Blogi: Timo Vihavainen, pe 17.11.2017 05:57

Hölmöillä on ongelma

Hölmöjä harmittaa

 

Aikoinaan minulle ostettiin Lasten kultainen kirja. Se oli aika lailla tuohivirsupainotteinen kokoelma erilaisia vanhoja ja uudempia juttuja, satuja, sananparsia, värssyjä ja viisauksia. Monta hauskaa hetkeä sen parissa tuli vietettyä ja jotakin jäi muistiinkin, muun muassa runo, jossa keskushenkilö (hölmö) alituiseen synkeästi suuttui.

Runo loppui seuraavasti:

 

hölmö kynsi päätään,

paksua päätään,

synkeästi suuttui,

päästä ruuvi puuttui

 

Olin kai tuolloin jostakin (kirjallisuudesta?) saanut päähäni, että suuttumus oli jotenkin jalo tunne, joka syntyi loukatusta oikeudesta, kunniasta ja vastaavista ylevistä asioista.

Nyt sitten täräytettiinkin päin naamaa, että se nyt oli vain hölmö, joka suuttui ja itse asiassa ongelma taisikin löytyä ihan omasta päästä ja siellä ja vain siellä se myös ratkeaisi.

Kun ajattelin kriittisesti omaa käytöstäni, oli pakko myöntää, että juuri suuttuessani olin ollut tyhmimmilläni. Silloin olivat järjen argumentit saaneet väistyä tunteen tieltä ja tuloksena oli ollut kaikenlaista ikävyyttä ja aivan tarpeetonta onnettomuutta.

Mutta miten tulla viisaaksi? Kaikenlaisia reseptejä löytyi niin kansanperinteen aarteistosta kuin uudemmistakin elämänohjeista. Yksi sellainen kehotti laskemaan vaikkapa kymmeneen tai sataan ennen kuin teki mitään harkitsematonta.

En koskaan oppinut tätä taitoa. Sitäkin mieluisampaa oli nähdä, miten poikani joskus alakoululaisena, tietokoneen kanssa painiskellessaan laski kovalla äänellä kymmeneen ja vasta sen jälkeen täräytti hirmuisen ärräpään. Olisinpa itse aikanani kyennyt tuohon suoritukseen! Se oli hyvä alku.

Hölmöys ei suinkaan ole aina kohtalo. Siitä saattaa parantua siedätyksellä ja itsekasvatuksella, edellyttäen että on kehityskelpoinen ja useimmat meistä ilmeisesti ovat.

Olennaista tässä on, että maailma ei ole niin simppeli, kuin sen hölmöjen mielestä pitäisi olla. Ajan mittaan tämän voi oppia ymmärtämään. Saattaa aluksi tuntua sietämättömältä, ettei todellisuus mukaudu meidän logiikkaamme ja haluihimme, mutta tämänkin asian voi oppia ainakin kantapään kautta ja yleensä se iän mukana myös opitaan.

On hyvin vähän sellaisia vanhoja ihmisiä, joihin voisi varauksetta liittää määreen hölmö. Hölmöyden vastakohta on viisaus ja iän tuoman elämänkokemuksen mukana sillä on taipumus luonnonvoimaisesti lisääntyä.

Suhtaudun itse varauksin sellaiseen ajattelutapaan, joka edellyttää, ettei hölmöille saisi antaa aihetta loukkaantua mistään. Vieroksun myös sitä, että viranomaiset velvoitetaan tekeytymään hölmöiksi.

Nykyäänhän näyttää olevan suorastaan totalitaristinen liike, jonka mukaan yhteiskuntaa olisi kehitettävä sellaiseksi, ettei hölmöydestä johtuva mielensä pahoittaminen olisi mahdollista. Keinoja ei viime kädessä ole kovin paljon, se keino yli muiden, johon nyt kiinnitetään eniten toiveita, on ns. nollatoleranssi.

Turha sanoakaan, ettei tämä ole mitään sattumaa. Siinäpä ovat yhtälön molemmat puolet reilusti näkyvillä eikä sen ratkaiseminen vaadi erityisiä ponnisteluja.

Kun nykyään seuraa kilpailua tuohtumuksen, närkästyksen, loukkaantumisen ja mielensä pahoittamisen määrän ja aiheiden moninaisuuden suhteen, tulee väistämättä mieleen tuo Lasten kultaisen kirjan viisas runo.

Tuossa jalossa kilvassa Ruotsi johtaa nyt Suomea kuusi-nolla tai jotakin siihen tapaan (653 laulajaa on loukkaantunut). Meillä kaikki on vaatimattomampaa, mutta onpa sentään johtava intellektuelli jälleen urheasti altistanut itsensä naurettavuuskuittailuille (mikä syy loukkaantua!) ja antanut koko sivun profiilinsa käytettäväksi loukkaantujien asian hyväksi.

Onhan se hyvä yritys. Ehkäpä tästä piankin pääsemme sellaiseen maailmaan, jossa ei mistään loukkaannuta eikä mieliä pahoiteta, ei edes nuorella iällä. Eiköhän se tapahdu vain ja ainoastaan tuota mainoiota nollatoleranssia aina vain eteenpäin vyöryttämällä?

Itse suhtaudun asiaan skeptisesti ja (anteeksi nyt!) hieman huvittuneesti.  Elämää, eli tässä tapauksessa asioiden suhteuttamista voi oppia vain elämällä, mutta ei kirjallisuudenkaan harrastaminen pahaa tee ja annan ilmaiseksi vihjeen.

 Sille, joka todella kunnioittaa tämän todellisuutemme ihmeitä eikä vain halua tyytyä olemaan terrible simplificateur, voi suositella tutustumista klassikoihin yleensä ja vaikkapa nyt erityisesti Pascalin, La Rochefoucauld’n ja vastaavien analyytikkojenkin teoksiin.

Myös kansanperinne on todellinen viisauden varasto. Lasten kultainen kirja sisältää siitä vain pienen näytteen, mutta jostakinhan sitä on aloitettava.

Toivon menestystä tässä jalossa toiminnassa, joka tähtää omien hyveiden (googlaa hyve) kehittämiseen, sillä vain se, eikä mikään yhteiskunnallinen närkästys- ja vartiointikampanja voi auttaa meitä kehittymään ihmisinä ja sehän se on tavoittelemisen arvoista eikä hölmöjen suojelu järkytyksiltä.

Timo Vihavainen pe 17.11. 05:57

Timo Vihavainen

Timo Juhani Vihavainen on toiminut Helsingin yliopiston Venäjän tutkimuksen professorina vuodesta 2002. Hän on tutkinut myös Suomen historiaa, jossa hän on keskittynyt erityisesti niin sanotun suomettumisen aikaan 1960-luvulta 1980-luvulle.

tuoreimmat

Häpeänsä kullakin

ke 19.07. 21:26

Suurista erehdyksistä

to 23.02. 21:02

Modernin maailman syntysijoilta

ti 18.01. 23:48

Saaliseläiminä

ke 15.12. 23:51

Tolstoin aivoituksia

ma 22.11. 23:49

Ajan kuvaa

to 18.11. 22:48

Kansan parhaaksi

ti 02.11. 23:57

Luonteikas kansa

pe 08.10. 01:15

Kohti pinnan katkeamista

to 16.09. 23:47

Symbolit

su 05.09. 20:39

blogit

Vieraskynä

Teemu Keskisarja: Miksi ajan Halla-ahoa presidentiksi?

ke 20.12.2023 22:32

Juha Ahvio

Onko historialla merkitystä?

su 18.02.2024 17:41

Professorin Ajatuksia

Yle teki diasarjan, mutta miksi niin moni seikka unohtui?

to 13.05.2021 20:23

Marko Hamilo

Ydinvoimaa, talouskasvua ja teollisia työpaikkoja

ti 28.03.2023 20:22

Jukka Hankamäki

Sähköistävä klikinvastainen uutinen

su 07.01.2024 18:08

Petteri Hiienkoski

Puhkeaako globalismin kupla Ukrainaan?

pe 15.03.2024 23:04

Tapio Holopainen

Mistä on pienet getot tehty?

ma 27.08.2018 23:18

Laura Huhtasaari

Jolla on korvat, se kuulkoon

ke 23.08.2023 20:50

Petri Kaivanto

Vallankaappaus

ke 14.06.2017 09:13

Henna Kajava

Valtuustoaloitteeni mamujen 43 äidinkielen opetuksen lopettamiseksi verovaroilla Espoossa

su 15.01.2023 14:49

Piia Kattelus

Hallitsematon maahanmuutto ja liittoutumispolitiikka ovat nostaneet terrorismin uhkaa Suomessa

ke 17.01.2018 08:44

Henry Laasanen

Kirja-arvio: Seksuaaliutopia - Feministien sota sivistystä vastaan

ke 29.05.2019 09:00

Arto Luukkanen

Punavihreä hallitus komentaa! Maakuoppaan mars!

la 25.02.2023 13:58

Mika Niikko

Suvaitsevaisuuden kirjavat käsitteet

su 13.09.2020 23:07

Musta Orkidea

Vieraskynä: Kirje eräältä äidiltä

pe 08.02.2019 13:23

Mikko Paunio

USA:sta johdettu sensuuriteollinen kompleksi ulotettiin Suomeen vuonna 2015 - Tucker Carlson haastatteli USA:n ulkoministeriön entistä kyberjohtajaa Mike Benziä

la 24.02.2024 12:33

Heikki Porkka

Putinin puolueet eduskunnassa

ma 18.03.2024 12:06

Tapio Puolimatka

Lasten vai aikuisten oikeudet

ma 21.08.2023 19:21

Olli Pusa

YLEN häveliästä

pe 02.02.2024 14:01

Alan Salehzadeh

Ei shariaa länteen, vaan länsimaiden tasa-arvoinen lainsäädäntö muslimimaihin

ti 12.06.2018 11:53

Janne Suuronen

Rikkaat rikastuvat ja köyhät kituuttavat

ti 18.08.2020 10:15

Reijo Tossavainen

Auta avun tarpeessa

to 19.03.2020 07:33

Pauli Vahtera

Olisinko yrittäjä, enkä palkansaaja

su 25.10.2020 22:57

Timo Vihavainen

Häpeänsä kullakin

ke 19.07.2023 21:26

Matti Viren

Odotellaan vuotta 2023

la 14.08.2021 23:44