Blogi: Matti Viren, pe 16.06.2017 22:39

Me käänsimme talouden kasvuun!

Miten usein saakaan näinä päivinä kuulla kliseet… ”me teimme sen; palautimme Suomen kasvu-uralle, hallituksen politiikka on onnistunut nostamaan Suomen lamasta” jne.

Mutta hetkinen, onko niin, että kun taloudessa menee hyvin, se on poliitikkojen ansiota, mutta kun menee huonosti, politiikalle ei ole ongelmien kanssa mitään tekemistä. Syy on Nokian, Kiinan, Ukrainan, eucalyptusmetsien, Internetin, pankkiirien, Panaman ja ties minkä.

Tietenkään näin ei ole; poliitikot vain haluavat ratsastaa hyvillä asioilla, ja ikävä kyllä, jotkut uskovat tähän hölynpölyyn. Talousteoriassa tosin lähdetään liikkeelle sitä oletuksesta (tosiasiasta), että ainoa mihin politiikka voi oikeastaan vaikuttaa, on talouden vaihteluiden suuruus. Tuotannon ja tulojen taso riippuu paljon sofistikoidummista asioista.

Toki jonkinlainen kasvuvaihe on nyt Suomen taloudessa, mutta kun optimistisimpienkin ennusteiden mukaan vuoden 2008 taso saavutetaan vasta 2019, ei kannattaisi ehkä hirveästi elämöidä kasvun käynnistymisellä. Ollaan nimittäin hirveästi jäljessä talouden pitkän aikavälin kasvutrendistä.

Mutta onko hallituksen politiikalla sitten ollut mitään vaikutusta talouslukuihin? Vaikea sanoa, arviot KIKY:n vaikutuksista ovat parin desimaalin luokkaa, ja siinä sitten taitaa kaikki ollakin. Eli taustalla on paljon suurempia tekijöitä: rahapolitiikka, valuuttakurssit ja finanssipolitiikka. Reaalikorot (jopa ns. pitkät korot) ovat olleet jo viisi vuotta negatiivisia (eikä muutosta ole näkyvissä), mikä Toivo Sukarin terminologiaa käyttääkseni merkitsee sitä, että velat muuttuvat saataviksi ja saatavat veloiksi. Kasvavassa taloudessa, jossa reaalikorot ovat negatiivisia, ja jossa ei ole mitään sijoitusriskiä, tämä vääjäämättä johtaa siihen, että varallisuusesineiden nykyarvot kasvavat äärettömiksi. Aivan siihen ei ole vielä päästy, mutta toki ennätysalhaiset korot näkyvät asuntoinvestointien rajuna kasvuna ja asuntohintojen nousuna jopa tilanteessa, jossa työttömyys on korkea ja tulojen kasvu vaatimatonta. Kulutus on reippaassa kasvussa ja erityisesti autokauppa käy kuin siima. Hallituksen ansiostako tämä kaikki; ei kai nyt sentään.

Suomi ei ole vallannut vientimarkkinoita; finanssikriisin jälkeen viennin kasvu on jäänyt yli 20 % vientimarkkinoiden kasvusta. Vaihtotase on muuttunut kroonisesti alijäämäiseksi, eli osa investoinneista rahoitetaan velkarahalla. Viennin kasvu on masentavaa, etenkin kun muistaa, että dollari on euroon nähden devalvoitunut vuoden 2014 jälkeen yli 20 %. Tuskin hallitus voi ottaa tästäkään ansiota itselleen.

Finanssikriisin jälkeen julkisen sektorin alijäämät ovat pysytelleet sitkeästi 3 prosentin tuntumassa, ja lähivuosien ennusteet viittaavat siihen, että valtion ja kuntien alijäämät ovat vaalikauden loppuun saakka viiden miljardin tasolla. Velka siis kasvaa, jopa niin paljon, että velka-BKT -suhde ei käänny laskuun, vaikka niin on moneen kertaan luvattu. Vaikka verotulot kasvat kohtuullisesti, menot jatkavat yhtä reipasta kasvua. Kuvaavaa on, että viimeisen kymmenen vuoden aikana julkinen kulutus (kulutuksen arvo) on kasvanut 35 %. Näin siitäkin huolimatta, että kokonaistuotannon määrä on itse asiassa supistunut. Julkinen sektori elää samaan tyyliin kuin koko kansatalous, ”kaikki mikä tulee, se menee”. Halvan rahan seurauksena on ruvennut näyttämään siltä, rahaa todellakin saa ”seinästä”. Tarvitaan vain hyvään tahtoa. Mutta silti saamme kuulla, että hallitus pannut asiat kuntoon. Melkein toivoo, että kuulisimme mieluimmin ilmoituksen: ”emme ole tehneet mitään”.

 

Matti Viren
taloustieteen professori (emeritus) Turun yliopisto

 

Matti Viren pe 16.06. 22:39

Kommentit: 1

Juha. la 17.06.2017 21:04 0

Jotenkin hämärästi miettien asiat olivat aivankin lähimenneidyydessä tuolla tavalla, että poliitikot wanhassa suomalaisessa puitetaloustalousjärjestelmässä hallituksen tekemillä teoilla oli tosiaan vaikutusta. Muistellen Neuvostoliiton mahtiaikaa, jolloin elettiin YYA-aikakautta, Suomen mainittiin olevan talousjärjestelmältään sekoitus puhtaasta kapitalismista ja sosialismista. Vaikka neukut pauhasivat imperialisteista, kapitalistisista maista propakandassaan liekö enemmän omille kuin muille. Oliko tuohon aikaan edes Amerikan Yhdysvallat ns. kapitalistinen valtio, jossa markkinat määräsivät kaiken valtion puuttumatta mitenkään ohjaavasti. Suomi oli sekatalous, jota poliitikkojen ja hallituksen ja jopa tuohon aikaan presidenttikin pyrki vaikuttamaan esim. "Hätätila hallituksella" v. 1976. Ihmiset valtaosaltaan ehkäpä koulutustason ollessa alhaisempi todella uskoivat näihin "sateentekijöihin", että heillä on todellista merkitystä. Nyt ajat ovat muuttuneet ja kapitalismi jyllää täydellä teholla. Valtio myy eurolla kaiken minkä omistaa, koska valtion tehtävä ei ole kuulemma huolehtia mistään yritystoiminnasta. Yritysmaailma elää omaa elämäänsä ja hallitus on olemassa tekemässä jotain oleellista, jota ei kuitenkaan saada kasaan. Ja jos he sen saavat kasaan, se merkitsee järjestelmän kallistumista, rahan menemistä ulkomaiselle ylikansalliselle yritykselle. vaikuttamismahdollisuuksien totaalista menettämistä, verotulot tuosta sopasta menevät veroparatiisiin. Joten ne jampat, jotka keräävät pulloja ja kalja tölkkejä valvotaan dronella heitä, että maksavatko nämä rahapösöt verot "ansioistaan", jotka huimaavat verottajan pään. Voin siteerata erään kauppiaan mainos slogania: "Sieltä otetaan mistä halvimmalla saadaan."



Kommentoidaksesi sinun
täytyy ensin kirjautua:


Jos sinulla ei ole vielä tunnuksia, voit liittyä joukkoomme ostamalla kommentointioikeuden:
Oikea Kommentointi 6kk, 19,90 €
Voit halutessasi kommentoida nimimerkillä.

Matti Viren

Matti Viren Turun yliopiston professori (emeritus)

tuoreimmat

Köyhyys pois verottamalla

ke 21.06. 23:59

Me käänsimme talouden kasvuun!

pe 16.06. 22:39

Tarvitaanko palkka-alea?

to 15.06. 21:21

blogit

Vieraskynä

Relativismi vs. eurooppalaiset arvot

ke 21.06.2017 10:42

Juha Ahvio

Transhumanismi tähtää ihmisyyden uudelleenmäärittämiseen

ma 12.06.2017 10:18

Professorin Ajatuksia

Soinilaiset saavat alle puolet halla-aholaisten kannatuksesta

to 22.06.2017 08:30

Jukka Hankamäki

Hävittäjähankinnat ja ilmaismainonnan immelmannit

su 18.06.2017 10:47

Petri Kaivanto

Vallankaappaus

ke 14.06.2017 09:13

Henna Kajava

"Liikenteessähän kuolee enemmän, kuin terrori-iskuissa!"

ti 06.06.2017 00:27

Piia Kattelus (kesk.)

Minun on ikävä Impivaaraa

su 18.06.2017 10:38

Henry Laasanen

Ihmisvastaisuus, mitä se tarkoittaa?

ti 20.06.2017 13:27

Arto Luukkanen

Uusi, iloinen ja rasavilli Situ

ti 20.06.2017 11:12

Musta Orkidea

Älkää erehtykö luulemaan, että koko maailma ajattelee länsimaalaisittain

to 20.04.2017 20:11

Mikko Paunio

Pekka Haaviston asiakirjakepponen toi hänelle ehkäpä puolen miljoonan euron tienistit

to 22.06.2017 16:30

Heikki Porkka

Jussi Halla-aho, kokoomus ja suomalaisten turvallisuus

ke 21.06.2017 22:38

Olli Pusa

EU ja liittovaltio

ma 12.06.2017 16:53

Alan Salehzadeh

Isku Iranin sydämeen on koston alku

la 10.06.2017 09:11

Janne Suuronen

Kiitokset Timo Soinille

to 15.06.2017 18:11

Reijo Tossavainen

Petturiloikkareiden kannatus mitätön - Perussuomalaisten kääntyi nousuun

to 22.06.2017 07:27

Jessica Vahtera

Et tu, Brute?

pe 16.06.2017 10:02

Timo Vihavainen

Valkoinen puolue?

to 22.06.2017 08:32

Matti Viren

Köyhyys pois verottamalla

ke 21.06.2017 23:59