Olin oikeassa mutta en ole profeetta. Haluan tässä kiittää julkisesti kaikkia isänmaallisia ihmisiä, jotka eivät hyväksy nykymenoa mutta jotka ovat informoineet minua näistä kulissien takaisista tapahtumista.

Mutta sitten asiaan: kenraali Juha Sipilä on nyt vaikeuksissa.  Eurooppalaiset arvot ts. Berliinistä ja Tukholmasta tulleet ohjeet olivat kovin ylimalkaisia eikä niissä kiinnitetty huomiota suomalaisen sisäpolitiikan kiemuroihin.

Renki saa itse ratkaista ongelmansa, joita riittää. Kuka auttaisi Juhaa? Ei hän ole hyvä tässä tanssissa.

Juudaspolkan ensimmäinen vaikeus: mistä saada 101 edustajaa??

Matematiikka on eräs näistä länsimaisista – ei nyt ehkä arvoista – mutta saavutuksista, joita Sipilän on itselleen selvitettävä. Miten saada 101 kansanedustajaa? RKP ja KD kykenevät nyt kiristämään omia ehtojaan: Vaasan läänistä tulee siinä ilmeisesti ruotsinkielinen ”regiooni”. Kepun on luovutettava tämä provinssi RKP:lle täydellisesti ja annettava uusia kielellisiä etuoikeuksia. Myös KD voi vaatia kovasti: alkoholiuudistus on nyt historiaa ja ”syntiveroja” korotetaan niin, että raikaa. Nämä haluaisivat myös oman ikioman siivunsa ja perustaa oman ”kristillisen koulutuksen sektorin”.

Hinta on kova mutta tilanne kääntyi sellaiseksi kun kenraali Sipilä ei jättänyt itselleen takaporttia. Nyt hän ei voi pelailla PS puolueen tuella. Tilannetta mutkistaa se, että Väyrynen lompsahtaa Suomen eduskuntaan heti jos tajuaa että voi kaataa Sipilan Teletapit.  

Juudas-matematiikka on vaikeaa

Kenraali Sipilän toinen ongelma loikkarien houkuttelu.

PS:n mahdollisten loikkarien koko poliittinen elämä on perustunut kansanliikkeeseen, joka ei halua pidellä ketään vankinaan. Ei ole helppoa lähteä sillä poliittinen menneisyys: kaverit ja ystävät ovat siellä. Ja omatuntokin kolkuttaa. Toisaalta, ehkä se kultainen tulevaisuus on siellä ”kokkareiden sikabileissä?” Ehkä siellä ei tarvitse katsella sitä tavisten joukkoa?

Joka tapauksessa, ovet ovat auki kumpaankin suuntaan. PS toivottaa ystävällisesti ja leppoisasti: bon voyage. Länsimaisten arvojen mukaan jokaisella on oikeus omaan poliittiseen kantaansa.

Loikkarien kannattaa kuitenkin laskea, laskea ja vielä kerran laskea. On tiedettävä mihin saakka se 30 hopearahaa riittää. On tiedettävä varmasti tulevan oksan lujuus. Juudaspolkan ongelma on sitä, että on laskettava saatavia konkreettisia etuja.

Ja sitten lupauksia antaa puolue, jolle petos on toinen ristimänimi. Eli annan teille rakkaat toverit hyvän neuvon. Sen saman minkä Nalle Puh antoi itselleen. Mieti, mieti, mieti…

Toisaalta, ongelmana on se, että Kenraali Sipilä ei ole tässä työssä niin hyvä.  ”Hunajapuhe” on siksi annettu vänrikki Kaikkoselle.

Tämä onkin erinomaisen onnistunut valinta. Kaikkonen sopii tähän työhön yhtä mainiosti kuin ahnas rotta juustoa nakertamaan! Hän on todella hyvä maanittelemaan ja harjoittamaan egohierontaa. Antti on niin lahjakas tässä alalla.

Petoksen likainen perustaso: mitä saan - mitä maksan?

Kyse on kuitenkin ihan konkreettisista eduista. Osaako Juha avata rahapussia ja luvata takeiden kanssa virkapaikkoja? Se on länsimaisten arvojen vastaista puuhaa ja harrastuksena kovin ruskeaa.

On laskettava – paljonko ps kansanedustaja maksaa veronmaksajille. Onneksi tulevassa kuntauudistuksessa on korpraalinpaikkoja tiedossa.  

Kuten huomaatte – juudaspolkkaa ei ole helppo tanssia.

Kansa näkee kaiken ja tietää lopulta kaiken. Pahimmassa tapauksessa tässä joutuu vielä kiemurtelemaan äänestäjien edessä. Juudaksen penningit kourassa.

Brysselin herrat ja heidän ystäväkseen lyöttäytynyt presidenttimme hoputtavat kärsimättöminä takana. Kenraali Sipilän vatulointi voi olla siksi nyt vaarallista.

Ehkä pääministeriäkin pitäisi vaihtaa samalla? Ehkä vänrikki Kaikkonen sopisi tähän työhön paremmin.

Juha – kun harjoitat sitä juudaspolkkaa, niin katso aina taaksesi. Puolueesi on niin taitava ja hyvä – ihan kaikessa ))) Juudaskin antoi Jeesukselle sen viimeisen suudelman.

Arto Luukkanen

Järvenpää