Syksyn 2015 tulijat alle prosentti väestöstä
Suomeen tuli toissa syksynä turvapaikanhakijoita moninkertaisesti verrattuna aikaisempien vuosien normaalitasoon. Runsaat 30 000 tulijaa on kuitenkin alle prosentti Suomen väestöstä.
On selvää, että alle prosentin väestöosuuden aiheuttama muutoksen ei pitäisi kovin suurena piikkinä näkyä rikostilastoissa, elleivät tulijat ole suuruusluokkaa sata kertaa muuta väestöä rikosaktiivisempina.
Jo useiden vuosien ajan eräät kansallisuudet ovat kuitenkin olleet yli kymmenkertaisesti yliedustettuina nimenomaan seksirikostilastoissa, ja maahanmuuton jatkuessa raiskausten määrä ja ulkomaalaistaustaisten osuus niistä kasvaa.
Erityisen suuri vaikutus maahanmuuttajien tekemillä raiskauksilla on nimenomaan katuturvallisuuteen, koska niin sanotuista puskaraiskauksista maahanmuuttajien osuus on erityisen suuri.
Kukaan maahanmuuttokriittinen ei varoitellut rattijuopumuksien lisääntymisestä pakolaiskriisin takia.
Marko Hamilo
Uusi Suomi väittää että vuoden 2015 syksyllä käynnistynyt laajamittainen turvapaikanhakijoiden maahantulo ei ole juuri näkynyt rikostilastoissa tai vaikuttanut rikosten kokonaiskuvaan merkittävää muutosta.
Uusi Suomi syyttää, että vuonna 2016 ”vähemmän asialliset verkkouutiset” pelottelivat Suomessa asuvia ulkomaalaisia ja sosiaalinen media oli ”pullollaan” monenmoista törkyä etenkin maahanmuuttajista.
Väitteisiin ja syytöksiin tukea saadaan Ylen haastattelemien yksittäisten poliisien lausumista, joiden mukaan yksittäisistä tehdyistä rikoksista ja häiriöistä suurin osa on tapahtunut vastaanottokeskuksen sisäpuolella.
Uusi Suomi kuitenkin myöntää, että seksuaalirikosten määrä, joissa epäiltynä oli aiempaa selvästi useammin ulkomaan kansalainen, kasvoi prosentuaalisesti merkittävästi viime vuonna.
Tämä ei ”ilmeisesti mainittavasti” vaikuta katuturvallisuusindeksiin, sillä suurin osa raiskauksista tapahtuu tekijälle ja uhrille tutuissa sisätiloissa, Uudessa Suomessa todetaan.
”Tuntemattoman hyökkääjän niin sanotut puskaraiskaukset ovat Suomessa hyvin harvinaisia, vaikka juuri nämä kammottavat tapaukset nousevat herkästi otsikoihin. Tilastoihin eivät toisaalta yleensä päädy ne kaduilla tapahtuvat ahdistavatkin huutelut ja viheltelyt, joita etenkin naisten on iät ja ajat pitänyt sietää niin päivällä kuin illalla.”
Katuturvallisuusindeksillä seurataan turvallisuustilannetta. Se lasketaan yleisellä paikalla tapahtuneiden ryöstöjen, pahoinpitelyjen, vahingontekojen sekä liikennejuopumusten painotetusta lukumäärästä ja suhteutetaan väestön määrään.
Seksuaalirikoksia ei poliisin katuturvallisuusindeksiin kuitenkaan kirjata, joten seksuaalista ahdistelua, joita tapahtuu myös julkisilla paikoilla, kuten ravintoloissa ja yleisötapahtumissa ei tilastoista löydy. Rikosnimikkeenä seksuaalinen ahdistelu tuli rikoslakiin vasta syyskuussa 2014.
Rikosten määrä vuonna 2016 poliisin omilta sivuilta selvittää hieman tarkemmin asiaa.
”Raiskausrikosten määrä kasvoi edelleen, turvapaikanhakijat olivat rikoksesta epäiltyinä 2 664 kertaa ja maasta poistamispäätösten täytäntöönpano työllisti poliisia.”
Rikoksesta turvapaikanhakijoita epäiltiin useimmiten pahoinpitelyissä, näpistyksissä, lievissä pahoinpitelyissä, laittomissa uhkauksissa, varkauksissa ja laittoman maahantulon järjestämisessä.
Uusi Suomi päätyy kuitenkin siihen, että Suomen kaduilla olisi edelleen turvallista.
”Poliisin kokoaman katuturvallisuusindeksin valossa oikeastaan kaikkiaan turvallisempaa kuin aiemmin 2000-luvulla.”
"He haluavat tehdä lopun kaikista ei-muslimidemokratioista. Hamas on jo lähettänyt toimijoita osiin Eurooppaa - Hamasin agentteja on luultavasti myös Yhdysvalloissa"
Suomi sanojen vankina - manipulointia Ylen tapaan
to 28.03. 13:04Pedoseksuaalisten fantasioiden varaan rakentuva seksuaalikasvatus
ke 20.03. 08:51Puhkeaako globalismin kupla Ukrainaan?
pe 15.03. 23:04USA:sta johdettu sensuuriteollinen kompleksi ulotettiin Suomeen vuonna 2015 - Tucker Carlson haastatteli USA:n ulkoministeriön entistä kyberjohtajaa Mike Benziä
la 24.02. 12:33Onko historialla merkitystä?
su 18.02. 17:41