Blogi: Juha Ahvio, pe 08.12.2017 13:21

USA:n presidentti Donald Trump tunnusti Jerusalemin Israelin pääkaupungiksi

Eilinen päivä, 6.12.2017, jää aikakirjoihin sekä Suomen 100-vuotisen sinivalkoisen itsenäisyyden juhlapäivänä että sinivalkoisen Israelin ja Jerusalemin kaupungin historiallisen merkityksen virallisen tunnustamisen päivänä.

USA:n presidentti Donald Trumpin päätös tunnustaa virallisesti Jerusalem Israelin pääkaupungiksi ja aloittaa valmistelut USA:n suurlähetystön siirtämiseksi Tel Avivista Jerusalemiin, on historiallinen. Trump täytti jälleen yhden merkittävistä vaalilupauksistaan. Historiallisella päätöksellään Trump halusi osoittaa, että historiallisilla tosiasioilla täytyy olla ratkaiseva merkitys myös Lähi-idässä ja sen rauhanprosessin edistämisessä.

Trump ilmoitti samalla, että hän tulee voimallisesti jatkamaan jo alkukesän Lähi-idän kiertueensa yhteydessä aloittamaansa Lähi-idän kokonaisvaltaisen rauhansopimuksen rakentamista yhteistyössä sekä Israelin että arabien kanssa.   

Trumpin päätöksessä on ennen kaikkea kyse sen perustavan todellisuuden julki tuomisesta ja vahvistamisesta, että Israelilla on oikeus olemassaoloon juutalaisena kansallisvaltiona pääkaupunkinaan juutalaisuuden kannalta sekä uskonnollisesti että kulttuurihistoriallisesti luovuttamattoman tärkeä Jerusalemin kaupunki.

10.2.2013 päivätyssä blogissani Israelilla on oikeus olemassaoloon juutalaisena kansallisvaltiona kirjoitin muun muassa seuraavasti, juutalaisen kansallisvaltion olemassaolon oikeutuksen historiallisia perusteluja valottaessani:

”Miksi länsimaisen kulttuurin henkisiä ja hengellisiä juuria vaalivan ja suomalaista kansallisvaltiota puolustavan konservatiivin ja etenkin kristityn konservatiivin tulee puolustaa Israelin oikeutta olla olemassa juutalaisena kansallisvaltiona Lähi-idässä? Ennen kaikkea seuraavista syistä:”

”1. Ajatus juutalaisesta kansallisvaltiosta on sellaisenaan oikea, tervehenkinen ja hyvä. Sionismi, juutalainen kansallisuusaate, kumpuaa samoista eurooppalaisista ja länsimaisista kansallishenkisistä aatteellisista lähtökohdista kuin mistä aikanaan kumpusi myös fennomaaninen suomalaisuusliike ja suomalainen kansallisvaltioeetos. Aivan samoin kuin suomalaisilla on oikeus elää kansallisvaltiona Suomen heimojen historiallisella maaperällä, on juutalaisilla kansallinen oikeus elää kansallisvaltiona Israelin heimojen historiallisella maaperällä, Juudea ja Samaria mukaan lukien.”

”2. Israelilla on kulttuurillinen oikeus olemassaoloon juutalaisena kansallisvaltiona Lähi-idässä. Arkeologia ja historia perustelevat tämän oikeutuksen. Sekä kielellis-uskonnolliselta että valtio-opilliselta näkökannalta tarkasteltuna on selvää ja kaikille ilmeistä, että nyky-Israelin alueilla sekä Juudeassa ja Samariassa oli olemassa heprealais-juutalainen poliittis-valtiollinen järjestys jo 1000 vuotta eKr.”

”Sittemmin Daavidin ja Salomon valtakunnilla oli omintakeinen itsenäinen israelilainen identiteetti ja pitkälle kehittynyt valtiollinen organisaatio. Kulttuurillis-kansallinen juutalainen läsnäolo nyky-Israelin alueilla sekä Juudeassa ja Samariassa on joka tapauksessa jatkunut keskeytyksettä viimeiset 3000 vuotta. Arabialainen ja islamilainen läsnäolo tuolla alueella alkaa aikaisintaan vasta 600-luvulta jKr.”

10.8.2014 päivätyssä blogissani Gazan sota 2014 ja epähistoriallisen virheelliset Israel-vastaiset uskomukset otin kantaa erilaisiin Israel-vastaisiin väittämiin kuten esimerkiksi ”Israel on hyökkääjä, ja palestiinalaiset puolustautuvat miten pystyvät” -väitteeseen, johon lähtökohtaisesti nojaa myös kaikki se heti äänekkäästi ilmaistu kansainvälinen ja raivoisa palestiinalaishenkinen kritiikki, joka on suunnattu presidentti Trumpin eilistä Jerusalem-ilmoitusta vastaan.

Blogisitaattieni myötä kannattaa palauttaa mieleen, miten kestämätön tuo kyseinen Israel-vastainen väite on: 

”Ajatellaan siis, että kun Israel hyökkää huippunykyaikaisin ohjuksin ja iskee tehokkailla ilmavoimillaan, ovat ’palestiinalaiset’ – eli Hamas – oikeutettuja vastaamaan millä kykenevät. Mutta tällöin unohtuvat perusasiat: Israel hyväksyi 29.11.1948 YK:n päätöslauselman 181 – jota kannattivat niin USA kuin Stalinin Neuvostoliittokin –, jonka nojalla Lähi-itään olisi syntynyt sekä itsenäinen Israel että arabivaltio. Jos arabit olisivat tämän päätöslauselman hyväksyneet, he olisivat saaneet oman valtionsa jo vuonna 1948.”

”Mutta arabiosapuoli ei hyväksynyt tätä kansainvälisoikeudellista ratkaisua, vaan turvautui hyökkäyssotaan 1948. Arabiosapuoli – islamilainen osapuoli – turvautui ensimmäisenä aseisiin ajaakseen itsenäiseksi hyväksytyn Israelin Välimereen. Ja jo ennen Israelin itsenäistymistäkin 1930-luvun puolivälissä ’palestiinalaisuuden’ agendan ajamisen itse itselleen tehtäväksi antaneen Jerusalemin suurmuftin Amin al-Husseinin johdolla juutalaisia vastaan julistettiin jihad ja ilmoitettiin tavoitteeksi ajaa kaikki juutalaiset – jotka olivat täysin rauhanomaisesti ja laillisin sopimuksin hankkineet itselleen maata alueelta – mereen. Ensimmäiset laajemmat väkivaltaisuudet – jotka kohdistuivat nimenomaan alueen juutalaisiin – aloitettiin jo tuolloin radikaalin suurmuftin johdolla.”

”Arabit, mukaan lukien eteläsyyrialaiset arabit eli ’palestiinalaiset’, ryhtyivät hyökkäyssotaan Israelia vastaan 1948 mutta hävisivät. Israelin onnistui vahvistaa asemiaan menestyksellisessä puolustussodassa. Arabit, varsinkin ’palestiinalaiset’, sen sijaan omaksuivat jo tällöin uhrin roolin: he katsoivat olevansa oikeutettuja hyödyntämään sen, että olivat aloittaneet sodan, joka päättyi heidän tappioonsa. Tämän logiikan mukaan tappion kärsinyt hyökkääjä on uhri, jolla on oikeus ja velvollisuus esittää moraalisia ja poliittisia vaateita. Tämän peruslogiikan varaan ’palestiinalaisten’ agenda on kokonaisuudessaan sittemmin rakentunut.”

”Ja toisaalta on syytä muistaa, että ’palestiinalaiset’ avoimen julkisesti ja täysin päämäärähakuisesti julistivat sodan Israelille vuonna 1948 ja myös 1967 ja virallisesti tämä sotatila jatkuu edelleen: vain Egypti ja Jordania ovat solmineen Israelin kanssa virallisen rauhansopimuksen. ’Palestiinalaiset’ ovat siis omasta tahdostaan edelleen itse alkujaan aloittamassa sodassa Israelia vastaan. Tämä asiaintila on syytä pitää mielessä, kun arvioidaan, miten Israel kulloinkin reagoi itseensä kohdistuviin avoimiin aseellisiin aggressioihin – kuten Hamasin raketti-iskuihin tai Israelin kansalaisten kaappaamisiin ja murhaamisiin – niiden taholta, jotka vieläkin ovat omasta mielestään avoimessa sodassa Israelin valtiota ja kansaa vastaan.”

”Miksi ’palestiinalaiset’ evät ole halunneet eivätkä halua solmia rauhaa Israelin kanssa, kuten Jordania ja Egypti ovat menetelleet? Erikoista on myös se, että Egyptiä ja Jordaniaa ei koskaan arvosteltu siitä, että ne ’miehittävät Palestiinaa’ vuosina 1948–1967, kun niin sanottu Länsiranta – eli vanhat juutalaiset Juudean ja Samarian maakunnat – oli Jordanian hallussa ja Gaza Egyptin?”

Vuodelta 2014 olevassa blogissani kommentoin myös ”Rauha tulee, jos Israel lopettaa palestiinalaisalueiden miehityksen ja palauttaa alueet niiden alkuperäisille omistajille, palestiinalaisille” -väitettä, muun muassa seuraavasti:

”Tämä uskomus on monen Israel-kriitikon ajattelun kallioperusta. Mutta tämä uskomus on epätosi. Rautalangasta vääntäen: tämänhetkinen Gazan kriisi syntyi siksi, että Israel vetäytyi Gazasta 2005 ja siten teki niin kuin Israelia on vaadittukin tekemään. Tuliko rauha ja ryhtyivätkö gazalaiset rauhanomaiseen oman alueensa rakentamiseen?”

”Ei. Gazassa vallankahvaan äänestetty Hamas ryhtyi välittömästi varustamaan Gazaa ja aseellisia joukkojaan Israelin-vastaiseen terrorisodankäyntiin. Miksi Israel joutui saartamaan – jota on pidetty ihmisoikeusloukkauksena vailla vertaa – Gazan? Koska Hamasille alkoi virrata raskasta raketti- ja ohjusaseistusta ja muuta terroritoimissa tarvittavaa välineistöä muista islamilaisista maista. Hamas ei valinnut rauhaa, vaan sodan ja terrorin ja valjasti Gazan koko infrastruktuurin tätä silmällä pitäen. Eikä tämä tapahtunut vastoin gazalaisten tahtoa.”

”Joten rauha ei tullut Gazaan, vaikka Israel vetäytyi sieltä 2005. Tosiasia on sekin, että Israel ei ole miehittänyt eikä miehitä ’palestiinalaisia’ alueita. Palestiinan valtiota ei ole koskaan ollut olemassa eikä Palestiinan kansaakaan. Eteläsyyrialaisia arabeja on toki ollut ja heitä on pidetty yhden arabialaisen kansakunnan osana, ei autonomisina ’palestiinalaisina’. Israelin vuonna 1967 puolustussodassa valtaamat alueet – niin sanotut kiistanalaiset alueet – eivät alkujaankaan olleet ’palestiinalaisten’ alueita, vaan ottomaanien ja brittiläisen mandaatin alueita, joilla ei ollut mitään yhtenäistä kansallista eikä valtiollista omistajaa.”

”Vastaansanomaton historiallinen tosiasia on sekin, että kun arabialainen ja varsinkin islamilainen läsnäolo nykyisen ’Palestiinan’ eli Israelin alueilla on alkanut vasta 600-luvulla jKr., on juutalainen läsnäolo ja jopa heprealainen valtiollinen läsnäolo Juudean ja Samarian alueilla ollut todellisuutta jo 1000-luvulla eKr. Joten maan alkuperäisistä omistajista puhuminen ei todellakaan edistä ’palestiinalaisten’ asiaa mikäli historiallisille tosiasioille annetaan vähänkin painoarvoa.”

”Lähi-idän kriisin ydinongelma ei ole Israel eikä sen harjoittama ’miehitys’. Sen sijaan ’palestiinalaisten’ on muutettava asenteitaan, tunnustettava virheensä ja hylättävä korruptoituneet johtajansa ja islamistinen jihadismi ja juutalaisvastainen kiihotus.”

”Niin kauan kuin Israelia vastaan ollaan avoimessa sodassa ja sen valtiollinen olemassaolo länsimaisena demokratiana pyritään lopettamaan, Israel – täysin oikeutetusti – puolustautuu ja suojelee kaikin keinoin kansalaistensa henkeä ja koskemattomuutta.”

Kun otetaan lukuun edellä olevissa lainauksissa esiin tuodut Lähi-idän tilanteiden historialliset todellisuudet, osoittautuu varsin selkeästi, että presidentti Trumpin eilinen Jerusalem-tunnustus ei millään voi olla jokin uusi ja aggressiivinen lähtölaukaus jollekin sellaiselle, mikä ratkaisevasti horjuttaa jotain oletettua aiemmin vallinnutta herkkää tasapainotilaa ja mikä oikeutetusti on omiaan sytyttämään Lähi-idän loppumattomien sotien kierteeseen, kuten Trump-kriitikot ovat jo ennättäneet julistaa.

Tilanne on todellisuudessa täysin päinvastainen. Jos jonkin niin nimenomaan presidentti Trumpin edustaman vahvan johtajuuden ja historiallisen realismin pohjalta Lähi-idän tilanteeseen voidaan jotakin todellista edistystä odottaakin.

Siitä, mistä Lähi-idän geostrategisessa tilanteessa on juuri nyt kyse, teen selkoa 1.12.2017 Seinäjoella pitämässäni Iran, Saudi-Arabia ja Israel: Mitä Lähi-idässä nyt tapahtuu? -puheessa, jonka – etenkin nyt Trumpin Jerusalem-tunnustuksen jälkeisessä tilanteessa – ajankohtainen äänite on tuota pikaa hankittavissa Kuvan ja Sanan verkkokaupasta.

Juha Ahvio pe 08.12. 13:21

Juha Ahvio

Juha Ahvio, teologian tohtori, dosentti, Patmos Lähetyssäätiön tutkimusjohtaja

tuoreimmat

Onko historialla merkitystä?

su 18.02. 17:41

Suomen presidentinvaalien asetelma

pe 26.01. 22:32

Trump jälleen USA:n presidentiksi?

su 17.12. 11:50

Napoleon Bonaparte

ke 13.12. 23:51

Presidenttiehdokkaiden turvallisuuspolitiikka

pe 22.09. 00:24

Lääketeollisuus, huumeet ja bioaseet

ma 21.08. 11:14

Todisteet: Väitteet Trumpin Venäjä-kytköksistä olivat valheita

la 27.05. 12:08

J. V. Snellman ja suomalaisuusaate

to 11.05. 20:37

Raamatun alkutekstiä ei ole vaietusti sensuroitu

to 27.04. 23:12

Teologia: Oppia ihmisestä vai Jumalasta?

ti 28.03. 20:16

blogit

Vieraskynä

Teemu Keskisarja: Miksi ajan Halla-ahoa presidentiksi?

ke 20.12.2023 22:32

Juha Ahvio

Onko historialla merkitystä?

su 18.02.2024 17:41

Professorin Ajatuksia

Yle teki diasarjan, mutta miksi niin moni seikka unohtui?

to 13.05.2021 20:23

Marko Hamilo

Ydinvoimaa, talouskasvua ja teollisia työpaikkoja

ti 28.03.2023 20:22

Jukka Hankamäki

Sähköistävä klikinvastainen uutinen

su 07.01.2024 18:08

Petteri Hiienkoski

Puhkeaako globalismin kupla Ukrainaan?

pe 15.03.2024 23:04

Tapio Holopainen

Mistä on pienet getot tehty?

ma 27.08.2018 23:18

Laura Huhtasaari

Jolla on korvat, se kuulkoon

ke 23.08.2023 20:50

Petri Kaivanto

Vallankaappaus

ke 14.06.2017 09:13

Henna Kajava

Valtuustoaloitteeni mamujen 43 äidinkielen opetuksen lopettamiseksi verovaroilla Espoossa

su 15.01.2023 14:49

Piia Kattelus

Hallitsematon maahanmuutto ja liittoutumispolitiikka ovat nostaneet terrorismin uhkaa Suomessa

ke 17.01.2018 08:44

Henry Laasanen

Kirja-arvio: Seksuaaliutopia - Feministien sota sivistystä vastaan

ke 29.05.2019 09:00

Arto Luukkanen

Punavihreä hallitus komentaa! Maakuoppaan mars!

la 25.02.2023 13:58

Mika Niikko

Suvaitsevaisuuden kirjavat käsitteet

su 13.09.2020 23:07

Musta Orkidea

Vieraskynä: Kirje eräältä äidiltä

pe 08.02.2019 13:23

Mikko Paunio

USA:sta johdettu sensuuriteollinen kompleksi ulotettiin Suomeen vuonna 2015 - Tucker Carlson haastatteli USA:n ulkoministeriön entistä kyberjohtajaa Mike Benziä

la 24.02.2024 12:33

Heikki Porkka

Putinin puolueet eduskunnassa

ma 18.03.2024 12:06

Tapio Puolimatka

Lasten vai aikuisten oikeudet

ma 21.08.2023 19:21

Olli Pusa

YLEN häveliästä

pe 02.02.2024 14:01

Alan Salehzadeh

Ei shariaa länteen, vaan länsimaiden tasa-arvoinen lainsäädäntö muslimimaihin

ti 12.06.2018 11:53

Janne Suuronen

Rikkaat rikastuvat ja köyhät kituuttavat

ti 18.08.2020 10:15

Reijo Tossavainen

Auta avun tarpeessa

to 19.03.2020 07:33

Pauli Vahtera

Olisinko yrittäjä, enkä palkansaaja

su 25.10.2020 22:57

Timo Vihavainen

Häpeänsä kullakin

ke 19.07.2023 21:26

Matti Viren

Odotellaan vuotta 2023

la 14.08.2021 23:44