Länsiväylä: Näkövammaiselle asunnottomalle tarjottiin siivoamatonta yksiötä - lattialla tuhansia raatokärpäsiä

Mika Niikko: Suomi-niminen yhteiskunta kykenee kyllä asuttamaan, ruokkimaan, vaatettamaan ja lääkitsemään 32 000 vierasta yhdessä hetkessä, mutta sokeita kohdellaan näin

Kotimaa pe 11.08.2017 15:47
Kuva Länsiväylän artikkelissa 7.8.2017

Länsiväylä kertoi maanantaina näkövammaisesta vantaalaisesta, 72-vuotiaasta asunnottomasta Tapio Ruususesta, joka joutuu taistelemaan opaskoiransa kanssa uudesta asunnosta saatuaan häädön entisestä kodistaan. Häädön syy oli ollut "koko rivitalorykelmän purkaminen uusien kerrostalojen tieltä".

Länsiväylän mukaan Ruusunen on epätoivoinen erityisesti kokiessaan näkövammansa jääneen täysin huomiotta kaupungin tarjotessa vuokra-asuntoja.

Hänelle oli tarjottu kahta eri asuntoa, mutta sokeana hän ei voinut muuttaa niihin.

Sitten Ruususelle tarjottiin pientä yksiötä ja hän otti sen "hätäratkaisuksi", sillä Vantaan kaupunki oli luvannut hänen pysyvän asuntojonossa.

Hän sai "hurjassa kunnossa" olevan asunnon, jonka lattialla oli tuhansia raatokärpäsiä ja yksiön nurkat olivat täynnä kärpäsen raatoja. Asunto ei ollut muutenkaan asumiskunnossa eikä sitä oltu siivottu.

"Minä en näe, mutta avustajani kertoi, että lattialla on tuhansia pieniä raatokärpäsiä", Ruusunen selitti Länsiväylälle.

Ruusunen mietti kaupungin vuokrataloyhtiön ehkä ajatelleen, ettei sokea näe asunnon likaisuutta, Länsiväylä huomauttaa yhdessä yksiöstä otetussa kuvatekstissä.

Ruusunen on hakenut tapauksen vuoksi oikeusapua ja pyytänyt paikalle ympäristökeskuksen terveysinsinöörin selvittämään "siivousasiaa".

Hän oli luullut myös saavansa kaupungilta varastotilan huonekaluilleen, mutta Länsiväylän mukaan varastoa ei kuitenkaan ole järjestetty.

"Se on kait sitten peruttu. Viimeksi kysyessäni minulle sanottiin, että laita huonekalut ulos. Nehän menevät siellä pilalle ja terassiparveke on maan tasolla, joten kuka vain voi varastaa ne sieltä", ihmettelee Ruusunen.

Hän majoittuu tällä hetkellä tilapäisesti ystävänsä luona.

Vantaan kaupungilla työskentelevä toimintayksikön esimies Susanne Laine totesi heinäkuussa, että asiakkaan on tärkeä toimia itse aktiivisesti uuden asunnon löytämiseksi.

Ruusunen vakuutti, että asuntoa on kyllä etsitty "kaikista mahdollisista paikoista" ja ihmetteli, miten voi olla niin vaikeaa löytää asuntoa.

Suomessa oli vuoden 2016 lopussa noin 6 650 yksinelävää asunnotonta, joista pitkäaikaisia 2 050. Asunnottomia perheitä oli 325. Käytännössä kodittomien määrä on huomattavasti suurempi, sillä tilastoissa eivät näy ne asunnottomat, joiden posti kulkee esimerkiksi sukulaisen tai tuttavan osoitteeseen.

Asunnottomuus keskittyy pääkaupunkiseudulle ja kasvukeskuksiin. Yli kaksi kolmasosaa asunnottomista on pääkaupunkiseudulla (Helsinki, Espoo ja Vantaa). Asunnottomuus ei kuitenkaan ole pelkästään pääkaupunkiseudun ongelma.

Myös kehäkolmosen ulkopuolella on ystävien ja sukulaisten luona punkkaavia, omaa asuntoa vailla olevia ihmisiä. Itse kyhätyissä mökeissä, metsissä tai ensi- ja turvakodeissa yöpyy ihmisiä, joilla ei ole kattoa pään päällä ja sitä omaa ovea, mitä lukita perässään.

Valtaosa asunnottomista on miehiä. Viime vuosina naisten osuus on kuitenkin lisääntynyt ja se on nyt jo yli 20 prosenttia. Nuorten aikuisten piiloasunnottomuus on kasvava ongelma eikä virallisia tilastoja siitä ole edes olemassa. Niin sanotusta "kaappikodittomuudesta" voivat kertoa jotakin asuntojonot ja ne antavat osviittaa siitä, että moni ei saa ehkä asuntoa ikinä.

Perustuslain mukaan jokaisella on oikeus asuntoon. Asunnottomalle kuuluu asunto – ilman ennakkoehtoja ja ennakkoluuloja. Kunnilla ja valtiolla on siis velvollisuus järjestää asunto ja jokaisella yksilöllä kotipaikkaan katsomatta on oikeus myös saada se.

Kantasuomalaisten asunnottomuus on tabu, josta ei puhuta suuremmin kuin korkeintaan kerran vuodessa asunnottomien yönä 17. lokakuuta. Silloin kansanedustajat käyvät puhujakorokkeilla esittämässä surunvalittelunsa Suomen asunnottomuuden puolesta ja poistuvat velvollisuutensa suoritettuaan silmäätekevämpiin menoihinsa.

Perussuomalaisten kansanedustaja Mika Niikko puolustaa kantasuomalaisia asunnottomia.

Hän kirjoitti 20.10.2016 blogissaan osuvasti, että Suomi-niminen yhteiskunta kykenee kyllä asuttamaan, ruokkimaan, vaatettamaan ja lääkitsemään 32 000 vierasta yhdessä hetkessä, mutta "vastaavasti suomalaisen asunnottomuuden poistamisessa emme ole onnistuneet koskaan".

Niikko on vakuuttunut, että Suomella olisi valmius ja kokemusta pistää piste suomalaistenkin asunnottomuudelle. Kysymys on kuitenkin Niikon mielestä poliittisesta tahdosta.

Hallinto- ja turvallisuusjaoston puheenjohtajana hän kertoi joutuneensa ministeriön esityksestä "useammankin kerran nuijimaan lisää rahaa meille saapuneiden vieraiden ylläpitoon".

"Maahanmuuttoviraston ja sen 200 vastaanottokeskuksen kulut olivat 500 miljoonaa pelkästään elokuun 2015 ja heinäkuun 2016 välisenä aikana. Piikki oli täysin selällään. Kukaan ei ottanut vastuuta, vaikka vastaanottokeskusten ylläpitoon tehtiin 200 miljoonan euron edestä ylihinnoiteltuja sopimuksia", Mika Niikko selvittää blogissaan.

Hän kertoo omin silmin nähneensä syksyllä 2015, kuinka Tukholmassa Punainen Risti ja muut toimijat organisoidusti ohjasivat keskusrautatieasemalla parveilevat pakolaiset Tornioon menevään linja-autoon.

"Silminnäkijäkertomukseni ei tehnyt mitään vaikutusta hallituksen ministereihin. Vieraita virtasi yhä enemmän. Ehkä vaatimukseni asiaan puuttumiseen ja rajan väliaikaiseen sulkemiseen katsottiin huonoksi vaihtoehdoksi. Naapuria ei saa ärsyttää. Kansainvälisiä sopimuksia ei saa tulkita uudella tavalla. Merkkel voisi suuttua", Niikko tykittää.

Suurin syy asunnottomuuteen on Niikon mukaan asuntojen vähyys, taloudelliset vaikeudet ja maksuhäiriömerkinnät. Päihde- ja mielenterveysongelmat edustavat sitä toista puolikasta, hän lisää.

"Tämä tulee esille myös ruokajonoissa. Sata tuhatta suomalaista tarvitsee hävikkiruokaa elääkseen."

Niikko ehdottaa, että eduskunta voisikin "ensitöikseen päättää, että sata vuotta täyttävä Suomi poistaa asunnottomuuden kokonaan".

"Se on helppoa, kunhan tehtävä annetaan kolmannelle sektorille. Tyhjentyneet vokit saisivat suomalaisia asukkaita. Ne eivät keinottele vuokrien ja palvelujen kanssa ja ne saavat tuloksia", hän perustelee.

Sisäministeriö myönsi tammikuussa 2016 Ympäristöministeriölle 92 000 euron määrärahan Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastosta pakolaisten asumisselvitystä ja suunnitelman toimia varten, joiden avulla voidaan hyödyntää sekä valtion tukemaa asuntokantaa että yksityisiä vuokramarkkinoita pakolaisten asuttamisessa.

Ympäristöministeriön 10.5.2017 julkaiseman "Pakolaisten asumisselvitys – oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden asumisen tilannekuva 2016" -tutkimusraportin yllättävin tulos oli se, että turvapaikanhakijoiden ja oleskeluluvan saaneiden vaikutus - päinvastoin kuin oletettiin - yleensä asuntomarkkinoihin ja erityisesti valtion tukemaan vuokra-asuntokantaan on jäänyt vähäiseksi.

Oleskeluluvan saaneet ovat nimittäin hankkineet vastaanottokeskuksesta lähdettyään asuntonsa ensisijaisesti vapaarahoitteisilta markkinoilta.

Vastaanottokeskuksista uloskirjautuneet henkilöt eivät hakeutuneet valtion tukemiin vuokra-asuntoihin, vaikka tarjolla oli 2000–2500 sijainniltaan kohtuullista, tyhjää asuntoa koko maassa. Tilastojen ulkopuolelle jäävät myös ne kielteisen oleskelulupapäätöksen saaneet henkilöt, jotka ovat jääneet maahan luvatta.

Rakennuslehti uutisoi näyttävästi 10.05.2017: "Pelko oli turhaa – maahanmuuttajat eivät vieneet tuettuja vuokra-asuntoja suomalaisilta"

Rakennuslehdessä myönnettiin, että maahanmuuton kasvu ei ole lisännyt maahanmuuttajataustaista asunnottomuutta. Toisin sanoen asunnot järjestyivät ja järjestyvät heille nopeasti.

Vastaanottokeskusten myöntämät vuokravakuudet ja enintään kahden kuukauden tuki vuokranmaksuun helpottivat monien pienien ja keskisuurien kaupunkien yksityisten vuokra-asuntojen nopeaa vuokraamista turvapaikanhakijoille.

Myös ARAn eli Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen kaupungeilta keräämien tietojen mukaan maahanmuuttajien muuttoja suuriin kaupunkeihin on jossain määrin tapahtunut, mutta vaikutukset asuntomarkkinoihin ovat jääneet melko vähäisiksi.

Asunnottomuus onkin ensisijaisesti kantasuomalaisten ongelma, vaikka Suomessa eniten melua pidettiin vuonna 2015 tulleen suuren turvapaikanhakijajoukon majoittamisesta, asumisjärjestelyistä ja heidän rahallisesta auttamisesta. Silloin jo ääneen puhuttiin, että turvapaikan saaneille ryhdytään vuokraamaan asuntoja vapailta markkinoilta veronmaksajien piikkiin ja esitettiin rahallista tukea, takuu- ja kahden kuukauden vuokrasummia, että he viihtyisivät maassamme.

Tiedotusvälineiden otsikot toistivat turvapaikanhakijoiden "asumisongelmista" ja tyytymättömyydestä Suomessa asumiseen. Täysi ylläpitö ja käyttöraha eivät olleet riittäviä ja turvapaikanhakijoiden ruokalistoja muutettiin mieluisammaksi ja mausteisemmaksi. Puuroja jätettiin pois, riisilajiketta vaihdettiin ja kasvisten käyttöä lisättiin mielipahan ja mielenosoituksien pelossa. Monen turvallisen maan läpi Suomeen asti ”sotaa ja vainoa henkensä edestä paenneet” ulkomaalaiset miehet olivat etusijalla. Etuoikeutensa he palkitsivat usein valittamalla, joskus jopa säästä.

Oma kantaväestö kouristeli edelleen pienituloisina tai kokonaan tulottomina vailla asuntoa ja Suomi antoi islamilaisista maista Suomeen laittomasti tunkeutuville ilmaisen majoituksen ja ateriat. Asunnon ja ruoan lisäksi maahan tunkeutuneet vaativat omat televisiot, sohvat, verhot, talvivaatteet, matot, astian- ja pyykinpesukoneet, pöydät, tuolit, hyllyt, kaapistot, peilit, tietokoneet, älypuhelimet, tabletit, kaikki elämiseen tarvittavat pelit ja harrastusvälineet. Kierrätyskeskuksen käytetyt tavarat eivät kuitenkaan kelvanneet ja suuri osa hyväsydämisten lahjoittamista tavaroista kuskattiinkin kaatopaikalle.

Seurakuntalainen kertoi 5.1.2017, kuinka Etelä-Suomeen saakka iskenyt pakkasaalto sai Helsingin evankelisluterilaiset seurakunnat reagoimaan asunnottomien ahdinkoon. Tammikuusta alkaen kirkot tarjosivat hätämajoitusta silmällä pitäen turvapaikanhakijoita aina kuukausi kerrallaan tarpeen mukaan.

Yle joutui myöntämään, että valtaosa apua tarvitsevista ja kirkkoon tulleista yöpyneistä olikin ollut kodittomia kantasuomalaisia, jotka muuten joutuisivat viettämään yönsä kaduilla, metsissä, rappukäytävissä, pankkiautomaateissa, huoltoasemilla, roskakatoksissa tai yleisissä vessoissa, ties missä.

Länsiväylän haastattelema Tapio Ruusunen tyytyy nöyrästi kohtaloonsa.

"Voimme olla kesän saaressa ja saan siellä apua. Emme voi kuitenkaan jäädä sinne, kun pakkaset tulevat."

Likaisessa kärpäsen toukkien asuttamassa, hänelle tarjotussa "kodissa" Ruusunen toteaa, että moni olisi jo vastaavassa tilanteessa menettänyt uskonsa asuntoasian järjestymiseen.

Ruusunen sanoo, että häneltä kysytään, että eikö hän jo murru.

"Minä vastaan, että etukeno on vahva. En luovuta."

Hän on suomalainen.

Tytti Salenius pe 11.08. 15:47

Kommentit: 2

Paavo pe 11.08.2017 19:22 1

Päivän huippu-uutiset kertovat, että matujen "oikeusturva" on kowalla koetuksella. Jopa ministeri yhtyi paperittomien surffareiden agendaan. Muutama miljoona siis lisää!

Omista ei välitetä eikä mainittu varmasti nouse agendalle.

Juha. pe 11.08.2017 21:59 1

"Mate in Finland!" Paljon olisi kirveellä töitä Suomenmaassa. Tämä tapaus on törkeyden huippu, mutta Ah, niin tavallista, niin tavallista. Tänään kokoomuksen kykypuolueen stubido replikaatti jyrähti, että Pakolaisten oikeustuva on "Pyhä asia" ... Idiootti.



Kommentoidaksesi sinun
täytyy ensin kirjautua:


Jos sinulla ei ole vielä tunnuksia, voit liittyä joukkoomme ostamalla kommentointioikeuden:
Oikea Kommentointi 6kk, 19,90 €
Voit halutessasi kommentoida nimimerkillä.

Pääuutiset

blogit

Jessica Vahtera

Surusta vihaan ja pelon seurassa kotiin

Klo 09:27.

Reijo Tossavainen

Presidentti Sauli Niinistö puhui "muunneltua totuutta" maahantulijoista

Klo 06:22.

Matti Viren

Työvoiman tarjonta kasvaa vain palkkojen myötä

ti 22.08. 13:10

Timo Vihavainen

Armotonta menoa

ti 22.08. 12:32

Heikki Porkka

Vastuulliset esiin, hallituksella ei ole muuta vaihtoehtoa kuin ero

ti 22.08. 11:09

videot