Blogi: Matti Viren, pe 16.06.2017 22:39

Me käänsimme talouden kasvuun!

Miten usein saakaan näinä päivinä kuulla kliseet… ”me teimme sen; palautimme Suomen kasvu-uralle, hallituksen politiikka on onnistunut nostamaan Suomen lamasta” jne.

Mutta hetkinen, onko niin, että kun taloudessa menee hyvin, se on poliitikkojen ansiota, mutta kun menee huonosti, politiikalle ei ole ongelmien kanssa mitään tekemistä. Syy on Nokian, Kiinan, Ukrainan, eucalyptusmetsien, Internetin, pankkiirien, Panaman ja ties minkä.

Tietenkään näin ei ole; poliitikot vain haluavat ratsastaa hyvillä asioilla, ja ikävä kyllä, jotkut uskovat tähän hölynpölyyn. Talousteoriassa tosin lähdetään liikkeelle sitä oletuksesta (tosiasiasta), että ainoa mihin politiikka voi oikeastaan vaikuttaa, on talouden vaihteluiden suuruus. Tuotannon ja tulojen taso riippuu paljon sofistikoidummista asioista.

Toki jonkinlainen kasvuvaihe on nyt Suomen taloudessa, mutta kun optimistisimpienkin ennusteiden mukaan vuoden 2008 taso saavutetaan vasta 2019, ei kannattaisi ehkä hirveästi elämöidä kasvun käynnistymisellä. Ollaan nimittäin hirveästi jäljessä talouden pitkän aikavälin kasvutrendistä.

Mutta onko hallituksen politiikalla sitten ollut mitään vaikutusta talouslukuihin? Vaikea sanoa, arviot KIKY:n vaikutuksista ovat parin desimaalin luokkaa, ja siinä sitten taitaa kaikki ollakin. Eli taustalla on paljon suurempia tekijöitä: rahapolitiikka, valuuttakurssit ja finanssipolitiikka. Reaalikorot (jopa ns. pitkät korot) ovat olleet jo viisi vuotta negatiivisia (eikä muutosta ole näkyvissä), mikä Toivo Sukarin terminologiaa käyttääkseni merkitsee sitä, että velat muuttuvat saataviksi ja saatavat veloiksi. Kasvavassa taloudessa, jossa reaalikorot ovat negatiivisia, ja jossa ei ole mitään sijoitusriskiä, tämä vääjäämättä johtaa siihen, että varallisuusesineiden nykyarvot kasvavat äärettömiksi. Aivan siihen ei ole vielä päästy, mutta toki ennätysalhaiset korot näkyvät asuntoinvestointien rajuna kasvuna ja asuntohintojen nousuna jopa tilanteessa, jossa työttömyys on korkea ja tulojen kasvu vaatimatonta. Kulutus on reippaassa kasvussa ja erityisesti autokauppa käy kuin siima. Hallituksen ansiostako tämä kaikki; ei kai nyt sentään.

Suomi ei ole vallannut vientimarkkinoita; finanssikriisin jälkeen viennin kasvu on jäänyt yli 20 % vientimarkkinoiden kasvusta. Vaihtotase on muuttunut kroonisesti alijäämäiseksi, eli osa investoinneista rahoitetaan velkarahalla. Viennin kasvu on masentavaa, etenkin kun muistaa, että dollari on euroon nähden devalvoitunut vuoden 2014 jälkeen yli 20 %. Tuskin hallitus voi ottaa tästäkään ansiota itselleen.

Finanssikriisin jälkeen julkisen sektorin alijäämät ovat pysytelleet sitkeästi 3 prosentin tuntumassa, ja lähivuosien ennusteet viittaavat siihen, että valtion ja kuntien alijäämät ovat vaalikauden loppuun saakka viiden miljardin tasolla. Velka siis kasvaa, jopa niin paljon, että velka-BKT -suhde ei käänny laskuun, vaikka niin on moneen kertaan luvattu. Vaikka verotulot kasvat kohtuullisesti, menot jatkavat yhtä reipasta kasvua. Kuvaavaa on, että viimeisen kymmenen vuoden aikana julkinen kulutus (kulutuksen arvo) on kasvanut 35 %. Näin siitäkin huolimatta, että kokonaistuotannon määrä on itse asiassa supistunut. Julkinen sektori elää samaan tyyliin kuin koko kansatalous, ”kaikki mikä tulee, se menee”. Halvan rahan seurauksena on ruvennut näyttämään siltä, rahaa todellakin saa ”seinästä”. Tarvitaan vain hyvään tahtoa. Mutta silti saamme kuulla, että hallitus pannut asiat kuntoon. Melkein toivoo, että kuulisimme mieluimmin ilmoituksen: ”emme ole tehneet mitään”.

 

Matti Viren
taloustieteen professori (emeritus) Turun yliopisto

 

Matti Viren pe 16.06. 22:39

Kommentit: 1

Juha. la 17.06.2017 21:04 0

Jotenkin hämärästi miettien asiat olivat aivankin lähimenneidyydessä tuolla tavalla, että poliitikot wanhassa suomalaisessa puitetaloustalousjärjestelmässä hallituksen tekemillä teoilla oli tosiaan vaikutusta. Muistellen Neuvostoliiton mahtiaikaa, jolloin elettiin YYA-aikakautta, Suomen mainittiin olevan talousjärjestelmältään sekoitus puhtaasta kapitalismista ja sosialismista. Vaikka neukut pauhasivat imperialisteista, kapitalistisista maista propakandassaan liekö enemmän omille kuin muille. Oliko tuohon aikaan edes Amerikan Yhdysvallat ns. kapitalistinen valtio, jossa markkinat määräsivät kaiken valtion puuttumatta mitenkään ohjaavasti. Suomi oli sekatalous, jota poliitikkojen ja hallituksen ja jopa tuohon aikaan presidenttikin pyrki vaikuttamaan esim. "Hätätila hallituksella" v. 1976. Ihmiset valtaosaltaan ehkäpä koulutustason ollessa alhaisempi todella uskoivat näihin "sateentekijöihin", että heillä on todellista merkitystä. Nyt ajat ovat muuttuneet ja kapitalismi jyllää täydellä teholla. Valtio myy eurolla kaiken minkä omistaa, koska valtion tehtävä ei ole kuulemma huolehtia mistään yritystoiminnasta. Yritysmaailma elää omaa elämäänsä ja hallitus on olemassa tekemässä jotain oleellista, jota ei kuitenkaan saada kasaan. Ja jos he sen saavat kasaan, se merkitsee järjestelmän kallistumista, rahan menemistä ulkomaiselle ylikansalliselle yritykselle. vaikuttamismahdollisuuksien totaalista menettämistä, verotulot tuosta sopasta menevät veroparatiisiin. Joten ne jampat, jotka keräävät pulloja ja kalja tölkkejä valvotaan dronella heitä, että maksavatko nämä rahapösöt verot "ansioistaan", jotka huimaavat verottajan pään. Voin siteerata erään kauppiaan mainos slogania: "Sieltä otetaan mistä halvimmalla saadaan."



Kommentointi on tilapäisesti pois käytöstä ohjelmistopäivitysten vuoksi. Palvelimille tehtiin DDoS hyökkäys 26.10.2017 jonka johdosta palvelimet asennettiin uusiksi ja kommenntointiratkaisu joudutaan toteuttamaan eri tavalla. Pahoittelemme keskeytystä kommentoinnissa. Sillä välin kirjoituksia voi kommentoida Faeebook sivullamme.

Matti Viren

Matti Viren Turun yliopiston professori (emeritus)

tuoreimmat

Paha saa palkkansa, vai saako?

ma 20.11. 12:49

Sata vai kaksi sataa vuotta

la 18.11. 03:21

Kun on liikaa rahaa

pe 10.11. 10:19

Vihapuhe mallia DDR

ke 20.09. 14:02

Kenen kannattaa olla solidaarinen?

pe 01.09. 10:16

Eurooppa kansainvaellusten kourissa

to 24.08. 21:16

Työvoiman tarjonta kasvaa vain palkkojen myötä

ti 22.08. 13:10

Maksamme velkaa

ma 14.08. 11:26

Työvoimapula. Nyt

la 29.07. 11:32

Miksi asuminen on niin kallista Suomessa?

to 27.07. 14:42

blogit

Vieraskynä

Kordelinin säätiö jälleen äärivasemmiston tulilinjalla

la 18.11.2017 07:42

Juha Ahvio

Gender-ideologia tuhoaa lapsemme

la 18.11.2017 16:34

Professorin Ajatuksia

Mitä voimme oppia Saksan tilanteesta?

ti 21.11.2017 10:48

Jukka Hankamäki

Häirintäsyytökset ovat feministien vihapuhetta

ti 21.11.2017 10:55

Petteri Hiienkoski

Oma maa viimeiseksi -politiikan kova hinta

su 19.11.2017 12:49

Petri Kaivanto

Vallankaappaus

ke 14.06.2017 09:13

Henna Kajava

Väestönvaihdos kouluissa rapauttaa oppimisympäristön ja -tulokset

pe 03.11.2017 19:29

Piia Kattelus

Sotilaat poliisin avuksi

ti 10.10.2017 12:58

Henry Laasanen

Pyllyhousut ja Pride -kulkue häiritsevät heteromiestä seksuaalisesti

ti 21.11.2017 08:47

Arto Luukkanen

Keuhkokuume-epidemia Suomessa - viranomaiset ulalla?

ti 21.11.2017 10:53

Mika Niikko

Asunnottomat eivät tarvitse juhlapuheita

ti 17.10.2017 13:43

Musta Orkidea

Älkää erehtykö luulemaan, että koko maailma ajattelee länsimaalaisittain

to 20.04.2017 20:11

Mikko Paunio

Iltalehti, missä todisteet Pekka Haaviston "syyttömyydestä"?

su 19.11.2017 09:30

Heikki Porkka

Oldies but goldies, 39, Sananvapaudesta

to 16.11.2017 15:47

Olli Pusa

Sote-agentti havainnoi

la 18.11.2017 09:11

Alan Salehzadeh

Iran lähettää afgaanipakolaiset sotimaan Syyriaan

ke 08.11.2017 12:23

Janne Suuronen

Poliittinen poliisi

ma 30.10.2017 21:30

Reijo Tossavainen

Laittomasti maassaolevien hyysääminen jo täysin käsittämätöntä

ti 21.11.2017 12:04

Jessica Vahtera

Tehkää enemmän töitä, siskot!

ke 01.11.2017 09:55

Pauli Vahtera

Kokonaisuuden hahmottaminen

ti 17.10.2017 12:43

Timo Vihavainen

Demokratian perusteiden äärellä

ti 21.11.2017 10:50

Matti Viren

Paha saa palkkansa, vai saako?

ma 20.11.2017 12:49