Ruotsin silloinen pääministeri Fredrik Reinfeldt tunnusti vuonna 2012, että hallituspuolue maltillisen kokoomuksen ympäristöpuolueen kanssa harjoittama salliva maahanmuuttopolitiikka oli tarkoitettu rangaistukseksi niille, jotka äänestivät ruotsidemokraatteja vuoden 2011 valtiopäivävaaleissa (Fria Tider 6.11.2012).

Sopimus liberaalista maahanmuuttopolitiikasta oli tarkoitettu osoitukseksi siitä, että maahanmuuttopolitiikka muuttuu vieläkin löperömmäksi, vaikka ruotsidemokraatit äänestettiin valtiopäiville. Hallitus päätti mm. että laittomasti maassa oleskeleville henkilöille järjestetään ilmainen terveydenhoito.

Reinfeldtin mukaan kansalle haluttiin tehdä selväksi, että äänestämällä ruotsidemokraatteja et voi vaikuttaa maahanmuuttoon. Pääministeri kertoi myös, että hallituspuolueet ovat yhdessä päättäneet jättää ruotsidemokraatit kaiken parlamentaarisen yhteistyön ulkopuolelle.

Ruotsidemokraattien Jimmie Åkessonin mukaan Reinfeldtin ulostulo johtui ruotsidemokraattien kasvavasta kannatuksesta ja siitä, että istuva hallitus menettää uskottavuuttaan ja kannattajiaan.

Åkessonin piti valitettavana, että pääministeri pyrkii vaientamaan keskustelun koskien liberaalin maahanmuuttopolitiikan aiheuttamia ongelmia.

Ilkassa 11.12.2016 julkaistussa haastattelussa maltillista kokoomusta johtava Anna Kinberg Batra kertoo, että hallitus on ollut Ruotsissa melko epäsuosittu. Hallituspuolueiden sijaan suosiotaan on kasvattanut ruotsidemokraatit.

Ruotsidemokraatit sai syksyn 2014 valtiopäivävaaleissa alle 13 prosenttia äänistä, mutta nyt Åkessonin johtaman puolueen kannatus on jo 17,5 prosenttia. Kaikki muut valtiopäiväpuolueet ovat kieltäytyneet yhteistyöstä ruotsidemokraattien kanssa.

”On useita syitä, miksi en näe yhteistyötä ruotsidemokraattien kanssa ajankohtaisena. Heidän menneisyytensä ääriliikkeenä on yksi, mutta he myös sanovat näinä rauhattomina aikoina sekä ei Natolle että kääntävät selkänsä Eurooppa-yhteistyölle”, Kingberg Batra perustelee.

Ja mitä tulee maahanmuuttoon, ovat Ruotsin kantokyvyn rajat tulleet vastaan. Vuonna 2015 Ruotsiin saapui yli 160 000 turvapaikanhakijaa, joka on EU-maista eniten suhteessa väkilukuun. Kingberg Batra joutuukin myöntämään, että heidän yhteiskuntansa ei kestänyt sitä. Siksi Ruotsissa tiukennettiin lainsäädäntöä ja muutettiin mm. oleskeluluvat tilapäisiksi.

Nyt on ääni kellossa muuttunut. Ruotsin maltillinen kokoomus onkin joutunut ottamaan lusikan kauniiseen käteen ja valmistautuu yhteistyöhön ruotsidemokraattien kanssa (Mtv 19.1.2017).

”Meidän ei pidä sulkea pois mahdollisuutta muodostaa enemmistöjä ruotsidemokraattien kanssa yksittäisissä kysymyksissä, joissa on edellytyksiä sopuun”, sanoo kokoomusjohtaja Kinberg Batra.

Liberaalia maahanmuuttopolitiikkaa voimakkaasti kritisoineet ruotsidemokraatit on haluttu eristää jo pitkään päätöksenteosta Ruotsissa. Ei kukaan, kokoomus mukaan lukien, ole halunnut ”leikkiä” ruotsidemokraattien kanssa. Miettikää, kuinka tekopyhää, lapsellista ja kaksinaismoralistista tällainen toiminta on.

Vuosina 2006–2014 Ruotsia hallinnut porvariallianssi ajoi Fredrik Reinfeldtin johdolla erittäin liberaalia maahanmuutto- ja pakolaispolitiikkaa ja kuten vuoden 2012 uutisesta käy ilmi, oli löperö linja tarkoitettu rangaistukseksi niille, jotka äänestivät ruotsidemokraatteja. Nyt Ruotsissa on jouduttu pakon edessä tiukentamaan linjauksia, koska Ruotsin sisäinen turvallisuus on kriisissä. Kuka kantaa vastuun ja seuraukset?