Eduskunnan suuri valiokunta käsitteli tänään perjantaina Suomen hyväksynnän Euroopan syyttäjänviraston perustavaan EU-asetukseen. Vain Perussuomalaiset vastustivat Suomen osallistumista Euroopan syyttäjänvirastoon, koska näkivät viraston EU:n toimivaltaan kuulumattomana ja liittovaltiokehitystä edistävänä.

Uusi Euroopan syyttäjänvirasto tutkii jatkossa EU:n taloudellisia etuja vahingoittavia rikoksia ja asettaa epäiltyjä syytteeseen. Tähän asti vain kansalliset viranomaiset ovat voineet nostaa syytteitä.

Syyttäjänvirastoa koskevan asetuksen pitää kuitenkin vielä saada Euroopan unionin neuvoston hyväksyntä tullakseen voimaan.

Hallituspuolueet puolsivat asetuksen hyväksymistä eduskunnan suuressa valiokunnassa perjantaina. Oppositioryhmä Perussuomalaiset jätti kokouksessa ainoan vastaehdotuksen, jonka mukaan asetus ei ole hyväksyttävissä. Perussuomalaisten mielestä Euroopan syyttäjänvirasto laajentaa EU:n toimivaltaa tarpeettomasti ja kohtuuttoman paljon vieden toimivaltaa pois jäsenmailta.

Perussuomalaiset varoittavat, että Suomen syyttäjänlaitos menettää itsenäisyytensä ja joutuu alisteiseksi EU-elimelle. Euroopan syyttäjänviraston perustamisessa on vedottu EU:n taloudellisia etuja koskeviin rikoksiin, mutta EU-sopimusten nojalla syyttäjänviraston toimivaltaa voidaan myöhemmin laajentaa muuhunkin rikollisuuteen.

EU:lla on jo ennestään Eurojust-niminen yhteistyöverkko rajat ylittävän rikollisuuden torjumiseksi. Perussuomalaisten mukaan uusi syyttäjänvirasto ei tuo lisähyötyä Eurojustiin verrattuna.

Syyttäjänvirastoon liittyminen on vapaaehtoista. Osa EU-maista, muun muassa Ruotsi, on jättäytynyt kokonaan pois syyttäjänvirastohankkeesta.