Blogi: Matti Viren, la 18.11.2017 03:21

Sata vai kaksi sataa vuotta

Tulevat satavuotissyntymäpäivät tuskin jäävät keltään huomaamatta, mutta ehkä on paikallaan hieman pohtia, miten tärkeästä tapahtumasta on kyse varsinkin, kun itsenäisyys tuntuu olevan kovasti tapetilla useissa Euroopan maissa (Katalonia, Kosovo, Skotlanti…). Kaikki varmaan sanovat, että itsenäistyminen oli hyvä asia, mutta on aiheellista kysyä, oliko itsenäistyminen hyvä asia nimenomaan periaatteessa vai oliko se hyvä asia siksi, että Suomi pääsi eroon Venäjästä tai etenkin sen kommunistisesta hirmuhallinnosta. Olisiko itsenäisyys (ollut) yhtä tähdellistä, jos Venäjän hallitsija 1917 olisi (ollut) jokin hyvän tsaarin (Aleksanteri II?) klooni?

 

Vuonna 1917 tapahtui kuitenkin hyvin vähän Suomen itsenäisyyden tärkeimpien tunnusmerkkien suhteen: oli olemassa Suomi. Oli Suomen suurruhtinaskunta, sen rajat olivat tiedossa ja tunnustettuja, sillä oli oma hallitus, oikeuslaitos, oma raha ja keskuspankki, tulli, oikeuslaitos, uskonto ja kirkko, poliisi, posti, rautatiet ym., ym. Siltä puuttui oikeastaan vain korkeimman vallan haltija ja oma armeija. Hieman liioitellusti voi sanoa, että itsenäisyys instituutioiden tasolla merkitsi vain vallan siirtoa Leniniltä (tai tarkasti ottaen Yleisvenäläiseltä toimeenpanevalta keskuskomitealta) Svinhufvudille. Ero on aikamoinen, kun ajattelee esimerkiksi Katalonian tilannetta ja vertaa sitä 1900-luvun alun Suomeen.

 

Vuona 1917 Suomi oikeastaan ”vain” itsenäistyi, mutta 1809 Suomen voi syytä sanoa syntyneen. Päivillä nyt ei ole niin väliä; oli se sitten 29. maaliskuuta, jolloin Aleksanteri I antoi hallitsijan vakuutuksen tai syyskuun 17., jolloin Ruotsi Haminan rauhassa luovutti itäiset maakuntansa Venäjälle.

 

Ennen vuotta 1809 ei ollut Suomea, oli vain joukko Ruotsin kuningaskunnan itäisiä maakuntia, joissa puhuttiin pääasiassa Suomea. Haminan rauhassa ei Venäjään ei edes liitetty kaikkia suomenkielisiä alueita vaan vain Tornionjoen itäpuolinen alue. Sopimusta tekemässä ei edes ollut ketään suomalaista. Siteerataanpa malliksi muutama rahansopimuksen lause

Hänen Maj:tinsa Ruotsin Kuningas sanoutuu ehdoitta irti ainiaaksi, niin omasta kuin Ruotsin valtaistuimelle astuvien seuraajiensa ja valtakunnan puolesta, Hänen Majesteettinsa Venäjän Keisarin ja kaikkien Hänen Seuraajiensa Venäjän valtaistuimelle ja keisarikuntaan hyväksi, kaikista oikeuksistaan ja nimikkeistään allamainittuihin lääneihin, jotka nykyisen sodan kuluessa Hänen Keis. Maj:tinsa aseet ovat Ruotsin Kruunulta vallanneet, nimittäin Kymenkartanon lääniin, Uudenmaan ja Hämeen, Turun ja Porin mukaan lukien Ahvenanmaan saaret, Savon ja Karjalan, Vaasan ja Oulun lääniin samoin kuin Länsipohjaan Tornionjokeen saakka, siten kuin seuraavassa artiklassa tarkemmin rajan merkitsemisestä säädetään…

Vuonna 1809 oli olemassa vain Ruotsin itäisiä maakuntia, joissa rahvas puhui suomea. Hallintokieli oli (ja oli oleva vielä lähes 100 vuotta) ruotsi. Kuvaava on, että ruotsin vallan aikana suomen kieltä ei opetettu missään. Ensimmäinen suomenkielinen sanomalehti julkaistiin vasta 1776 siinä, missä ensimmäinen ruotsalainen sanomalehti julkaistiin jo 1645. Ensimmäinen suomenkielinen väitöskirja julkaistiin vasta 1858 (vastaavasti ruotsinkielinen 1738).

Muutoinkin Suomen kehitys on paljon emämaata jäljessä – siitä saa hyvä käsityksen, kun käy laskemassa, montako kivitaloa suomessa oli 1808 (helppo homma). Tukholmassa oli 1800-luvun alussa 75 000 asukasta, Turussa 11 000, Helsingissä 3000. Turku oli pienempi kuin Göteborg ja samankokoinen kuin Norrköping ja Landskrona. Ruotsin elintaso oli 20-30 % korkeampi Suomessa (ks. Angus Maddisonin historialliset kansatulotilastot). Osasyynä oli se, että ehkä noin kolmasosa Suomessa kerätyistä verotuloista päätyi Ruotsiin (erikoislaatuista aluepolitiikkaa sekin!). Ulkomaankauppa oli käytännössä Ruotsin kaupunkien monopoli.

Suomalaiset kelpasivat sentään tykinruuaksi Ruotsin lukemattomiin sotiin, joista useimmilla ei ollut mitään tekemistä Suomen intressien kanssa. Olemattoman pienestä väestöstä ainakin 100 000 sotilasta kuoli näissä sodissa. Lukua voi ehkä verrata talvi- ja jatkosodissa kuolleiden ruotsalaisten vapaaehtoisten määrään, joka oli 106 (suomalaisia talvi- jatko ja Lapin sodissa kuoli vajaat 93 000).

Kaikella tällä yritän sanoa, että suomen irtipääsy Ruotsista 1809 oli todellinen onnenpotku. Ilman sitä suomen kieli olisi todennäköisesti tuhoutunut samalla tavalla kuin Ruotsin Länsipohjassa (Kainuun (Kalix) joen ja Tornionjoen välisellä alueella) ja Suomi olisi muuttunut Ruotsin valtakunnan köyhäksi takamaaksi ja työvoimareserviksi, puhumattakaan siitä, että Suomi olisi jakautunut pysyvästi kahtia venäläiseen ja ruotsalaiseen Suomeen. Vuodesta 1809 eteenpäin Suomi sai pitää verotulonsa, se sai oma hallituksen ja parlamentin (valtiopäivät), oman keskushallinnon, oman keskuspankin ja vuodesta 1860 myös oman rahan) jne., kaiken sen, joka olisi tehnyt itsenäistymisestä 1917 lähinnä muodollisuuden, jolleivat kommunistit olisi aloittaneet kapinaansa tammikuussa 1918.

Sortovuosien, Stalinin hirmuhallinnon ja talvi- ja jatkosodan jälkeen autonomien ajasta on ollut Suomessa hieman vaikea puhua myönteiseen sävyyn, kun taas Ruotsin vallan aikaa edelleenkin pidetään jonkinlaisena sankarillisen kumppanuuden aikana. Mutta ehkä olisi oikeampaa luonnehtia sitä jonkinlaisen historiallisen Tukholman syndrooman ilmentymäksi. Pääasia tietenkin on, että sekin aikakausi on onneksi ohi.


 

Matti Viren

taloustieteen professori Turun yliopistossa (emeritus)


 

Matti Viren la 18.11. 03:21

Kommentit: 0



Kommentointi on tilapäisesti pois käytöstä ohjelmistopäivitysten vuoksi. Palvelimille tehtiin DDoS hyökkäys 26.10.2017 jonka johdosta palvelimet asennettiin uusiksi ja kommenntointiratkaisu joudutaan toteuttamaan eri tavalla. Pahoittelemme keskeytystä kommentoinnissa. Sillä välin kirjoituksia voi kommentoida Facebook sivullamme.

Matti Viren

Matti Viren Turun yliopiston professori (emeritus)

tuoreimmat

Paha saa palkkansa, vai saako?

ma 20.11. 12:49

Sata vai kaksi sataa vuotta

la 18.11. 03:21

Kun on liikaa rahaa

pe 10.11. 10:19

Vihapuhe mallia DDR

ke 20.09. 14:02

Kenen kannattaa olla solidaarinen?

pe 01.09. 10:16

Eurooppa kansainvaellusten kourissa

to 24.08. 21:16

Työvoiman tarjonta kasvaa vain palkkojen myötä

ti 22.08. 13:10

Maksamme velkaa

ma 14.08. 11:26

Työvoimapula. Nyt

la 29.07. 11:32

Miksi asuminen on niin kallista Suomessa?

to 27.07. 14:42

blogit

Vieraskynä

Presidentti Donald Trump tunnusti tosiasiat: Jerusalem on Israelin pääkaupunki

to 14.12.2017 17:28

Juha Ahvio

USA:n presidentti Donald Trump tunnusti Jerusalemin Israelin pääkaupungiksi

pe 08.12.2017 13:21

Professorin Ajatuksia

Katainen ei tunnusta tosiasioita

pe 15.12.2017 10:04

Jukka Hankamäki

Rotudenialismin lyhyet jäljet

to 14.12.2017 08:39

Petteri Hiienkoski

Kristinusko ja islam X: Allah on Raamatun Jumalan irvikuva

ke 06.12.2017 08:52

Petri Kaivanto

Vallankaappaus

ke 14.06.2017 09:13

Henna Kajava

Kutsutaan romanit Suomeen ja testataan Helsingin päätös

la 02.12.2017 20:53

Piia Kattelus

Sotilaat poliisin avuksi

ti 10.10.2017 12:58

Henry Laasanen

Heikko ja naisellinen mies ei kelpaa

pe 15.12.2017 06:59

Arto Luukkanen

Niinistö - Iso Vilunki!

to 14.12.2017 17:25

Mika Niikko

Valtion rahoittamaa Jumalan pilkkaa

pe 24.11.2017 12:47

Musta Orkidea

Älkää erehtykö luulemaan, että koko maailma ajattelee länsimaalaisittain

to 20.04.2017 20:11

Mikko Paunio

Iltalehti, missä todisteet Pekka Haaviston "syyttömyydestä"?

su 19.11.2017 09:30

Heikki Porkka

Muusikko Tero Vaara, kirjailija Ari Paulow ja europarlamentaarikko Jussi Halla-aho

pe 15.12.2017 11:58

Olli Pusa

Helsingin Sanomat valemediana

su 03.12.2017 14:21

Alan Salehzadeh

Iran lähettää afgaanipakolaiset sotimaan Syyriaan

ke 08.11.2017 12:23

Janne Suuronen

Teoston Suomi 100 vuotta onnittelut

to 30.11.2017 11:23

Reijo Tossavainen

Helsingin Sanomat rakentaa ikioman punavihreän kuplan

to 14.12.2017 10:11

Jessica Vahtera

Tehkää enemmän töitä, siskot!

ke 01.11.2017 09:55

Pauli Vahtera

Kokonaisuuden hahmottaminen

ti 17.10.2017 12:43

Timo Vihavainen

Sheriffit tulevat!

pe 15.12.2017 10:05

Matti Viren

Paha saa palkkansa, vai saako?

ma 20.11.2017 12:49