Blogi: Matti Viren, to 27.07.2017 14:42

Miksi asuminen on niin kallista Suomessa?

No vastataan nyt heti kättelyssä kysymykseen. Syy on siinä, että Suomessa kaikki on niin sikakallista. Eli on turhanaikaista etsiä asumisen kalleuden syitä milloin mistäkin yksittäisistä selityksistä kuten tonttimaan puutteesta, muuttoliikkeestä, asumistuesta, rakentamisen kalleudesta, jne.

Suomi on yksi harvaanasutuimmista maista Euroopassa, ja silti maasta on pula. Ratkaisuksi on löydetty asuntojen rakentaminen korpilähijöihin, jonne on keskikaupungilta matkaa usein jopa 10-20 kilometriä. Maata ei löydy muualta – tai pitäisikö sanoa, että grynderit eivät ole löytäneet ilmaista maata lähempää. Ja suomalainen järjestelmä on auliisti avittanut tätä omitusta rakennuskulttuuria. Nyt maata ei löydy kuin meren tai järvien pohjasta (kallista, kallista), siihenkin on varmaan jokin muu selitys kuin aito tonttimaan puute. Joka tapauksessa kallis infra menee veronmaksajien piikkiin.

Rakentaminen on toki kallista Suomessa, mutta silti rakentamisen hinta laahaa kaukana asuntojen hinnoista. Sitä paitsi on samantekevää, rakennetaanko paljon vain vähän, asuntokanta kasvaa rakentamisen seurauksena vain noin prosentin luokkaa vuodessa. Jos asuntokannan kasvu nopeutuu tai hidastuu yhden prosentin kymmenyksen, ei sillä ole mitään merkitystä hintojen kannalta. Se millä on merkitystä, on asunnon omistajien (kuvitteellisella) ostovoimalla: millä hinnalla pankista saa lainaa ja miten pitkäksi aikaa. Jos prosentin korolla saa (tai oikeammin kuvittelee saavansa pysyvästi) lainaa 30 vuodeksi, ei mikään hintapyyntö tunnu kohtuuttomalta. 300 000 lainan velanhoitokulut ovat ensi alkuun ”vain” 1000 euron luokkaa kuukaudessa; vähän samaan tyyliin kuin subprime -lainoissa aikanaan USA:ssa. Velat tuntuvat muuttavan varallisuudeksi. Asuntojen hintoihin valuvat kansantalouden olemattomat säästöt ja ulkomailta otettu velka.

Valtio ja poliitikot ovat herkästi tarjoamassa lääkkeitä, vaikka juuri ne kantavat suurinta syntisäkkiä korkeista hinnoista ja vuokrista. Ajatellaan vaikka pääomatulojen verotuksen kehitystä. Alun alkaen 1993 veroaste oli 25 %. Nyt se on käytännössä 34 %. Selvää tietenkin on, että verot menevät suoraan vuokriin, eli kaikki kustannukset kertaantuvat vuodesta toiseen. Sinne menevät myös kiinteistöverot ja kaikki muutkin verot joko suoraan tai välillisesti kiinteistöjen tai asuntojen hoitokustannusten muodossa (sähkövero, jätemaksut jne.). Kulutuksen implisiittinen veroaste on Suomessa lähes 30 % ja se näkyy kaikkialla, rakennustarvikkeissa, palveluksissa jne. Kunnallinen vesimonopoli tarjoaa sekin julkiselle vallalle veroinstrumentin, samanlaisen jota sähköverkkoyhtiöt härskiin tapaan käyttävät rahastukseen (niiden ei tarvitse maksaa veroja, koska ne saavat lainaa (ja sitäkin vain emoyhtiöltään) kymmenen kertaa korkeammalla korolla kuin tavallinen asuntovelallinen). Valtio (ja poliitikot) eivät tietenkään millään tavoin ole vastuussa tällaisista markkinaepäonnistumisista. Yhtä vähän ne ovat vastuussa korpilähiöiden rakentamisesta. Turhanaikaiset energiatodistukset, asbestitutkimukset ja jätevesijärjestelmät tulevat tietenkin jostain muualta.

Aina kun hinnat ovat liian korkeita, valtio yrittää ratkaista ongelmat maksamalla subventioita ja tulonsiirtoja. Ja KELAsta löytyy vastaus joka lähtöön. Asumistuen menot kasvat vuodesta toiseen ja asumistuen piirissä on kohta miljoona kansalaista (vuonna 2016 850 000; 1970 -luvulla vain vajaa 200 000 oli tuen tarpeessa) ja menot hipovat kahta miljardia euroa. Asumistuen muutokset ovat järjestään kasvattaneet tukien maksatusta, koska tuet ovat käytännössä indeksisidonnaisia ja tukijärjestelmän suunnittelijat eivät koskaan ennakoi tukien saajien kykyä hyväksikäyttää uusien järjestelmien etuuksia ja porsaanreikiä. Selvää on sekin, että meneillään oleva opiskelijoiden asumislisän muuttaminen yleiseksi asumistueksi kasvattaa menoja, koska entistä kalliimmat vuokra-asunnot tulevat tuen piiriin. Kun ajattelee, että esimerkiksi Helsingissä asumis- ja toimeentulotuki kattaa täysimääräisesti jopa 675 euron vuokran, ei ole enää mitään järkeä mennä töihin tai muuttaa kauemmas Kolmen sepän patsaalta halvempien asumismenojen perään. Kaupunkeihin jäävät vain rikkaat ja tukien varassa elävät. Sen sijaan työssäkäyvien, pienituloisten ihmisten on tyytyminen asumaan korpilähiöissä tai jossain vielä kauempana.

On vaikea nähdä, että nykyinen järjestelmä voi jatkua ikuisesti, koska se perustuu jatkuvaan velkaantumiseen, julkisten menojen kasvuun ja verotuksen kiristämiseen sekä utopiaan siitä, että varallisuushinnat jatkavat kasvuaan loputtomiin. Jos se ei nyt suoranaisesti ole Ponzi –peliä, niin ainakin samoja piirteitä siinä on. Entä ratkaisu? Maahanmuuttajat, harmaan talouden piilossa olevat miljardit, luomu, nanoteknologia – älkää nyt viitsikö. Ei ole kuin yksi ratkaisu: yleinen kustannusrasitus pitää saada pienemmäksi ja se voi onnistua vain pienemmän julkisen sektorin avulla. Paljon, paljon nykyistä pienemmän. 100 vuotta sitten Suomi tuli toimeen kymmenen kertaa pienemmällä julkisella sektorilla kuin nyt. Luulisi senkin tiedon viestittävän, että välttämättömien yhteisten tarpeidemme hoitaminen onnistuu nykyistä maailmaennätystasoa pienemmillä pelimerkeillä.

Matti Viren

taloustieteen professori Turun yliopistossa (emeritus)

Matti Viren to 27.07. 14:42

Matti Viren

Matti Viren Turun yliopiston professori (emeritus)

tuoreimmat

Odotellaan vuotta 2023

la 14.08. 23:44

Miten rikkaita olemmekaan!

to 13.05. 20:26

Loppuuko lama kahdella miljardilla?

ke 07.04. 22:02

Gallupit eivät äänestä, vai äänestävätkö?

ke 18.11. 17:06

Paluu menneeseen

su 27.09. 22:59

Kumma, kun rikkaat aina vaan rikastuvat

la 22.08. 23:52

Velkaannu ja pelasta maailma!

ma 10.08. 22:15

Suomen tavoitteena on, vai onko sittenkään mitään?

ti 21.07. 20:52

Paljonko Suomi maksaa?

ke 01.07. 22:52

Kuka pelastaa kunnat?

to 21.05. 23:15

blogit

Vieraskynä

Teemu Keskisarja: Miksi ajan Halla-ahoa presidentiksi?

ke 20.12.2023 22:32

Juha Ahvio

Onko historialla merkitystä?

su 18.02.2024 17:41

Professorin Ajatuksia

Yle teki diasarjan, mutta miksi niin moni seikka unohtui?

to 13.05.2021 20:23

Marko Hamilo

Ydinvoimaa, talouskasvua ja teollisia työpaikkoja

ti 28.03.2023 20:22

Jukka Hankamäki

Sähköistävä klikinvastainen uutinen

su 07.01.2024 18:08

Petteri Hiienkoski

Puhkeaako globalismin kupla Ukrainaan?

pe 15.03.2024 23:04

Tapio Holopainen

Mistä on pienet getot tehty?

ma 27.08.2018 23:18

Laura Huhtasaari

Jolla on korvat, se kuulkoon

ke 23.08.2023 20:50

Petri Kaivanto

Vallankaappaus

ke 14.06.2017 09:13

Henna Kajava

Valtuustoaloitteeni mamujen 43 äidinkielen opetuksen lopettamiseksi verovaroilla Espoossa

su 15.01.2023 14:49

Piia Kattelus

Hallitsematon maahanmuutto ja liittoutumispolitiikka ovat nostaneet terrorismin uhkaa Suomessa

ke 17.01.2018 08:44

Henry Laasanen

Kirja-arvio: Seksuaaliutopia - Feministien sota sivistystä vastaan

ke 29.05.2019 09:00

Arto Luukkanen

Punavihreä hallitus komentaa! Maakuoppaan mars!

la 25.02.2023 13:58

Mika Niikko

Suvaitsevaisuuden kirjavat käsitteet

su 13.09.2020 23:07

Musta Orkidea

Vieraskynä: Kirje eräältä äidiltä

pe 08.02.2019 13:23

Mikko Paunio

USA:sta johdettu sensuuriteollinen kompleksi ulotettiin Suomeen vuonna 2015 - Tucker Carlson haastatteli USA:n ulkoministeriön entistä kyberjohtajaa Mike Benziä

la 24.02.2024 12:33

Heikki Porkka

Suomi sanojen vankina - manipulointia Ylen tapaan

to 28.03.2024 13:04

Tapio Puolimatka

Pedoseksuaalisten fantasioiden varaan rakentuva seksuaalikasvatus

ke 20.03.2024 08:51

Olli Pusa

YLEN häveliästä

pe 02.02.2024 14:01

Alan Salehzadeh

Ei shariaa länteen, vaan länsimaiden tasa-arvoinen lainsäädäntö muslimimaihin

ti 12.06.2018 11:53

Janne Suuronen

Rikkaat rikastuvat ja köyhät kituuttavat

ti 18.08.2020 10:15

Reijo Tossavainen

Auta avun tarpeessa

to 19.03.2020 07:33

Pauli Vahtera

Olisinko yrittäjä, enkä palkansaaja

su 25.10.2020 22:57

Timo Vihavainen

Häpeänsä kullakin

ke 19.07.2023 21:26

Matti Viren

Odotellaan vuotta 2023

la 14.08.2021 23:44