Blogi: Timo Vihavainen, ke 04.04.2018 11:44

Maailman ihmeitä

Maailman ihmeitä

 

Teuvo Pakkala, Oulua soutamassa. Otava,1957 (1886),119 s.

 

Teuvo Pakkalan lapsiaiheisia kertomuksia luettiin ennen koulussa. En tiedä, luetaanko enää, mutta aihetta voisi olla.

Pakkala on siitä erikoinen kertoja, että hän tykkäsi samaistua lapsiin ja naisiin, mikä ei ollut kovin tavallista. Vertailukohteena tulee mieleen Kauppis-Heikki, joka niin aidon tuntuisesti osasi kuvata vaikkapa nuoren miniän alemmuuskompleksia: laiha tyttönen ei tuntunut huushollissa olevan paljon mitään. Muhkealla anopilla sen sijaan oli peräti kaksoisleukakin…

Myös Kauppis-Heikki kuvasi markkinaelämää, jota vasten rahvaan normaalia elämänmenoa oli hyvä tarkastella. Oli se suuren maailman meno sentään aikamoista ja sinnehän sitä piti renkipojankin aina välillä päästä.

Minusta tässä Pakkalan kirjassa on kiinnostavinta kuvaus Oulun kaupunkielämästä ja tarkat selostukset siitä, mitä tervarahoilla hankittiin.

Tämä oli sitä aikaa, kun kaiken maailman hullutukset alkoivat levitä syrjäkulmillekin. Eivät palkolliset mitään joutavaa ostelleet, paitsi nyt sen verran, että tiesi ostaneensa, vaikkapa vehnäleipää järsittäväksi iänikuisen rukiin sijasta. Eivät talollisetkaan tuhlanneet, jauhot olivat se tärkein, kun elääkin piti.

Yksi kerskakulutushyödyke sentään oli, taskukello. Ne oltiin tuntevinaan hyvin ja kukin kehui omaansa, oli se nyt sitten pintelikello, liivarikello tai kerrassaan silinterikello neljällä kivellä.

Kellot olivatkin aikansa rosvojen himoitsema kapistus ja niiden laadusta oli tapana puhella vakavissaan vielä 1950-luvulla. Lapsekkaimmat himoitsevat yhä superkalliita korukelloja.

Mutta tuohon aikaan jätkä hankki kellon statusesineeksi vain muusta tinkimällä ja renkimies sai usein vain kadehtia sivusta.

Mutta kyllähän sitä rahaa hänellekin kertyi, kun ei tuhlannut. Pakkalan tervansoutajat tuhlaavat hiukkasen, mutta määrän mukaan. Kun sulhanen haluaa huvittaa morsianta, hän ostaa tälle piletin höyryvenheeseen 20pennillä ja jää itse rannalle. Puolen tunnin kuluttua onnellinen morsian palaa retkeltään. Issikallakin ajellaan vain pari kulman väliä, mutta tuleepahan oltua herroiksi.

Markkinoilla liikkuu tosiaan myös käteinen raha ja kaikenlaista veijaria on sitä tavoittelemassa. Tervansoutajille ei siinä kuinkaan käy, vaikka viina meinaa viedä yhden miehen. Hän kuitenkin säästyy hukkuakseen sitten koskeen, mutta näitähän sattuu. Jossakinhan sitä ihminen päivänsä päättää.

Mutta tuo valtava rahan virtaus markkinoilla on merkille pantavaa, kun ei sitä rahaa kotioloissa tarvittu koskaan. Jossakin vanhassa saappaassa saatettiin säilyttää kolikoita.

Kauppis-Heikin kertomuksessa Savolainen soittaja kuvataan muuattakin henkilöä, josta oli tullut rikas, kun hän oli markkinoita kierrellyt soittelemassa ja ihmiset ovat heitelleet rahaa. Nuo rahat soittaja sitten testamenttasi johonkin hyvään tarkoitukseen, en muista mihin.

Nämä vain puolentoista vuosisadan takaisiin aikoihin palautuvat kertomukset ovat meille terveellinen muistutus siitä, miten niukasti tässäkin maassa elettiin vain muutama sukupolvi sitten.

Meistä on hyvin omituista, että joku ihminen viitsii ottaa ammatikseen kolikoiden pyytelemisen ohikulkijoilta ja sitähän se nykyoloissa onkin. Puolitoista vuosisataa sitten se kuitenkin olisi ollut periaatteessa jopa tie varakkaaseen elämään, mikäli moinen toiminta olisi sallittu.

Niin nopeasti on yhteiskunta muuttunut, että vain parin sukupolven takainen eli 1950-luvun maailma on nykynuorison näkökulmasta pelkkää eksotiikkaa ja sitä paitsi rutiköyhää aikaa.

En tiedä, tarjotaanko nuorisolle koulussa tai missään muuallakaan, mahdollisuuksia oppia ymmärtämään, mistä eli siis millaisista oloista me esi-isät oikein olemme tulleet.

Mitä merkitsee olla kehitysmaa eli siis takapajuinen maa, ei ole helppo oppia lukemalla, miten ennen elettiin ja mistä leipä saatiin.

Elämään kuuluivat myös huvitukset ja mahdollisuus kerskakulutukseen, mutta kiusaukset oli voitettava.  Pankolle ei meikäläisissä oloissa ollut hyvä jäädä makaamaan ja nälkä ja tauti saattoivat tappaa vielä ahkerankin. Lavea tie oli ainakin lyhyt.

Tietenkin kaunokirjallisuus on kaunokirjallisuutta, ja sillä on sen mukaiset tehtävät. Kuitenkin sillä on usein merkittävä arvonsa olosuhteiden kuvailijana ja aikansa arvostelijat yleensä myös kertoivat siitä mielipiteensä. Joskus he kyllä vihastuivat totuuden sanomisesta.

Joka tapauksessa aidot vanhat kertomukset välittävät niin monipuolista kuvaa niistä olosuhteista, joissa kerran jouduttiin toimeen tulemaan, kuka milläkin tavalla, että soisi kyllä myös nuorison niihin perehtyvän.

Pakkalan kertomukset ovat koruttomassa realismissaan mielestäni myös tässä suhteessa parempaa lukemista kuin ne saarnaavat tendenssikirjat, jotka ovat nousseet suurempaan arvoon.

Timo Vihavainen ke 04.04. 11:44

Kommentit: 0



Kommentointi on tilapäisesti pois käytöstä ohjelmistopäivitysten vuoksi. Palvelimille tehtiin DDoS hyökkäys 26.10.2017 jonka johdosta palvelimet asennettiin uusiksi ja kommenntointiratkaisu joudutaan toteuttamaan eri tavalla. Pahoittelemme keskeytystä kommentoinnissa. Sillä välin kirjoituksia voi kommentoida Facebook sivullamme.

Timo Vihavainen

Timo Juhani Vihavainen on toiminut Helsingin yliopiston Venäjän tutkimuksen professorina vuodesta 2002. Hän on tutkinut myös Suomen historiaa, jossa hän on keskittynyt erityisesti niin sanotun suomettumisen aikaan 1960-luvulta 1980-luvulle.

tuoreimmat

Enkeleitä on

ke 20.06. 17:40

Demokratian variantteja

ti 19.06. 13:13

Turhan englannin vääntäjät

ma 18.06. 13:18

Potkupallon puolustus

su 17.06. 16:12

Älymystö ja muut

la 16.06. 11:37

Leikki sijansa saakoon

to 14.06. 17:27

Leikki leikkinä?

ke 13.06. 18:14

Arvostuksen ansaitseminen

ti 12.06. 11:41

Muuan symbioottinen suhde

ma 11.06. 13:25

Moukkien aika on täällä tänään

su 10.06. 11:20

blogit

Vieraskynä

Sananvapaus politisoituneessa oikeusjärjestelmässä: Tommy Robinson

pe 15.06.2018 14:00

Juha Ahvio

Amerikkalaiset konservatiiviset kirkkokunnat Soros-solutuksen kohteina

ke 20.06.2018 17:42

Professorin Ajatuksia

Suomi ja Unkari työttömyyden kimpussa

ke 20.06.2018 17:39

Jukka Hankamäki

Kultaranta-keskustelut: paljon puhetta, vähän asiaa

ke 20.06.2018 17:44

Petteri Hiienkoski

Kristinusko ja islam X: Allah on Raamatun Jumalan irvikuva

ke 06.12.2017 08:52

Petri Kaivanto

Vallankaappaus

ke 14.06.2017 09:13

Henna Kajava

Behdad - poliittiset pakolaiset tuvapaikkarallin uhreina

to 31.05.2018 23:27

Piia Kattelus

Hallitsematon maahanmuutto ja liittoutumispolitiikka ovat nostaneet terrorismin uhkaa Suomessa

ke 17.01.2018 08:44

Henry Laasanen

"Syrjäytyneet miehet romuttavat syntyvyyden" -narratiivi

ke 18.04.2018 06:51

Arto Luukkanen

Hallitus sai neljät "ehdot"

ma 18.06.2018 13:22

Mika Niikko

Yksi äiti, kaksi äitiä, kolme äitiä

ke 21.02.2018 20:30

Musta Orkidea

Viimeisen muurin takana on totuus

ke 14.02.2018 10:55

Mikko Paunio

Reuters Institute / Oxford University median luotettavuustutkimus jopa hulvatonta luettavaa - Vahva lukusuositus

su 17.06.2018 12:23

Heikki Porkka

Yhdysvallat eroaa YK:n ihmisoikeusneuvostosta

ke 20.06.2018 08:54

Olli Pusa

Kojamo - rahastus ja kusetus

ke 23.05.2018 16:40

Alan Salehzadeh

Ei shariaa länteen, vaan länsimaiden tasa-arvoinen lainsäädäntö muslimimaihin

ti 12.06.2018 11:53

Janne Suuronen

Perinteiset perhearvot uhka ?

ke 06.06.2018 14:01

Reijo Tossavainen

Punavihreän agendajournalismin kesäteatteri

ke 20.06.2018 21:15

Jessica Vahtera

Työpaikkoja ei synny tilastotempuilla

pe 27.04.2018 12:59

Pauli Vahtera

Kokonaisuuden hahmottaminen

ti 17.10.2017 12:43

Timo Vihavainen

Enkeleitä on

ke 20.06.2018 17:40

Matti Viren

Hyvinvointivaltio voi pahoin

ti 08.05.2018 11:28