Ruotsi alkaa olla kasvavassa määrin epäonnistunut valtiona, kirjoittaa asianajaja ja poliittinen analyytikko Judith Bergman Gatestone Instituutin artikkelissaan.

Ruotsin turvallisuustilanne on niin kriittinen, että kansallinen poliisipäällikkö Dan Eliasson on joutunut pyytämään yleisöltä apua.

"Poliisi ei pysty ratkaisemaan ongelmia itse ja omatoimisesti", ihmettelee Bergman.

Ruotsin poliisi julkaisi kesäkuussa uuden "Haavoittuvaiset alueet 2017" -raportin Tällaiset "herkät, alttiit ja haavoittuvaiset alueet" tunnetaan yleisesti nimellä "no-go" -alueet tai laittomat alueet, tarkentaa Bergman.

Raportti osoittaa, että vuosi sitten no-go -alueita oli 55 ja nyt niitä on 61.

Näillä 61 "no-go" -alueella on 200 rikollisverkkoa, joissa on arviolta 5 000 rikollista jäsentä. 23 näistä no-go -vyöhykkeistä on erityisen kriittisiä.

Bergman korostaa, että niinkin nuoret kuin 10-vuotiaat lapset ovat sotkeutuneet vakaviin rikoksiin, myös ase- ja huumerikollisuuteen, ja heistä koulutetaan kirjaimellisesti paatuneita rikollisia.

Syyskuussa 2016 pääministeri Stefan Löfven ja sisäministeri Anders Ygeman kieltäytyivät näkemästä ja ymmärtämästä varoituksia. Vuonna 2015 vain 14 % kaikista rikoksista Ruotsissa saatiin ratkaistua ja vuonna 2016 80 % Ruotsin poliiseista harkitsi työnsä lopettamista. Ja molemmat ministerit kieltäytyivät kutsumasta sitä kriisiksi, huomauttaa Bergman.

Sisäministeri Anders Ygemanin mukaan Ruotsi on hyvin vaikeassa asemassa ja erittäin kireä asenne johtuu "suurimmasta uudelleenjärjestelystä" sitten 1960-luvun.

"Meillä on nämä erittäin vaikeat ulkoiset tekijät ja eniten pakolaisvastaanottoa toisesta maailmansodasta lähtien. Raja-alueita on valvottu ensimmäistä kertaa 20 vuoteen ja meillä on lisääntynyt terroriuhka."

Kuitenkin vuotta myöhemmin Ruotsin kansallinen poliisipäällikkö kutsuu tilannetta "akuutiksi" pyytäessään muilta apua, Bergman toteaa.

Kesäkuussa Trollhättanissa Kronogårdenin esikaupungissa mellakan aikana Ruotsin poliisin päälle hyökkäsi noin sata naamioitua maahanmuuttajanuorta, joista suurin osa oli somalialaisia. Mellakointi jatkui kahden yön ajan.

Väkivaltaiset mellakat ovat kuitenkin vain osa Ruotsin turvallisuusongelmia, muistuttaa Bergman.

Suojelupoliisin raportin mukaan vuonna 2010 Ruotsissa oli "vain" 200 radikaalia islamistia.

Nyt Ruotsin turvallisuusyksikön (Säpo) johtaja Anders Thornberg kertoo Ruotsissa olevan tuhansia radikaaleja islamisteja.

Säpon mukaan jihadistit ja jihadistien kannattajat keskittyvät pääasiassa Tukholmaan, Göteborgiin, Malmöön ja Örebrohon.

"Tämä on uusi normaali. Historiallinen haaste on ääriryhmien kasvaminen. Emme ole koskaan nähneet mitään vastaavaa", Säpon johtaja Thornberg sanoo.

Bergman toteaa artikkelissaan ykskantaan, että "Ruotsin valtaapitävät voivat syyttää siitä vain itseään".

Aiemmin terroristit suunnittelivat tekoja jo pitkään. Saattoi kestää kuukausia hankkia tietoa, koulutusta ja oikeat kontaktit, mikä lisäsi turvallisuuspalvelujen mahdollisuuksia löytää ne ajoissa.

"Nykyään riittää vain idea, sitten voi vain ostaa kaksi veitseä tai vuokrata kuorma-auton ja törmätä ihmisjoukkoon", sanoo Säpon johtaja Thornberg.

Viimeaikaiset terrori-iskut Britanniassa kuitenkin voitiin toteuttaa, vaikka turvallisuuspalveluilla oli useat rikoksentekijät tiedossa. Jopa huhtikuinen Tukholman Drottninggatanin epäilty terroristi oli tullut Säpon tiedustelutiedoissa esille.

Thornberg kertoo, että Säpo saa nyt noin 6 000 tiedustelutietovihjettä kuukaudessa terrorismista ja ääriliikkeistä. Viisi vuotta sitten, vuonna 2012 lukumäärä oli 2 000.

Ruotsin Maanpuolustuskorkeakoulun terrorismiasiantuntija Magnus Ranstorpin mukaan väkivaltaisten islamistien lisääntynyt määrä johtuu osaltaan Ruotsin no-go-alueiden eristäytymisestä:

"Islamistien on ollut helppo noilla alueilla värvätä kenenkään häiritsemättä. Ennalta ehkäisevät toimenpiteet ovat olleet melko kesyjä ja vaisuja, jos vertailette Tanskaa ja Ruotsia. Tanska on yliopistotasolla ja Ruotsi päiväkotitasolla."

Lakimies-juristi Judith Bergman arvelee artikkelissaan, että Ruotsissa saattaa olla jopa enemmän jihadisteja kuin Säpo uskookaan.

Vuonna 2015 siirtolaiskriisin ollessa huipussaan Ruotsi vastaanotti yli 160 000 maahanmuuttajaa. 14 000 heistä, joiden kerrottiin joutuvan karkotettaviksi, hävisivät kuin tuhka tuuleen. Huhtikuussa 2017 Ruotsi etsi vielä 10 000 heistä. Ruotsissa on kuitenkin vain 200 rajavartiopoliisia, joiden tehtävänä on etsiä heitä.

Yksi "kadonnut maahanmuuttaja" oli nimenomaan uzbekistanilainen Rakhmat Akilov, joka ajoi kuorma-auton Tukholman tavarataloa päin, surmaten neljä ihmistä ja haavoittaen monia muita. Myöhemmin hän sanoi tehneensä sen islamilaiselle valtiolle (ISIS).

Samaan aikaan Ruotsi jatkaa Syyriasta palaavien ISIS-taistelijoiden vastaanottamista.

Ruotsi on toistaiseksi vastaanottanut 150 palaavaa ISIS-taistelijaa. 112 on edelleen ulkomailla, joita pidetään "kaikkein kovimpina kaikista" ja Ruotsi odottaa niistäkin monien palaavan. Hämmästyttävää on, että Ruotsin hallitus on antanut useille ISIS-paluumuuttajille suojattuja identiteettejä estääkseen paikallisia ruotsalaisia selvittämästä, keitä he ovat.

"Kohteliaisuutta ja huomaavaisuutta, joka tuskin parantaa turvallisuustilannetta", Bergman piikittää.

Kaksi Eurooppaan palannutta ruotsalaista ISIS-taistelijaa, Osama Krayem ja Mohamed Belkaid, syyllistyivät Brysselin lentokentän ja Brysselin keskustassa sijaitsevan Maelbeek-metroaseman terrorihyökkäyksiin 22. maaliskuuta 2016. 31 ihmistä kuoli ja 300 haavoittui.

Ruotsi on ilmoittanut, että palanneita vastaanottavat Ruotsin pikkukaupungit eivät edes tiedä heidän olevan palaavia ISIS-taistelijoita. Tukholman väkivaltaisia ääriliikkeitä käsittelevän työn koordinaattori Christina Kiernan sanoo, että "tällä hetkellä ei ole valvontaa Lähi-idän ISIS-alueilta palaaville".

Kiernan kertoo säännöistä, jotka estävät Säpoa luovuttamasta tietoja palaavista jihadisteista paikallisiin kuntiin, joten kunnan viranomaisilla ja poliiseilla ei ole tietoa siitä, kuka ja kuinka monta palannutta ISIS-taistelijaa niiden alueella on. Siksi heitä on mahdotonta valvoa, vaikka Säpo arvioikin väkivaltaisten islamistien määrän tuhansissa Ruotsissa.

"Tästä huolimatta Ruotsi aidolla orwellilaisella tyylillä taistelee niitä ruotsalaisia ​​kansalaisia vastaan, jotka huomauttavat ilmiselvistä maahanmuuttajien aiheuttamista ongelmista", Bergman äimistelee.

Kun poliisi Peter Springare helmikuussa kertoi, että maahanmuuttajat liittyvät suhteettoman suuriin rikosten määriin lähiöissä, häntä tutkittiin "rotuvihaan" yllyttämisestä.

Tällä hetkellä 70-vuotiasta ruotsalaista eläkeläisnaista syytetään "vihapuheesta". Hän oli kirjoittanut Facebookissa, että maahanmuuttajat "sytyttävät autoja palamaan ja kuseksivat ja ulostavat kaduilla".

"Vaikka tuhansia jihadisteja on kaikkialla Ruotsissa, mikä voisi olla tärkeämpää kuin ruotsalaisen eläkeläisen syyttäminen Facebook-kirjoituksesta", kysyy Bergman oikeutetusti artikkelinsa lopussa.