Nyt kaikki suomalaiset mediat revittelevät Europarlamentin ympäristövaliokunnan mietintöä metsänieluista ja kuinka Suomea on kohdeltu karmealla tavalla väärin, kun metsiemme kasvu muuttuukin hiilinielusta päästöiksi.

Olen ensimmäistä kertaa elämässäni olut samassa rintamassa ympäristöjärjestöjen kanssa, koska metsän polttaminen Suomen maanteillä on kenties ollut kenties pöyristyttävin vihreä idea koskaan. Ympäristöjärjestöjä on tosin syyttäminen tämän alkuperäisen ympäristölle vaarallisen idean esiin kaivamisesta.

Syy mielettömyyteen johtuu perimmältään siitä kasvit yhteyttävät vain kaksi prosenttia saamastaan auringon energiasta sokeriksi ja vain murto-osa tästä sokerista kasvi varastoi märkään biomassaan, joka on kuivattava energialla. Aivan valtaosan yhteyttämästään sokerista kasvit käyttävät omiin fysiologisiin tarpeisiinsa. Tästä juontuu tuo poliittisen hiilinielu LULUC-käsitteen ja sitä edeltäneen ILUC-käsitteen sisältö. Bioenergian ja aivan erityisesti liikenteen biopolttoaineiden tuottaminen vaatii valtavia maa-aloja ja ne ovat pois ruoan tuotannosta ja luonnolta.

Suomen metsät pelasti 100 vuotta sitten kivihiili, kun kasvavan väestön energiatarpeita ei tarvinnut enää tyydyttää haloilla.  Helsingin vihreät ovat etunenässä olleet vaihtamassa lähes miljoonan ihmisen energialähteeksi ja saaneet mukaansa koko punavihreän rintaman kokoomusta myöden.

Tämä Europarlamentin ympäristövaliokunnan mietintö on vaarallinen Suomelle kuten on nykyinen EU:n energia- ja ilmastopolitiikka, joka nojaa EU:n yksipuoliseen Pariisin sopimuksen puitteissa annettuun ilmastolupaukseen ja Suomelle EU:n sisällä sovittavaan tyrmistyttävään taakanjakoon päästökaupan ulkopuolella.

Eija-Riitta Korhola pelasti Suomen metsäteollisuuden alasajolta, kun Satu Hassi ja Heidi Hautala yrittivät jätteenpolttodirektiiviä säädettäessä vaikuttaa siihen, että metsäteollisuuden sivuvirrat olisivat luokiteltu jätteiksi ja näin metsäteollisuuden jäteliemet olisi pitänyt polttaa valtavin kustannuksin jätedirektiivin vaatimissa olosuhteissa. Ilmastoystävällinen perinteinen tapa polttaa näitä jätteitä puunjalostusteollisuudessa paikanpäällä on tehnyt esimerkiksi sellutehtaista energiaomavaraisia. Tästä käytännöstä olisi jouduttu luopumaan.

Se mitä Juha Sipilän hallitus on nyt yrittänyt tehdä, on jalostaa näitä sivuvirtoja suurin pääoma- ja energiapanoksin autoillemme bioetuliitteellä varustetuiksi liikenteen polttoaineiksi. Suuret biojalostamot tarvitsevat miljardien investoinnit, satojen miljoonien investointituet ja valtiontaloutta rapauttavat biopolttoaineiden verohuojennukset. Energiataseet ovat kaiken kukkuraksi tyrmäävät ja touhulla ei ole mitään tekemistä - suurista puheista huolimatta - ilmaistujen ilmastopolitiikan tavoitteiden kanssa.

Omatuntoni on puhdas, sillä Vaietussa kirjassani Vihreä Valhe - Valheen sysimustat juuret, sen salakavalat lonkerot ja murheelliset seuraukset (Auditorium 2015) on ennustettu tarkkaa, mitä nyt on tapahtunut.

Kirjani ilmestyi kolme kuukautta ennen hallituohjelman kirjoittamista ja minulla oli ollut käytössä hallitusohjelman pohjaksi kirjoitettu kansliapäällikkömietinnön luonnos jo kuukausia ennen kirjani lopullista painamista.

Erityisesti työ- ja elinkeinoministeriön ja maatalousministeriön virkamiehiä on kiittäminen siitä, että Sipilän hallituksen katastrofaaliset linjaukset biotaloudesta ja aivan erityisesti liikenteen biopolttoaineista tuli kirjattua hallitusohjelmaan.

Nyt on kaikki kansalliset paukut käytettävä siihen, että lapsi ei mene pesuveden mukana ja ettei Suomea estetä hyödyntämästä kansallisomaisuuttaan eli metsiä järkevällä tavalla.

Liikenteen biopolttoaineiden jalostaminen muistuttaa lähinnä suljettua sotataloutta, johon ei luulisi Suomella olevan varaa.