Blogi: Olli Pusa, ti 30.05.2017 10:35

Mikä onkaan valtion perustehtäviä?

On erilaisia käsityksiä siitä, mikä on valtion perimmäinen tehtävä. Kaikkein suppeimmissakin malleissa sellaiseksi katsotaan kansalaisten turvallisuudesta huolehtiminen. Kuinka hyvin Suomessa onnistutaan tässä? Keskityn tässä ensisijaisesti sisäiseen turvallisuuteen.

Suomi on ollut maineeltaan turvallinen maa ja on monessa vertailussa sitä edelleen. Mutta melkoisia muutoksia on tapahtunut. Suomessa poliisi on nauttinut varsin suurta luottamusta kansalaisten keskuudessa. Se on myös helpottanut poliisin toimintaa, koska ilman yhteyttä kansalaisiin turvallisuusorganisaatiot ovat kuin kala kuivalla maalla.

Poliisien määrä suhteessa asukaslukuun on Suomessa ollut kansainvälisesti matala. Sillä on pärjätty, kun turvallisuustilanne on ollut hyvä. Viime vuosina on poliisien määrää Suomessa vähennetty voimakkaasti. Aikaisemmin Suomessa oli yli 7500 poliisia ja kehitys johtaa siihen, että poliisien määrä putoaa tasolle 6500. Siis laskua 1000 poliisia eli melkoinen prosentuaalinen pudotus.

Tuo on näkynyt siinä, kuinka poliisi karsii tehtäviään. Liikenteen erikoispoliisi lakkautettiin. Yhä suurempi osa liikenteen valvonnasta tapahtuu tolppakameroilla, jotka eivät havaitse kuin osan vaarallisistakaan liikennevirheistä. Peltipoliisit ovat kyllä tehokkaita laitteita keräämään sakkorahoja valtion kassaan.

Omaisuusrikosten selvittäminen on romahtanut ja poliisi ylipäätään tutkii vain osan omaisuusrikoksista. Jos tavalliselta kansalaiselta varastetaan esim. polkupyörä, ei sitä enää yleensä löydetä. Se polkupyörä on usein ollut liikkumisen kannalta välttämätön, eikä monilla ole varaa uuteen pyörään. Vakuutuksissakin on yleensä isot omavastuut.

Nyt väkivaltarikosten selvittämisasteetkin ovat romahtamassa. Eri poliisipiireissä erot vaihtelevat, mutta puhutaan kymmenien prosenttiyksikköjen laskusta. Esimerkiksi Oulussa väkivaltarikosten selvittämisprosentti on pudonnut 87%:sta 67%:iin. Ihmisten henki ja terveyskään ei tunnu kiinnostavan?

Viime vuonna poliisilla oli Suomessa 20.000 kiireellistä hälytystehtävää, joihin saavuttiin yli tunti hälytyksen jälkeen. Antaa rikollisille kivasti aikaa toimia ja häipyä paikalta.

Samaan aikaan ulkoisen turvallisuuden ja sisäisen turvallisuuden raja on hämärtymässä erilaisten hybridisodan uhkien vuoksi. Vastaukseksi kysymykseen kuinka Suomi vastaa näihin uhkiin korostetaan, että poliisi on yksi osa ensimmäisen aallon turvakoneistosta. Sen tehtäväkenttä on siis tosiasiassa laajentumassa.

Eihän tässä touhussa ole mitään järkeä. Ajetaan alas kansalaisten luottamusta nauttiva turvallisuuskoneisto samaan aikaan kun haasteet maailmalla vain kasvavat. Luulisi vastauksen olevan päinvastainen.

Miksi tällaista sitten tehdään? Perusteluksi mainitaan raha. Poliisin suurin kustannuserä ovat kiistatta palkat. Jos olettaa yhden poliisin palkkojen ja sivukulujen olevan n. 60.000 euroa vuodessa, 1000 poliisin palkoissa säästetään vuodessa 60 miljoonaa euroa. Koko poliisin palkkakulut olisivat näin laskien vajaat 450 miljoonaa vuodessa. Toki suuria summia, mutta jos sisäisen turvallisuuden palkkauskulut ovat tasoa 0,2 % BKT:sta, ei Suomen ongelma tuosta kustannuksesta aiheudu.

Onko siis tuo 60 miljoonaa jotenkin ylivoimainen kustannuserä Suomessa? Kun valtio velkaantuu valtavaa vauhtia, vaatimukset säästöistä ovat ymmärrettäviä. Mutta esimerkiksi turvapaikanhakijoiden osalta kustannuksilla ei tunnu olevan juuri mitään merkitystä. Vuonna 2016 valtio maksoi yksinomaan vastaanottokeskusten kustannuksia yli 600 miljoonaa euroa. Luvussa eivät ole mukana monet muut kustannukset. Summa vastaa 10 vuoden säästöjä poliisien palkkauskuluissa ja on suuruusluokaltaan sama kuin koko poliisihallinnon kustannukset vuodessa. Suurin osa tuon kustannuksen aiheuttaneista todetaan elintasoseikkailijoiksi, joille annetaan hylkäävä päätös. Mutta heidän elättämiseensä valtiolta kyllä riittää rahaa.

Siis kaikissa asioissa ei olekaan niin väliä, joutuuko valtio ottamaan velkaa. On ministereitä myöten myönnetty, ettei Suomen olisi lakien mukaan tarvinnut ottaa noita hakijoita vastaan. Se päätös oli poliittinen päätös ja rahalla ei ollut väliä. Turvapaikanhakijat lisäsivät poliisin tehtäviä monella tapaa niin hallinnossa kuin kentällä ja rikostutkinnassa. Esimerkiksi KRP:n tilastojen mukaan irakilaisilla on 43-kertainen todennäköisyys syyllistyä raiskauksiin kuin Suomen kansalaisilla. Tämä ehkä osaltaan selittää väkivaltarikosten selvittämisprosentin laskua?

Miten suomalaiset päättäjät kuvittelevat kansalaisten suhtautuvan tuollaiseen toimintaan? Turvallisuuden tarve on yksi ihmisen keskeisistä tarpeista. Jos valtio ei siitä huolehdi, aikaa myöten ihmiset alkavat itse huolehtia siitä ja ottavat lain omiin käsiinsä. Silloin arvokas suomalainen turvallisuuskulttuuri romahtaa. Vartija-armeijoiden suojaamat päättäjät tuntuvat olevan piittaamattomia kansalaisten turvallisuudesta.

Samalla kuin Suomeen otettiin valtava määrä turvapaikanhakijoita, tuotettiin myös valtava määrä lisätyötä turvallisuuskoneistolle. Rikollisuus on kasvanut voimakkaasti, viranomaisten resursseista yhä suurempi osa kuluu vaarallisten ihmisten valvontaan ja kansainväliseen yhteistoimintaan. Kansalaisten kritiikkiä vahtimaan on ohjattu melkoinen määrä poliiseja vahtimaan kirjoittelua eri medioissa. Sekin on poissa muista turvallisuustehtävistä.

Epätoivoisen oloisena on alettu pohtia erilaisia reservijärjestelyjä poliisin tueksi. Suomen reservi (sotilaspoliisikulutuksen saaneet ehkä pois laskien) on kuitenkin suunniteltu aivan erilaisiin oloihin. Toki reservit ovat hyväksi, mutta ei niillä ole tarkoitus pyörittää normaalia toimintaa. Ne ovat kriisin varalta.

Varmaan täytyy tunnustaa tulleensa vanhaksi, kun en parhaalla tahdollanikaan kykene löytämään mitään loogista ja järkevää linjaa Suomen viime vuosien hallitusten toiminnasta sisäisen turvallisuuden suhteen.
 

Olli Pusa ti 30.05. 10:35

Kommentit: 1

Juha. ti 30.05.2017 12:54 1

Talo pitäisi rakentaa "ilmaan", koska perustuksen laatiminen on niin kallista. Nythän on niin, että suuret herrat ja rouvat ovat veronmaksajien maksamien turvamiesten armeijakunnan muurin takana kyyristelmässä, ajavat panssariautoilla, asuvat hyvillä rikkaiden ihmisten asuinaluilla, jotka ovat kuin linnoituksia, joita kiertää armeija vartijoita. Sen lisäksi vähästä poliisikunnasta suuri osa maleksii tarkkailemassa huonosti käyttäytyviä äänestäjiä, joille eivät ole leikkaukset ja muut elinolojen kalseuttamiset kelvanneet. Armeija huoletiii tarvittaessa ökyperheen piltin hampaiden puhkeamisiän ongelmat ja suuria ajoneuvoyhdistelmiäkin löytyy hiekkalaatikkoa suojaamaan. Mitä tulee meihin tavallisiin "natseihin", niin meidän kanssa on sama kuin muurahaistenkin kanssa, ettei tuota paljoutta voi väistää metsässä kun kävelee polkua pitkin aarnimetsässä, jonka omistaa juutalainen ylikansallinen pankki ja hörppiessä lähdevettä, joka on saanut alkunsa saman korporaation omistavasta pohjavedestä.



Kommentoidaksesi sinun
täytyy ensin kirjautua:


Jos sinulla ei ole vielä tunnuksia, voit liittyä joukkoomme ostamalla kommentointioikeuden:
Oikea Kommentointi 6kk, 19,90 €
Voit halutessasi kommentoida nimimerkillä.

Olli Pusa

Sosiaaliturvapolitiikan dosentti, Yhteiskuntatieteiden tohtori, vakuutusmatemaatikko (SHV) Eläkkeiden ja sosiaaliturvan rahoituksen asiantuntija

tuoreimmat

EU:n ytimessä?

pe 14.07. 12:52

EU ja liittovaltio

ma 12.06. 16:53

Tehokas katuminen?

ma 12.06. 08:54

Historia toistaa itseään?

su 11.06. 12:09

Median valheiden jäljet

ke 31.05. 09:52

Mikä onkaan valtion perustehtäviä?

ti 30.05. 10:35

Uutta turvapaikanhakija -aaltoa valmistellaan?

ma 22.05. 10:54

Sensuuri tulee ja demokratia kuolee?

ma 15.05. 21:50

Ettei totuus unohtuisi

pe 12.05. 10:12

EU ja Suomi mafian alihankkijana?

to 11.05. 09:15

blogit

Vieraskynä

Relativismi vs. eurooppalaiset arvot

ke 21.06.2017 10:42

Juha Ahvio

Jatkoa vaarallinen vihreä valhe -keskustelulle

ti 04.07.2017 19:31

Professorin Ajatuksia

EU ja Suomen metsävarat

pe 14.07.2017 12:30

Jukka Hankamäki

Totuuden sanomisen hinta: 50 miljoonaa euroa

la 08.07.2017 10:54

Petteri Hiienkoski

Kolme vuotta ilmastotuhoon eli voiko ilmastonmuutosuutisointiin luottaa?

su 16.07.2017 11:20

Petri Kaivanto

Vallankaappaus

ke 14.06.2017 09:13

Henna Kajava

Bill Gatesistakin tullut "elämäm koululainen"?

to 06.07.2017 14:23

Piia Kattelus (kesk.)

Ruotsin poliisin hätähuuto

ti 11.07.2017 10:15

Henry Laasanen

Jos haluat tietää huumorista ja seksuaalisesta vallasta, älä kysy paksulta feministiltä

to 20.07.2017 07:43

Arto Luukkanen

Epäilen Pekka Haavistoa vihapuheesta

pe 14.07.2017 12:49

Mika Niikko

Sateenkaari ja puolikuu

su 02.07.2017 23:22

Musta Orkidea

Älkää erehtykö luulemaan, että koko maailma ajattelee länsimaalaisittain

to 20.04.2017 20:11

Mikko Paunio

Konsensus maahanmuuttopolitiikkaan nyt - Totuusmedia pelaa vaarallista peliä suomalaisen yhteiskunnan kustannuksella

to 20.07.2017 15:46

Heikki Porkka

Kyldyyriä, kyldyyriä kouluajoilta

ti 18.07.2017 10:46

Olli Pusa

EU:n ytimessä?

pe 14.07.2017 12:52

Alan Salehzadeh

Näkökulma: Tuoko Trumpin ja Putinin yhteistyö rauhan Syyriaan?

ke 12.07.2017 09:53

Janne Suuronen

Venezuela, media (Yle) ja nälänhätä

su 16.07.2017 14:55

Reijo Tossavainen

Pettäjän tie on tuskainen, käy harhaan. Loikkarit mahtuvat virhemarginaaliin.

to 20.07.2017 07:52

Jessica Vahtera

Et tu, Brute?

pe 16.06.2017 10:02

Pauli Vahtera

Vaalimuistoja

ma 17.07.2017 11:31

Timo Vihavainen

Myrkyllisiä suhteita

pe 14.07.2017 12:51

Matti Viren

Aamulehden Orwell-päivitys

ma 03.07.2017 21:45