Ylen Ykkösaamussa syksyn viimeisenä vieraana oli Europarlamentaarikko ja perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho.

Halla-aho kommentoi viime kesän tapahtumia, jolloin perussuomalaisten eduskuntaryhmä hajosi puolueen puheenjohtajiston vaihduttua.

Halla-aho tyrmäsi häneen kohdistetut syytökset suunnitelmista vallata ja kaapata perussuomalaiset ja huomautti perussuomalaisten olleen jo viime vuosikymmenen ainoa olemassaoleva puolue, jonka ohjelmaan "elimellisesti" kuuluvat maahanmuuttokysymykset ja joka on "ääneen lausutusti" kriittinen eurooppalaista integraatiota kohtaan.

Hänen mielestä on luontevaa ja tarkoituksenmukaista, että tällaisia mielipiteitä ja arvomaailmoja jakavat ihmiset pyrkivät kanavoimaan näkemyksensä yhden poliittisen puolueen kautta, jotta sillä saavutettaisiin mahdollisimman suuri vaikuttavuus politiikassa.

Kysymykseen "merkitseekö SMP:läisyys enää mitään" Halla-aho vastasi, ettei perussuomalaisissa ole tapahtunut minkäänlaista hajoamista "SMP vastaan muut akselilla".

"Meillä on edelleen mukana ihmisiä puoluetoiminnassa ja paikallisissa piirijärjestöissä, jotka ovat olleet mukana Veikko Vennamon ajoista lähtien eivätkä ole lähdössä mihinkään", hän painotti.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän "halkeamisessa kahtia" oli Halla-ahon mukaan kyse ennen kaikkea "muutaman keskeisen hahmon" halusta säilyttää ministerin tehtävät, heidän saavutettujen etujensa olleen uhattuna sekä siitä, että he saivat "säikäytettyä" mukaan tietyn osan eduskuntaryhmästä.

Kiertäessään puoluekentällä Halla-aho sanoi tulleen "täysin selväksi", että "sinisten" loikkausoperaatiota ei ymmärretä eikä hyväksytä - ei vanhojen eikä uusien perussuomalaisten keskuudessa.

"Ihmiset ovat todella pettyneitä ja kokevat, että heitä on käytetty hyväksi, jotta nämä ihmiset ovat päässeet asemiinsa - heidän talkootyötään ja sitten heidät petetään tällä tavalla", Halla-aho korosti.

Hän ei näe mitään syytä, miksi kukaan kannattaisi "tällaista puoluetta".

Halla-ahon mukaan on ilmeistä, että sinisten keskeiset hahmot ja heidän ympärillään olleet kansanedustajat olettivat perussuomalaisten kannatuksen olleen näiden ihmisten henkilökohtaista kannatusta tai johtuisi heidän karismastaan ja ikään kuin seuraisi heidän perässään.

"Mutta näin ei ole käynyt, koska perussuomalaisten äänestäjät ja kannattajat äänestävät asioita, arvoja ja linjauksia eivätkä yksittäisiä henkilöitä", Halla-aho perusteli.

Halla-aho ihmettelee Sinisen tulevaisuuden "nokkamiesten" ylimielistä julkista vinoilua, että mitä perussuomalaiset tekee kannatuksella, jos ei ole hallituskelpoinen.

"Aivan yhtä hyvin voitaisiin kysyä, että mitä he tekevät hallituskelpoisuudellaan ilman kannatusta. Se on kuitenkin demokratiassa välttämätöntä, jotta voi osallistua poliittiseen prosessiin", Halla-aho vihjasi.

Halla-aho kutsuikin Ykkösaamussa tiettyä osaa perussuomalaisten eduskuntaryhmästä Siniseen tulevaisuuteen loikanneita hallituksen "äänettömiksi yhtiömiehiksi" ja keskustan ja kokoomuksen "panttivangeiksi".

Halla-ahon näkemyksen mukaan he antoivat loikatessaan lupauksen hallituskumppaneille, että he loikkaavat hallituksen äänettömiksi yhtiömiehiksi, jos saavat pitää ministerin paikkansa.

Halla-aho peräänkuulutti myös ministerien määrää, joka on "parlamentaarisesti" täysin ylimitoitettu tällaiselle ryhmälle.

Hän pitää tätä "aika erikoislaatuisena, lähes ainutlaatuisena tilanteena" suomalaisen parlamentarismin historiassa.

"No tämä ryhmä on täysin kokoomuksen ja keskustan panttivankina, koska he istuvat hallituksessa näiden kahden puolueen armosta ja vain niin kauan kun tätä armoa riittää", hän muotoili.

Halla-ahon mielestä demokratian kannalta olisi ollut hyvä, jos hallitus olisi hajottanut itsensä: hallitus ei enää vastaa sitä, mitä ihmiset ovat vuoden 2015 eduskuntavaaleissa äänestäneet.

Perussuomalaisten linja sen sijaan ei ole muuttunut millään tavalla siitä, mitä se on ollut aiemmin, Halla-aho vakuutti.

Kesäkuisen puoluekokouksen jälkeen oli Halla-ahon mukaan käyty keskustelua siitä, pitäisikö puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan valintamenettelyä muuttaa - niin, että valittaisiin "koko paketti kokonaisuutena". Eniten ääniä saanut valittaisiin puheenjohtajaksi ja toiseksi eniten ääniä saanut ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi.

"Sillä olisi tietenkin se etu, että silloin kaikki äänestäjäryhmät saisivat helpommin oman edustuksensa puheenjohtajistoon."

Nyt kun jokaisesta varapuheenjohtajasta äänestetään erikseen, niin se helposti johtaa siihen, että äänestäjien enemmistön kanta heijastuu suoraan jokaiseen valittavaan henkilöön, hän täydensi.

Hän muistutti kuitenkin, että tällä tavalla perussuomalaisissa on ennenkin valittu puheenjohtajisto eikä se ole aiemminkaan "herättänyt närää", paitsi nyt:

"Kolmanneksi varapuheenjohtajaksi valittu Juho Eerola on toiminut tässä tehtävässä aiemminkin ja myös aiemman puoluejohdon julkilausutulla tuella. Nyt hän sitten jostakin syystä oli muuttunut ongelmaksi."

Halla-aho ei kuitenkaan usko, että puheenjohtajavalinnat "itsessään" olivat taannoisen eduskuntaryhmästä loikkauksen laukaissut syy.

Kysyttäessä "tarvitaanko Sinistä tulevaisuutta", hän vastasi että ”ei tietenkään tarvita".

Kannatuksellaan yhden prosentin tuntumassa pysyttelevä Sininen tulevaisuus piti lauantaina ensimmäisen puoluekokouksensa.

"Tänään Sinisten puoluekokouksessa ymmärtääkseni ei ole sitä vaaraa, että valittaisiin vääriä henkilöitä puheenjohtajaksi", Halla-aho totesi.