Lukiessani tämän aamun Helsingin Sanomia törmäsin pariin kummallisuuteen. Ja päätin nostaa ne arvoisan lukijanikin ihmeteltäviksi.

Ensimmäinen koski tulonjaon muutoksista kertovaa juttua, jossa kerrottiin hallituksen budjetin vaikutuksista suomalaisten tuloeroihin. Lyhyesti sanottuna tuloerojen kerrottiin kasvavan, koska tulonsiirrot vähiten ansaitseville pienenevät ja vauraammat saavat veronalennuksia.

Jutussa haastateltu asiantuntija kuitenkin huomautti, että tuloerolaskelmissa ei ole mukana käyttäytymisvaikutuksia eli esimerkiksi sitä, että hallituksen tuloeroja kasvattaneet toimet ovat toisaalta voineet parantaa työllisyyttä ja nostaa ihmisiä pois perusturvan varasta.

Jäin itsekseni ihmettelemään, että mitä sellaisilla tuloerolaskelmilla sitten tehdään. Ja huomioiden jutun hallituksen politiikkaa moittivan sävyn, onko toimittajalla tosiaankin toiveena, että tätä maata vietäisiin eteenpäin vuosi vuodelta kiihtyvällä jakopolitiikalla ja sen rahoittamiseksi kiristettävällä verotuksella? Ja ellei toimittajalla, niin kuitenkin poliittisen kenttämme vihertävällä vasemmistolla (esimerkki ja toinen).

Kyllä minä itse näen verovaroin toteutettua tulojen tasa-arvoa parempana tavoitteena työnteolla toteutetun tasa-arvon. Eli täystyöllisyyteen perustuvan tulonmuodostuksen, jossa työntekijä saa ansaitsemansa palkan s.o. kohtuullisen osuuden työnsä tuottamasta arvonlisästä ja yrittäjä toimintaansa kannustavan tulon ottamastaan taloudellisesta riskistä ja innovatiivisuudestaan.

Ilman niitähän ajan myötä loppuvat myös verotulojen kertyminen ja sitä myötä kaikenlaiset tulonsiirrot. Siksi tulisi tuloerojenkin tilastoinnissa jollain tavalla huomioida se, mistä kukin toimeentulonsa saa. Tai ainakin noiden tilastojen tulkinnassa.
 

* * *

Toisessa aamun uutisessa kerrottiin elintasopakolaisten palautuslentoja vastustavista mielenosoituksista, joiden takia eilinen lento Afganistaniin siirrettiin Lappeenrantaan. Jutun ingressissä luki, että "HS tapasi poliisin Afganistaniin palauttamia miehiä Kabulin kansainvälisellä lentokentällä torstaiaamuna. Osa kokee olevansa vaarassa."

Siis hetkinen. Mistä HS:n toimittaja tietää, että tulijat kokevat olevansa vaarassa. Kyllä he tarkalleen ottaen tietävät vain sen, että nämä kertovat kokevansa niin. Ja jo noista kertomuksista selviää, ettei heistä kenelläkään ole turvapaikan tarvetta.

Haastatelluista ensimmäinen nimittäin kertoi, että hänen kotimaakuntansa on hänen uskontonsa takia vaarallinen. Mikä pakko hänellä on sitten matkata kotimaakuntaansa sen sijaan, että asettuisi laajassa maassa jonnekin muualle?

Toisen, Iranista saapuneen ja kielteisen turvapaikkapäätöksen saamisen jälkeen pitkin Eurooppaa palautusta paenneen, elintasopakolaisen mukaan hänen enonsa tappaa hänet "varmasti", mikäli saa kuulla paluusta Afganistaniin. Kuka ihme pakottaa kertomaan asiasta enolle tai ylipäänsä kenellekään enon tuntevalle?  

Kolmas, käytännössä koko ikänsä turvallisessa Iranissa asunut, oli lähtenyt sieltä koska Iran oli tarjonnut hänelle oleskelulupaa vastineeksi osallistumisesta terrorismin vastaiseen sotaan Syyriassa, mutta hän ei halunnut lähteä sinne. Tämä henkilö aikoo nyt hakeutua tätinsä helmoihin Kunduziin, joka on hänelle vaarallinen. Samoin kuulemma paluu Iraniin.

Turvallinen Kabul on kuitenkin kuulemma mahdoton vaihtoehto, koska hän ei tunne siellä ketään. Minua jäi tämän kolmannen kohdalla ihmetyttämään se, miten ihmeessä hän saattoi tulla Suomeen, vaikka tuskin täälläkään asui joukoittain hänen tuttujaan ja sukulaisiaan?

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Hyväksyykö norjalainen ministeri huijaamisen?
Kallion autoilutapaus ja institutionalisoitunut poliittinen korrektius
Rehellisyys maan perii - vai periikö?