole varsinaisesti kodifioitu. Ajatus luottamuksesta, parlamentin ja lain vallasta on ollut niin sitkeä, että sitä ei ole edes kirjattu erikseen ylös.
Parlamentarismin eettiset periaatteet ovat myös niin väkevät, että skandaaleihin, valheisiin tai jujuttamiseen syyllistynyt hallitus tai ministeri on joutunut pyytämään eroa jo ns. vahvan epäilyksen perusteella. Median nostamat korruptöörit ja kepulimiehet ovat eronneet vapaaehtoisesti – yleisen mielipiteen pakottamana.
Traditio on ollut niin vahva, että vasta maaliskuun 19 pnä vuonna 1997 Iso-Britannian parlamentti katsoi asialliseksi kirjata ylös ns. ministerin vastuunjulistuksen. Siinä todetaan yksiselitteisesti: ”…if Minister knowingly mislead the House, The House will expect them to offer their resignation to the Prime Minister”.
Suomi parlamentarismin slummina
Meillä länsimaisen parlamentarismin säännöt ovat vielä silkkaa hepreaa. Uusin suomalainen esimerkki on pöyristyttävä.
Valtionyhtiö Finavia sai maaliskuussa Helsingin hallinto-oikeudelta määräyksen, että Valtiontalouden tarkastusviraston muistio Finavian hallituksen päätöksenteosta ja hallituksen jäsenten keskustelusta on täysin julkinen ja avoin.
Muistio salattiin alun perin tietoisesti.
Syy pimittämiseen johtuu ilmeisesti siitä, että liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner ohjaili henkilökohtaisesti ja tarkoituksella Finaviaa tilanteessa, jossa yhtiö oli hävinnyt vuosina 2009-2011 tehtyjen johdannaiskauppojen purkamisen seurauksena 34 miljoonaa euroa.
Eduskunnan tarkastusvaliokunnan mietinnön mukaan liikenne- ja viestintäministeriö ts. ministeri Berner puuttui valtionyhtiön operatiiviseen toimintaan kyseenalaisella tavalla. Finavian papereita ei ole kuitenkaan tullut julkisuuteen.
Ne on pimitetty.
Se johtuu siitä, että Finavia on valittanut asiasta korkeimpaan hallinto-oikeuteen eikä halua papereita julkisiksi. Hallinto-oikeuden päätöksen mukaan muistio ei sisältänyt Finavian tai muiden liikesalaisuuksia. Oikeuden mukaan tarkastusvirasto salasi taustamuistiosta tärkeitä kohtia.
On hyvin mahdollista, että paperit paljastaisivat ministeri Bernerin arveluttavan roolin valtionyhtiön tappioiden peittelyssä.
Pitäisikö Bernerin erota?
Kysymyksiä on paljon. Onko Berner aktiivisesti ja yksinteoin pyrkinyt salailemaan omaa arveluttavaa toimintaansa ministerinä? Ketä hän on suojellut? Miksi huonoista liiketoimista ei ole nostettu hälyä? Onko Bernerin kiellettävä kaikki, ettei hänen erostaan synny hallituskriisiä juuri ennen SOTE-äänestyksiä? Onko pääministeri Juha Sipilä mukana tässä pimityksessä?
Isossa-Britanniassa Bernerin kaltainen ministeri olisi jo historiaa.
Siteeraan tässä Oliver Cromwellin kuuluisaa sanontaa, jolla hän hajotti ns. pitkän parlamentin. Sitä on käytetty myöhemminkin Iso-Britannian parlamentissa.
Kieli on raamatullista ja vanhahtavaa mutta puhtaasti kirjallisessa mielessä se on iskevä.
Lauseissa on mukana kärsimättömyyttä ja kyllästyneisyyttä, joka sopisi tähän tilanteeseen.
"Te olette istuneet täällä liian pitkään ettekä ole saaneet mitään hyvää aikaan. Menkää minä sanon ja olemme sujut. Jumalan nimessä menkää” (Depart, I say, and let us have done with you. In the name of God, go).
Dosentti Arto Luukkanen toimii Venäjän ja Itä-Euroopan yliopistolehtorina Helsingin yliopiston Renvall-instituutissa. Vuonna 1964 syntynyt Luukkanen on väitellyt vuonna 1994.
Teemu Keskisarja: Miksi ajan Halla-ahoa presidentiksi?
ke 20.12.2023 22:32Onko historialla merkitystä?
su 18.02.2024 17:41Yle teki diasarjan, mutta miksi niin moni seikka unohtui?
to 13.05.2021 20:23Ydinvoimaa, talouskasvua ja teollisia työpaikkoja
ti 28.03.2023 20:22Sähköistävä klikinvastainen uutinen
su 07.01.2024 18:08Puhkeaako globalismin kupla Ukrainaan?
pe 15.03.2024 23:04Mistä on pienet getot tehty?
ma 27.08.2018 23:18Jolla on korvat, se kuulkoon
ke 23.08.2023 20:50Vallankaappaus
ke 14.06.2017 09:13Valtuustoaloitteeni mamujen 43 äidinkielen opetuksen lopettamiseksi verovaroilla Espoossa
su 15.01.2023 14:49Hallitsematon maahanmuutto ja liittoutumispolitiikka ovat nostaneet terrorismin uhkaa Suomessa
ke 17.01.2018 08:44Kirja-arvio: Seksuaaliutopia - Feministien sota sivistystä vastaan
ke 29.05.2019 09:00Punavihreä hallitus komentaa! Maakuoppaan mars!
la 25.02.2023 13:58Suvaitsevaisuuden kirjavat käsitteet
su 13.09.2020 23:07Vieraskynä: Kirje eräältä äidiltä
pe 08.02.2019 13:23USA:sta johdettu sensuuriteollinen kompleksi ulotettiin Suomeen vuonna 2015 - Tucker Carlson haastatteli USA:n ulkoministeriön entistä kyberjohtajaa Mike Benziä
la 24.02.2024 12:33Suomi sanojen vankina - manipulointia Ylen tapaan
to 28.03.2024 13:04Pedoseksuaalisten fantasioiden varaan rakentuva seksuaalikasvatus
ke 20.03.2024 08:51YLEN häveliästä
pe 02.02.2024 14:01Ei shariaa länteen, vaan länsimaiden tasa-arvoinen lainsäädäntö muslimimaihin
ti 12.06.2018 11:53Rikkaat rikastuvat ja köyhät kituuttavat
ti 18.08.2020 10:15Auta avun tarpeessa
to 19.03.2020 07:33Olisinko yrittäjä, enkä palkansaaja
su 25.10.2020 22:57Häpeänsä kullakin
ke 19.07.2023 21:26Odotellaan vuotta 2023
la 14.08.2021 23:44