Entinen sisäministeri, kansanedustaja Päivi Räsänen (kd.) tyrmää ajatuksen tilapäisten oleskelulupien palauttamisesta. Etenkin oppositiossa on vaadittu Suomeen takaisin tilapäisten oleskelulupien järjestelmää vaihtoehtona pakkokäännytyksille, kirjoittaa Uusi Suomi.

Asian nosti tällä viikolla esiin kansanedustaja Anders Adlercreutz (r.), joka vaati tilapäisten oleskelupien palauttamista Suomeen. Saman vaatimuksen ovat esittäneet keväällä yhteisessä kannanotossa oppositiopuolueita johtaneet vasemmistoliiton Li Andersson, SDP:n Antti Rinne, vihreiden Ville Niinistö ja RKP:n Anna-Maja Henriksson. He väittävät, että monen turvapaikanhakijan tilanne Suomessa on sietämätön ja ihmisoikeuksia loukkaava.

"Tilapäisistä oleskeluluvista luovuttiin Päivi Räsäsen sisäministerikaudella vuonna 2015. Räsäsen mukaan ulkomaalaislain 51. pykälä oli hankalasti tulkittava ja aiheutti viranomaisille jatkuvaa päänvaivaa. Oli epäselvää, saako Suomi pykälän perusteella lainkaan käännyttää kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita maasta. Ongelmat koskivat niitä maita, jotka kieltäytyivät ottamasta pakkokäännytettyjä vastaan, eli Somaliaa, Afganistania ja Irakia.", Uusi Suomen artikkelissa kirjoitetaan.

Korkein hallinto-oikeus (KHO) linjasi, että Suomen laki ei mahdollista pakkokäännytyksiä kyseisiin maihin, joista tulleille oli käytännössä pakko myöntää tilapäinen oleskelulupa, jos he kieltäytyivät lähtemästä maasta kielteisen turvapaikkapäätöksen jälkeen. Aiempi laki takasi heille myös oikeuden vastaanottokeskusten palveluihin, mikä söi rahaa ja resursseja. Lisäksi lain mukaan heille oli myönnettävä pysyvä oleskelulupa kahden vuoden jälkeen.

"Oleskeluluvan olisi siis voinut saada vain ilmoittamalla, että ei suostu lähtemään. Sehän oli aivan mahdoton tilanne", Räsänen sanoo Uudelle Suomelle. Kyse oli heistä, jotka olivat jo saaneet kielteisen turvapaikkapäätöksen.

"Jos sitä lakia ei olisi ryhdytty muuttamaan, se olisi käytännössä tarkoittanut sitä, että viranomaisten turvapaikkatutkinta on täysin turhaa. Meillä olisivat olleet ovet täysin auki sellaisista maista tuleville turvapaikanhakijoille, jotka eivät ota vastaan näitä niin sanottuja pakkokäännytyksiä. Meidän kantokyky ei sellaista kestäisi."

Räsänen huomauttaa, että Suomi oli tässä suhteessa poikkeuksellinen maa muihin Euroopan maihin nähden ja kyse oli lain porsaanreiästä.

"Silloin tehtiin viranomaisarvioita, joiden mukaan kun tästä sana leviää, niin se käytännössä tarkoittaisi, että Suomi olisi se maa, johon kannattaisi suurin joukoin lähteä tulemaan. Ajattelen itse, että oli tosi hyvä, että lakia ehdittiin muuttaa ajoissa, vaikka silloin ei ollut tiedossa vuoden 2015 suurta turvapaikanhakijoiden määrää. Muussa tapauksessa heitä olisi tullut meille vielä paljon enemmän."

Räsäsen mielestä vaatimuksissa entisen järjestelmän palauttamiseksi ei ole järjen hiventä.

"Kyllä olen edelleen vakuuttunut siitä, että olisimme paljon pahemmissa ongelmissa, jos 51. pykälä palautettaisiin ennalleen. Käytännössä se olisi mahdotonta. Se johtaisi siihen, että meidän järjestelmä tukkiutuisi henkilöistä, jotka eivät ole suojelun tarpeessa, emmekä pystyisi auttamaan heitä, jotka suojelua tarvitsevat. Kyse on siitä, miten järjestäytyneesti asia hoidetaan."