Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 1. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Ville Tavio on jättänyt eduskunnassa kirjallisen kysymyksen maatalousyrittäjyyden harjoittamisen helpottamisesta.

Tavio haluaa hallituksen huomioivan suomalaisten maatalousyrittäjien ahdingon ja Suomen maatalouden kansalliset ominaispiirteet, kun Euroopan unionin maatalouspolitiikasta jälleen neuvotellaan seuraavan kerran.

EU-komissio on tänä vuonna valmistellut maatalouspolitiikkaan uudistusta, vaikka viljelijät ovat vasta sopeutuneet vuonna 2015 toimeenpantuun ohjelmakauteen. Euroopan unionissa on noudatettu yhteistä maatalouspolitiikkaa eli CAP:ta 1960-luvulta alkaen.

Tavion mukaan maatalouden harjoittamiseen liittyvä sääntely ja byrokratian kasvaminen ovat tehneet maatalousyrittämisestä entistä vaivalloisempaa. Maatilojen määrä on Suomessa vuosi vuodelta vähentynyt.

Esimerkkinä maatalousyrittäjyyden vaikeuksista Tavio nostaa kirjallisessa kysymyksessään esiin maataloustukimaksujen sitomisen peltolohkojen digitointiin. EU-säädösten mukaan tukea ei makseta digitoimattomalle pinta-alalle. Digitoinnissa tapahtuneet virheet ja epäselvyydet katsotaan yleensä viljelijän vastuuseen kuuluviksi eikä digitoinnin tehneen palveluntuottajan korvausvelvollisuuteen kuuluviksi.

Tavion mielestä Suomi soveltaa EU-säädöksiä liioitellun tarkasti, jolloin yrittäjän asema heikkenee.

– EU-säädösten päälle on syntynyt kansallista byrokratiaa, joka luo työllisyyttä hallintoon eikä maatalouteen, Tavio painottaa.

– Alan lobbarit ovat usein suurtilojen asialla, mutta byrokratiaa olisi syytä purkaa erityisesti pienviljelijöiltä, Tavio sanoo.